Haavit auki ja Brysseliin – omat rahamme odottavat
Kaikki me tiedämme tarinan hölmöläisten täkin jatkamisesta. Siitäkin on syntynyt uusi direktiivi, jonka mukaan täkistä leikataan pala, joka siirretään täkin yläpäähän. Hölmöläiset siirsivät koko palan, mutta EUssa meille jää vain neljäsosa, koska ensimmäisen neljänneksen ottavat EU-avustuksia anovat tahot provisioina, toisen neljänneksen EU-byrokratia kuluihin ja kolmannen avustushuijarit.
EU jakaa rahaa mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin hyvin avokätisesti. Sellaista eurorahan tutustumisprojektia ei olekaan, johon ei rahaa saisi. Eurorahamääräisen kirjanpidon nimissäkin on kokoonnuttu jo kymmeniä kokouksia ja niihin kulutetun ajan ja matkakulujen jälkeen emme ole saaneet edes ohjetta siitä, miten rahauudistuksen yhteydessä syntyvät kurssierot käsitellään. Sitähän ei ilman ohjetta osattaisi tehdäkään. Mutta miten kälviäläinen kahvilayrittäjä hoitaa kassalaitteensa, 2-hintajärjestelmänsä, arvonlisäverolliset kuittinsa, vaihtorahansa, osto- ja myyntilaskunsa sekä kirjanpitonsa: se ei kiinnosta EU:n kirjanpitodirektiivien kehittäjiä.
PK yrittäjyys, euroraha, kirjanpito ja vähemmistökansat yhdistämällä voimme kehittää takuuvarman rahasammon. Ensi kesän kirjanpitäjien kesäpäivät rahoittaa EU, jos ne pidetään Kilpisjärvellä kehittämisfoorumina aiheena saamelaisyrittäjien kirjanpidon hoitaminen alkuperäiskansojen kielellä toteutettavan kirjanpitojärjestelmän avulla. EU antaa projekteihin rahaa 30 %, jolloin KTM:n ja Kilpisjärven kunnan kannattaa maksaa hankkeesta loput. Kutsuvieraana kaikki EU:n vähemmistökansojen kirjanpitäjät ja cherokeeintiaanit. Rahan saannin varmistaa se, jos samalla päätetään, että jatkofoorumi pidetään syksyn koulutuspäivän yhteydessä Andaluciassa (katalonian vähemmistö!) sekä seurantafoorumi Rhodoksella (jossa vieraana muutama EU:hun halajavan Kyproksen kreikkalainen) Kreikassa. Kunkin kokouksen välissä 10 henkinen Suomen delegaatio käy esittelemässä foorumin väliraportin Brysselissä.
Käytännön neuvot delegaatiollemme: 1. kokouspäiväksi valitaan perjantai, jolloin matkaan voidaan liittää pitkä viikonloppu, mikä tulee myös lentomatkassa edullisemmaksi, 2. Brysseliin lähdetään edellisenä iltapäivänä, jotta varmasti olemme perillä aamulla klo 10.00 kokouksen alkaessa, 3. kello 9.55 huomaamme, että olemme ainoat kokouspaikalla, mutta ei pidä hermostua, kokous alkaa kello 10.50 kun puoliyhdentoista jälkeen muut tulevat pikkuhiljaa paikalle, 4. vaikka paikalla kaikki osaavat englantia, on kaikki puheenvuorot käännettävä englannista ranskaksi ja ranskasta englanniksi, jotenka esitys on karsittava puoleen mittaan, 5. kokousten välillä kukaan ei saa tehdä mitään ja sitten kokouksessa voidaan miettiä, mitä seuraavaan kokoukseen mennessä pitää jättää tekemättä.
Ja lisää ohjeita: 6. mitään tekemättömyyden osoituksena tehdään 98 sivuinen välimietintö puppugeneraattorilla ja todetaan, että määrärahoja puuttuu 100.000 ECUa, jotta kirjanpidon saamenkielisen kommentaarin perusselvitysprojekti voitaisiin aloittaa, 7. vuoden kokousurakan jälkeen tehdään uusi toimintasuunnitelma, jolla varmistetaan komission myöntämä rahoitus seuraavalle vuodelle, 8. jos jonkun jäsenmaan liian innokas edustaja tekee oma-aloitteisesti ratkaisun kirjanpitosäännösten sisällöksi, on varauduttava esittämään 10 syytä, joiden mukaan ehdotusta ei missään tapauksessa voida EU:n komissiossa hyväksyä (paras syy on se, ettei lakeja voi muuttaa), 9. toisena kokousvuotena järjestetään tutustumismatka aborginaalien tilitoimistoon perehtymiseksi Papua Uudella Guinealla (välilasku Bangkokissa).
EU korruptoi omilla rahoillamme meidät hyväksymään kaiken sen byrokratian, jonka se tuottaa. Jokainen, joka on kerran päässyt yhteisillä rahoilla Brysseliin, haluaa päästä sinne uudestaan. Olemme yhtä sokeita Brysselissä kuin vielä 10 vuotta sitten olimme Moskovassa. Näimme ja koimme, mutta emme halunneet puhua oman taivasosuuden menettämisen pelossa. Viis siitä, että terveydenhoitomäärärahoja leikataan ja että verot Suomessa ovat maailman korkeimmat. Tai siitä, että parhaat virkamiehemme ovat lentokentällä, lentokoneessa, toipumassa matkasta tai – yhdessä tuhansista turhista Brysselin kokouksista. Olemmehan eurooppalaisia.
Arvonlisäverolaki oli vain päänavaus monimutkaisuuden alttarille. Ranskassa verottajalle ilmoitetaan 6000 erilaista tietoa ja Belgiassa tätäkin enemmän. Kun tähän lisätään EU:ssa tehtävät kompromissit ja tietotekniikan mahdollisuudet tietojen siirtämiseen, on varmaa, että yhteinen veroilmoitusdirektiivi tulee edellyttämään 10.000 erilaisen verotustiedon ilmoittamista. Meitä tietenkin lohduttaa se, että kun nämä tiedot on kerätty EU:n lähes 20 miljoonalta yritykseltä ja tietokoneet ovat tiedot analysoineet, voimme valmistautua asumaan paratiisissa. Tiedon avulla maailmaa kehitetään.
Suomen kirjanpitokäytännölle onneksi EU ei ole vielä laatimassa direktiiviä kirjanpitoaineiston säilyttämisestä. Näin saamme tänä vuonna parhaan paperittomuuden mahdollistavan kirjanpitolain EU:ssa ja koko maailmassakin. Direktiivin valmistuminen veisi ainakin 10 vuotta ja vaatisi ainakin 500 erilaista kokousta. Ja veikkaan että lopputulos olisi se, että kaikissa EU-maissa kirjanpitotositteet on laadittava samankokoiselle paperille, jossa kirjasintyyppinä on on oltava Old English, Gothic tai Versailles. Myös kursiivia (Italic) saa käyttää. Tositteet on kahden toiminimen kirjoittamiseen oikeutetun allekirjoitettava 13 cm pitkällä sinisellä Pullograf-mustekynällä tositeleimaan, jossa tositteet on tiliöity EU:n neljännen direktiivin mukaisilla roomalaisilla numeroilla. Siirtykäämme siis äkkiä paperittomaan kirjanpitoon, sillä 10 vuoden onnellinen aika on edessämme.
Parasta EU-yhteistyössä päivärahojen lisäksi on kuitenkin se, kun voi aamulla bussipysäkillä sanoa naapurilleen, että lähdenpä tästä Brysseliin.
