CTA Paikka

Verotuksen kilpailukyky puntarissa

12.12.2007
Juha Ahvenniemi
Juha Ahvenniemi

Maailmanpankin ja PricewaterhouseCoopersin Paying Taxes 2008 -raportissa on tartuttu haastelliseen aiheeseen: tavoitteena on ollut verrata koko maailman maiden verojärjestelmiä niiden kilpailukyvyn kannalta. Vertailussa on arvioitu niin veroastetta kuin verotusmenettelyä ja sen työllistävyyttä. Tarkastelussa on ollut erityisesti verotuksen taso, eri verolajien määrä pelkän yritysverotuksen ulkopuolella sekä verotusmenettelyn aiheuttama työtaakka yrityksille.

On selvää, että tutkimuksessa on jouduttu tekemään monia lähtökohtaoletuksia ja pelkistyksiä. Joka tapauksessa tulokset varmasti ovat omiaan herättämään keskustelua myös suomalaisesta yritysverojärjestelmästä. Suomen kokonaissijoitus vertailussa oli 109., kun Ruotsi oli 141., Norja 86. ja Tanska 40. Kärkisijoilla kymmenen joukossa komeilivat muun muassa Vanuatu, Länsiranta ja Gaza, Zambia ja Kuwait.

Tutkimuksen mukaan Suomen yritysverojärjestelmä on menettänyt muutamalla sijalla kilpailukykyään ja häviää tehokkuudessa muille Pohjoismaille. Muun muassa Ruotsissa on jo käytössä verotilijärjestelmä, joka meillä on ollut suunnittelupöydällä ja on tuloillaan vasta parin vuoden kuluttua. Selvityksessä on mitattu myös tyypillisen pk-yrityksen kokonaisverorasitusta, joka Suomessa on lähes 50 prosenttia. Suomi jää tässä verovertailussa myös alle EU:n keskitason.

Suomen kokonaissijoituksen heikkeneminen johtuu monien maailman maiden yritysverokantojen alentamisesta tai joissakin maissa poistamisesta sekä verojärjestelmien yksinkertaistamisesta. Säädösympäristön selkeys, menettelyjen soveltuvuus yritysten taloushallinnon prosesseihin sekä kilpailukykyinen verotuksen taso ovat tämän tarkastelun keskiössä. Lainvalmistelun puolella on samalla kysymys verosäädösten yritysvaikutusten arvioinnin olennaisesta kehittämisestä nykyvalmisteluun verrattuna.

Taloushallinnon ulkoistaminen vauhdissa

Taloushallintopalveluja tarjoavalla tilitoimistoalalla menee vauhdikkaammin kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä. Viimeisen 12 kuukauden aikana alan liikevaihto on kasvanut lähes 16 prosenttiyksikköä, joka on enemmän kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä. Tulevien kahden vuoden aikana toimistot aikovat Taloushallintoliiton tuoreen kyselyn mukaan rekrytoida alalle yli 1 000 ammattilaista. Eläköitymien selittää tarpeesta vain pienen osan.

Mistä moinen kehitys? Ulkoistamisen suosio kasvaa samaan aikaan ja palvelujen piiriin on tullut entistä laajemmin uusia asiakasryhmiä, muun muassa suuret yritykset ja julkinen sektori. Taloushallinnon sähköistyminen on tehostanut ja tehostaa taloushallinnon perusprosesseja, mutta toisaalta asiakkaiden ostamien peruspalveluiden ala laajenee ja samalla palvelut laajenevat peruspalveluista asiakkaille suurempaa lisäarvoa tuottavan asiantuntijapalvelun suuntaan. Lähes 30 000 uuden pk-yrityksen perustaminen pelkästään viime vuonna – eniten koko vuosikymmenen aikana – myönteisten suhdanteiden ohella on tuonut alalle lisää töitä.

Tätä kaikkea vasten ei niin suuri ihme, että liikevaihto on kasvanut ja uusia tilitoimistoja on perustettu yli 300 kahdessa vuodessa. Kasvua ja sen mukanaan tuomaa haastetta näyttää alalla riittävän.

Lopuksi toivotan omasta ja koko lehden toimituksen puolesta lukijoillemme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki
Uusimmat Artikkelit