Verotuksen kehittämisen tavoitteet ja todellisuus
Verotuksen kehittämistyöryhmän eli ns. Hetemäen työryhmän väliraportti julkistettiin juhannuksen alla. Lopullisen raportin määräaika on vuoden loppuun.
Väliraportti käsittelee yritys- ja pääomaverouudistusta sekä ansiotulo- ja kulutusverotusta ja niiden kehittämistarpeita.
Työryhmä toteaa, että tulevia verovalintoja on arvioitava ennen muuta sillä perusteella, miten ne parhaiten edistävät talouskasvua. Tästä syystä verotuksen tulee nykyistä paremmin kannustaa työntekoa, osaamista ja yrittäjyyttä.
Yrittäjyyden edistäminen onkin talouden dynamiikan, kasvun ja työllisyyden kannalta keskeistä. Verotus on yksi keskeisiä julkisen vallan käytössä olevia keinoja kannattavan ja pitkäjänteisen yrittäjyyden ja yritystoiminnan stimuloimiseen tilanteessa, jossa finanssikriisi ja sen heijastusvaikutukset lyövät pitkään leimansa yritysten toimintaympäristöön ja työllisyyteen.
Tämän vuoksi raporttia onkin syytä tarkastella koko Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeistä tavoitteista lähtien. Kuinka yritystoiminnan edistäminen toteutuisi erityisesti pk-sektorilla verotuksen kehittämistyöryhmän linjauksilla? Tällöin joudutaan katsomaan yhdessä sekä yrityksen että yrityksen omistajan verotusta.
Merkittävimmät muutokset työryhmä esittää listaamattomien osakeyhtiöiden verotukseen., siis juuri pk-yritystoimintaan. Koko järjestelmän perusidea muuttuisi. Nyt lähtökohtaisesti osingosta verovapaata on kokonaan määrä, joka vastaa yhdeksän prosentin tuottoa yhtiön osakekohtaiselle nettovarallisuudelle. Työryhmä esittää kokonaan verovapaasta osingosta luopumista, kuin myös osingon verottamisesta ansiotulona.
Raportin esitykset johtaisivat laajan yritys- ja yrittäjäjoukon verotuksen kiristymiseen. Raportissa esitetään, että verotus kiristyisi raportin ehdotusten toteutuessa 1/3 osassa ja kevenisi 2/3 osassa tapauksia. Raportin mukaan keventyminen kohdistuu erityisesti yrittäjiin, jotka nostavat vain pienen osan yhtiön voitosta osinkoina. Tällöin ei ole otettu huomioon, että kun osakas myöhemmin nostaa yritykseen jättämänsä voittovarat osinkoina, tulevat nämä joka tapauksessa entistä kireämmän osinkoverotuksen piiriin. Käytännössä raportti antaa väärän ja yritystoiminnan kannalta liian myönteisen kuvan vaikutuksista.
Listaamattomien yritysten osinkoverotus suosii nykyisin vahvaa omavaraisuutta ja liiketoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Yritysten vahvat taseet ovat kantaneet myös viimeaikaisten taloudellisten vaikeuksien keskellä, jolloin yritystoiminnan jatkuvuus ja työpaikat on voitu turvata.
Nämä ovat koko Suomelle ja myös valtiontaloudelle tärkeitä tekijöitä myös tulevaisuudessa. Suurempaan velkavetoisuuteen kannustaneessa yritysten taloudenhoidossa seuraukset olisivat olleet katastrofaaliset niin yrityksille, työllisyydelle kuin valtiontaloudellekin. Halutaanko kehitystä ohjata verotuksen keinoin tällaiseen suuntaan?
Verotyöryhmällä on nyt tarkan tuumauksen paikka, kun loppuvuoden aikana valmistellaan lopullista raporttia. Tässä tilanteessa joudutaan tarkkaan pohtimaan, millainen verojärjestelmä myös osinkoverotuksen osalta tukee parhaiten yhteistä hyvää kuten tervettä yritystoimintaa, kannustamista yrittäjyyteen sekä vakaata työllisyyttä erilaisissa talouden suhdannekäänteissä, jotka kuuluvat vääjäämättä länsimaiseen markkinatalouteen.
PS.Veroasiantuntija Ilkka Ojalan asiantuntijakirjoitus Hetemäen työryhmän raportista s. 56-59.