Viekö tekoäly kirjanpitäjän ja palkanlaskijan työt?
Jo vuosituhannen vaihteessa ennusteltiin, että kehittyvät tietojärjestelmät tekevät muutaman vuoden kuluessa kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista työttömiä. Vuodet ovat vierineet ja nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että talous- ja henkilöstöhallinnon ammattilaisia etsitään työvoimapulassa kissojen ja koirien kanssa. Usein uuden tekniikan ja uusien liiketoimintamallien tuomia muutoksia yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioidaan pitkällä aikavälillä. Ratkaiseeko siis tekoäly viimein työvoimapulan? Viekö se peräti talous- ja henkilöstöhallinnon ammattilaisen työt?
Suurin osa kirjanpitäjän ja palkanlaskijan rutiinitöistä on ollut automatisoitavissa jo vuosia ilman tekoälyjäkin. Myyntilaskut voidaan tiliöidä esimerkiksi tuotteen perusteella, ostolaskut toimittajan perusteella ja työaikakirjaukset tulkita oikeille palkkalajeille ohjelmistojen TES-tulkintatoiminnoilla. Suomalaiset ohjelmistotoimittajat arvioivat, että yli 95 prosenttia liiketapahtumista voidaan käsitellä ohjelmistojen perinteisen tiliöintiautomatiikan avulla. Pienimmissä yrityksissä manuaalinen tallennustyö on toki monesti taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto.
Taloushallintoalan ja sen tekijöiden tulevaisuuden kannalta suurin kysymys on, löytyykö tekoälystä ratkaisut vaativaan asiantuntijatyöhön. Kun manuaalityö on karsittu, suurin osa asiantuntijan ajasta kuluu uusien tai vaativien erityistilanteiden selvittämiseen, ratkaisemiseen ja keskustelemiseen asiakkaan kanssa. Onko siivouspalvelu tietyssä tilanteessa arvonlisäverotonta sosiaalialan palvelua vaiko yleisen verokannan alaista siivouspalvelua? Ja mitä dokumentaatiota mahdollinen verottomuus edellyttää? Miten lomapalkka määräytyy, kun vakituinen kuukausipalkkainen työntekijä työskentelee tuntipalkkaisena yksittäisiä päiviä vanhempainvapaansa lomaa kerryttävänä aikana?
Onko niin sanotusta generatiivisesta tekoälystä kuten ChatGPT:stä ratkaisemaan tällaiset asiantuntijakysymykset? Tällä hetkellä generatiivinen tekoäly osaa vastata asiantuntevan kuuloisesti moniin kysymyksiin, jopa monilta erityisaloiltakin. Käytännössä tekoälyn “ajatustoiminta” perustuu kuitenkin suurten tekstimassojen läpikäyntiin ja sen perusteella tehtävään tekstin ja sanojen tilastolliseen analyysiin. Lauseen “Suomen pääkaupunki on” jatkoksi tekoäly arpoo sanan Helsinki. Sääntöperusteinen looginen päättelyketju, kuten arvonlisäverolain sääntöjen tulkinta, ei generatiiviselta tekoälyltä suju. Myöskään tekstiperusteinen tilastollinen analyysi ei tekoälyltä suju, kun käytössä ei esimerkiksi suomalaisen työehtosopimuksen soveltamisen saralta ole riittäviä tekstimassoja.
Kehitys kehittyy kuitenkin hurjaa vauhtia. Uskaliaimmat tekoälyasiantuntijat ennustavat, että tekoäly osaa muutaman vuoden päästä ratkaista vaativatkin kirjanpito- ja veropähkinät. Yritämme houkutella tietotekniikan ja taloushallinnon visionäärejä kertomaan näkemyksiään Tilisanomien tulevissa numeroissa. Asia on tärkeä meille kaikille.
PS. Sitä mukaa kun automaatio vie töitä, keksii EU niitä lisää. EU-direktiivin sanelema kirjanpitolain muutos tuo pakollisen kestävyysraportoinnin yhä useamman yrityksen velvollisuudeksi. Eikä raportointi riitä, vaan raportit pitää tarkastajan varmentaa. Palkka-avoimuusdirektiivi puolesta pitää osaltaan huolta HR-ammattilaisen täystyöllisyydestä. Lisää esimerkkejä uusista säädöksistä ja velvoitteista löydätte Tilisanomien jokaisesta numerosta. Työt eivät siis tekevältä lopu, vaikka saattavatkin muuttaa muotoaan.
