CTA Paikka

Verouudistuksen koukerot

15.10.2013
Juha Ahvenniemi
Juha Ahvenniemi

Verouudistukseen liittyvä valmistelu on ollut monivaiheinen ja -polvinen aina verotuksen kehittämisryhmästä joulukuulta 2010 hallitusohjelmaan kesällä 2011 ja hallituksen kehysriihen yritysverolinjauksiin keväällä 2013 sekä elinkeinoverotuksen asiantuntijaryhmän työhön kesäkuulta 2013 hallituksen budjettiriiheen elokuulta 2013.

Yhteisöverokannan lasku 20 prosenttiyksikköön oli luonnollisesti positiivinen asia nykytilanteessa. Pidemmällä tähtäimellä joudutaan miettimään, mihin kansainvälinen verokilpailu tulee johtamaan ja miten se tulee vaikuttamaan yhteisöverotuksen tulevaisuuteen. Paineet tulevaisuudessa tulevat varmastikin olemaan entistä kovempia yhteisöverokannan laskemiselle, jolloin verotuottojen kerääminen  yhteiseen kirstuun tätä kautta voi olla entistä haasteellisempaa.  

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverosäännöt muuttuivat, mutta verotuksessa säilyi 2,5 prosentin ”riskipreemio” yrittäjän muihin vaihtoehtoisiin sijoitusmuotoihin verrattuna, kun lasketaan yhtiön ja osakkeenomistajan kokonaisverorasituksen taso pienten pääomatulo-osinkojen osalta. Riittääkö tuo verokannusteeksi, siitä voi olla tietysti montaa mieltä.

Henkilöyhtiöt ja elinkeinoharjoittajat unohdettiin tässä ­yhteydessä.
Kun vain yhteisöverokantaa alennettiin ja pääoma­veroa korotettiin, jäivät henkilöyhtiöt ja elinkeinoharjoittajat paitsi verouudistuksesta ja sen kannusteista.

Hyvä lähtökohta olisi, että eri yhtiömuotoja kohdeltaisiin mahdollisimman veroneutraalisti samalla tavalla ja samalla yrittäjyyttä kannustavasti.

Suomen Yrittäjät on tehnyt vastikään konkreettisen ehdotuksen henkilöyhtiöitä ja elinkeinonharjoittajia koskevan yrittäjävähennyksen toteuttamiseksi. Sen määrä olisi viisi prosenttia yrittäjätulosta. Tällä kompensoitaisiin sitä hyötyä, joka henkilöyhtiöiltä ja elinkeinonharjoittajilta jäisi nyt saamatta verouudistuksen yhteydessä. Oikeansuuntainen ja harkinnanarvoinen aloite ilman muuta.

Lopuksi on syytä todeta Suomen yritys- ja pääomaverotusta koskevista laeista, että niiden säädökset ovat varsin monimutkaisia. Tapauskohtaisesti on selvitettävä, mikä ratkaisu olisi yrittäjälle paras eri tilanteissa. Muun muassa se, onko tarkoituksenmukaisempaa ottaa yrityksestä ulos ja kuinka paljon palkkaa vai osinkoa, on hyvin yrityskohtainen kysymys. Tässä tarvitaan useimmiten asiantuntija-apua.

Tätä kirjoitettaessa ovat siirtymäsäännökset vielä säätämättä. Elinkeinoelämän toive tietysti on, että varsinkin tässä suhdannetilanteessa voitaisiin välttää verotuksen kiristyminen vuonna 2014. Tähän on syynä muutosten epätahtisuus eli se, että yhteisöveroa peritään kuluvan vuoden voitosta vielä 24,5 prosenttia, mutta voitosta jaettavaa osinkoa verotetaan jo uusin säännöksin ensi vuoden alusta lähtien.

 

Juha Ahvenniemi
juha.ahvenniemi@taloushallintoliitto.fi

 

 

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki