Huippuja ja notkahduksia

Mikä erottaa huippukonsultin hyvästä konsultista? Huippukonsultille asiakkaat kertovat yrityksensä asioista ja omista asioistaan enemmän kuin hyvälle konsultille. Näin hän pystyy suosittelemaan asiakkaalle parempia ratkaisuja kuin hyvä konsultti.Näin on myös tilitoimistoissa ja tilintarkastuksessa. Hyvä kirjanpitäjä pystyy palvelemaan asiakkaitaan enemmän ja paremmin kuin kirjanpitäjät. Hyväksi ei tulla kouluissa eikä kursseilla eikä kirjanpitolautakunnan ohjeita lukemalla. Hyväksi tullaan vuosien ahkeruudella ja innostuneisuudella työstä. Kantapään kautta oppien.Lasse Viren on maailmanhistorian yksi lahjakkaimmista pitkän matkan juoksijoista. Hän ei olisi tullut nelinkertaiseksi olympiavoittajaksi ilman suunnatonta työmäärää tavoitteensa eteen. Huippu-urheilu vaatii 10–15 vuoden harjoittelun. Tulla hyväksi kirjanpitäjäksi vaatii vielä pitempään.Jokainen voi tehdä hyvää kirjanpitotyötä seuraamalla tiukasti annettuja ohjeita. Mutta hyvät murtautuvat tiukkojen ohjeiden yli. Tilitoimistoissa ei ole nähty tilintarkastuksen tuhoa. Tilitoimistoissa ollaan tekemässä ohjeilla, säännöillä ja niiden valvonnalla samat virheet, joilla tilintarkastus­ammatin loisto on tuhottu.Tilintarkastus on orjuutettu tiukoilla ohjeilla, joiden noudattaminen tukahduttaa työn. Hyviä tilintarkastajia ei enää Suomeen voi tulla. Ei ennen kuin nykyiset säännöt on heitetty romukoppaan.Kaukainen sukulaiseni Mika Kojonkoski toimii vuoden 2012 loppuun huippu-urheilun muutostyöryhmässä ja jatkaa sen jälkeen olympiakomiteassa tavoitteena palauttaa Suomi huipulle. Huippu-urheilussa on tunnustettu, että jotain on tehty väärin. Kuka olisi Suomen tilintarkastuksen Kojonkoski?Huippu-urheilijan näkee taistelevan voitosta. Tavallisille tekee tiukkaa päästä mukaan kisoihin ja he jäävät alkueriin. Huippu-urheilijan näkee palkintopallilla. Hyvää kirjanpitäjää ei erota huonosta kirjanpitäjästä mitaleista eikä tutkinnoista. Hyvän kirjanpitäjän näkee työn tuloksista. Sana kiertää, hän on hyvä. Sitä tietoa ei löydy puhelinluettelon keltaisilta sivuilta.Oppia ikä kaikkiIhmisen elämä on sattumusten summa, eikä tässä monikaan kutsumusammatissa toimi. Se, että olen 20 vuoden ajan kirjoittanut näitä Tilisanomien kolumneja johtuu siitä, että isoveljeni oli kiinnostunut kauppaopistossa opiskelevasta Anitasta, joka oli sanonut veljelle, että laittakaa se Pauli kauppa­kouluun. Itse olin menossa ammattikouluun.Olin 18-vuotiaana merkonomi ja pääkirjanpitäjä, 30-vuotiaana KHT-tilintarkastaja ja 36-vuotiaana kirjanpitolautakunnan jäsen. Vasta 44-vuotiaana koin elämyksen, hei taidan osata näitä tilihommia. Sen jälkeen elämänaikainen oppiminen vasta alkoi. Paras korkeakoulu on ollut omat virheet.Kuulostaa lohduttomalta. Suurin osa työelämästä menee opetteluun. Sitten kun lopultakin oppii asiat, on kaikki ohi. Onneksi elämä on. Ei alle 30-vuotiaana KLT- tai KHT-tutkinnon suorittanut onneksi ymmärrä kuinka vähän osaa asioita. Ilo, nuoruuden into ja innostus peittää tietämättömyyden.Omassa nuoruudessani The Beatles esitti laulun ”When I´m sixty-four”. Tarttuva laulu tuntui mahdottomalta. Ei kukaan voi olla niin vanha. Kun lopultakin osaa työt ja siitä on asiakkaille hyötyä, ei pidä lopettaa. Vaihtoehtoinen ura markettien hedelmäpelien asiakkaana ei ketään voi kiinnostaa.Miten elämänkokemuksen tuoma osaaminen erottuu kouluviisaudesta? Kauan sitten kirjoitin kirjan suunnitelman mukaisista poistoista. Olin ylpeä, kun osasin ohjeistaa poistoerot oikeinpäin ja väärinpäin. Kun heräsin todellisuuteen tajusin, että poistot pienyrityksissä ovat puuta heinää. Ensimmäiseksi piti lopettaa poistoerojen käsittely kokonaan. Sen jälkeen piti poistaa ajatuksista hyödykekohtaiset poistolaskelmat. Menojäännöspoistot riittävät. Siitä on lyhyt matka kassavirtojen kannattajaksi.Kirjanoppinut kirjanpitäjä tekee tilinpäätösohjeiden mukaan 25 prosentin menojäännöspoistoja. Hyvä kirjanpitäjä tekee tilanteen mukaan vaikka 10 prosentin poistot ja kirjoittaa sille selityksen tilinpäätöksen liitetietoihin liian innokkaiden tilintarkastajien varalle. Kokenut kirjanpitäjä ei katso taseeseen kirjattavien koneiden rajaa elinkeinoverolain rajoista, vaan kirjaa kaiken kaluston kuluksi kehittäen kirjauksille selityksen: tietotekniikkaa (sorveissa ja hitsauslaitteissakin on), käytetty, nopeasti kuluva, nopeasti vanheneva, saman tien arvoton (toimistopöytä). Kokenut tietää, että menojäännöspoistolla toimistopöydästä on 10 vuoden jälkeen 7,5 % poistamatta ja varaston katon peruskorjauksiin kirjatusta remontista 20 vuoden jälkeen 25 % (inflaation takia veropoiston arvo on vain puolet). Nuori koulusta tullut ei osaa nähdä 20 vuoden päähän, koska se on hänen koko siihen astinen elämänsä.Paraskin kirjanpitäjä tekee virheitä. Koska olemme ihmisiä. Ihmiset ovat inhimillisiä. Hyvän kirjanpitäjän osaamiseen kuuluu, että osaa korjata virheen, vaikka havaitsisi sen vasta vuoden kuluttua seuraavaa tilinpäätöstä laadittaessa. Korjata siten, ettei virheestä aiheudu menetyksiä yrittäjälle. Kun mäenlaskussa ponnistus epäonnistuu, pystyvät parhaat korjaamaan hypyn pituutta ilmalennon aikana. Samaa meidän on tavoiteltava.Hyvä kirjanpitäjä ajattelee, että yrittäjä on tärkeämpi kuin tilinpäätös. Siksi hän pohtii yrittäjän verotusta osana yrityksen verotusta. Siksi hyville kerrotaan eläkesuunnitelmat, sairaudet, parisuhteen tila, lasten toiveet ja elämän tilanne. Siksi hyvä kirjanpitäjä pystyy tekemään parempia tilinpäätöksiä kuin ahkerasti seminaareissa käyvä kirjanpitäjä.Itse koin omien oppivuosien olevan takana, kun yrittäjä kertoi minulle halustaan ottaa avioero ja hän halusi keskustella asiasta ensin tilintarkastajansa kanssa ennen asian kertomista aviomiehelle.Kaikki pelaavatLapsille ja nuorille on tärkeää päästä peliin mukaan, vaikka he eivät olisikaan tulevia jari litmasia tai teemu selänteitä. Urheilussakin on niitä, jotka kerta kaikkiaan eivät pärjää valitsemassaan lajissa. Jossain vaiheessa heitä on ohjattava muihin leikkeihin ja peleihin.Näin on myös kirjanpidossa. Vaikka kirjanpitäjä kuinka kokisi olevansa kutsumusammatissaan, hän voi olla väärässä paikassa, ei pelkästään väärään aikaan vaan totaalisesti.Lontoon olympialaisissa näimme urheilijoita, joille monet suomalaiset piiritason harrastelijat olisivat pärjänneet. Näistä osallistujista ei ollut kenellekään mitään haittaa, vaikka olivatkin väärässä paikassa. Jos kirjanpitäjä on väärässä paikassa, hän voi tehdä korvaamatonta vahinkoa asiakkailleen, työtovereilleen ja tilitoimistolleen. Jos kirjanpitäjä on hyvä, surkeinkaan tilintarkastaja ei pysty pilaamaan suoritusta.Väärässä paikassa olevaa kirjanpitäjää on jatkuvasti seurattava ja hänen töistään on muiden kannettava huolta. Talvella tilitoimistojen kirjanpitäjät ovat muutoinkin ylikuormitettuja. Jos heidän avukseen on palkattu uusi henkilö, joka ei vuosien työkokemuksenkaan jälkeen osaa käytännössä mitään, joka ei huolehdi itsenäisesti aikatauluista ja joka ahdistuu palautteista niin että sairastuu seuraavana päivänä, on kirjanpitäjästä tullut katastrofi työpaikalleen. Miksi lääkärit voivat antaa sairaslomaa vain sen takia, että henkilö menee vastaanotolle ja sanoo: minua ahdistaa. Tällainen saikuttelu on vakavampaa kuin yksittäinen krapulapäivä. Krapulan jälkeen työ maittaa, mutta huonosta kirjanpitäjästä ei hyvää saa lääketieteen konstein.Tällaisesta katastrofista on vaikeaa päästä eroon. Ammatti­yhdistysliike tukee katastrofeja etsimällä irtisanomisesta muotovirheitä saadakseen kaiken kukkuraksi isot vahingonkorvaukset muiden työtovereiden maksettavaksi.Talvella tuli vastaan tilinpäätös, jossa ainoa oikea luku oli pankkitilin saldo taseessa. Tilinpäätökset voivat olla vinksin vonksin, jos verotus menee suunnilleen oikein, mutta joskus tilinpäätös pienuudestaan huolimatta on julkisen kiinnostuksen kohteena. Koko yhteisön maine voi mennä vessanpöntöstä alas huonosti laaditun tilinpäätöksen takia, vaikka euroakaan ei olisi mennyt vääriin käsiin. On vaikeaa hahmottaa, miten tällainen tilinpäätös voidaan tehdä.Tuli paljon ajattelemisen aihetta. Vaikka tilitoimisto olisi maailman paras, sen yksittäinen kirjanpitäjä voi olla mitä onnettomin tilinpäätöksen laatija. Onko mahdollista saada hänet tekemään edes minimilaadun toimiston ohjeistuksella. Kuinka paljon valvontaa ja ohjausta tällaiselle henkilölle voidaan käytännössä antaa. Ohjeistuksenko takia kirjanpitäjä heittää aivot narikkaan?Voidaanko standardoiduilla työmenetelmillä ja vakio­muotoisilla tilinpäätöksillä väärässä työssä olevasta tehdä riittävän laadukasta tekevä? Jos hän on numeroille sokea, onko mitään toivoa? Olisiko kaikille parempi ohjata hänet muihin töihin?Jos osaa toimia lakien ja KILAn ohjeiden mukaan viimeisen päälle, voi tällä säntillisyydellä tuhota asiakkaansa. Eräässä sotkussa tilitoimisto oli muuttanut kaikki yrittäjän osakeyhtiöstä ottamat rahat palkaksi laittaen nostojen päälle ennakonpidätyksen. Näin yrittäjän palkat ylittivät liikevaihdon. Siitä seuraavaa täystuhoa ei voi estää. Etenkään kun näin kävi kahtena vuotena peräkkäin. Maailman huonoimman tilitoimiston ja hyvän tilitoimiston erottaa toisistaan se, että hyvässä tilitoimistossa ajatellaan ja kannetaan huolta asiakkaasta.On ikävää, ettei työtodistukseen voi lyödä leimaa: ”Täysin mahdoton kirjanpitotöihin”. Vain sillä voitaisiin estää vahingon kiertäminen.Elämä onTarvitaanko huippukirjanpitäjiä? Siinä mielessä kyllä, että he näyttävät tietä tulevaisuuteen. Todellisten uudistusten tie on kivinen ja hidas. Turhanpäiväisiä ja lisää työllistäviä uudistuksia tehdään koko ajan, mutta työtä helpommaksi mullistavia uudistuksia nähdään tosi harvoin ja ne tulevat esille vuosia liian aikaisin. Tärkeintä kirjanpitotyössä onkin olla tarkoituksenmukainen ja tehdä oikeat asiat vastuun­tuntoisesti ammattitaidolla asiakkaan parhaaksi. Oikeita asioita ovat samanaikaisesti yrittäjäperheen yksityistalouteen vaikuttavien ratkaisujen pohdinta.Elämä on ihanaa. Sitä pitää elää täysillä joka päivä. Ei se mitään, vaikkei 25-vuotiaana olekaan kirjanpidon tai tilintarkastuksen huipulla. Kun teemme työmme tekemällä parhaamme, voimme katsoa mihin se riittää. Tärkeää on mennä oikeisiin kisoihin mukaan. 25-vuotiaana ei pidä perustaa tilitoimistoa, ellei siihen saa mukaan viisikymppistä kirjan­pitäjää. 25-vuotiaana kannattaa mennä viisikymppisen tilitoimiston omistajan työntekijäksi ja kisälliksi. Jos haluaa kirjanpidon yksinyrittäjäksi heti, kannattaa aluksi ottaa asiakkaiksi yksinyrittäjien pieniä yrityksiä, yhdistyksiä ja rotarien paikallisosastoja. When I’m sixty-fourWhen I get older losing my hair,
Many years from now,
Will you still be
sending me a valentine
Birthday
greetings bottle of wine?Lyrics John Lennon
Paul McCartney Pauli Vahtera