CTA Paikka

Veroremontin suunnittelu vauhtiin

24.1.2012
Juha Ahvenniemi
Juha Ahvenniemi

Osa Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjatuista veromuutoksista tuli voimaan tämän vuoden alussa. Muutokset pitäytyvät vielä vanhassa järjestelmässä ja uutta luovat veroratkaisut odottavat vuoroaan. Ansiotulojen veroperusteisiin tehtiin inflaatiotarkistus ja vähennyksiä kasvatettiin. Pääomatuloverotus muutettiin  progressiiviseksi ja yhteisöverokanta aleni  24,5 prosenttiin. Näin lyhykäisyydessään tehdyt muutokset.

Hallitusohjelman mukaan palkkatulojen verotusta ei ole tarkoitus kiristää vaalikauden aikana. Tämä on hyvä huomata. Ohjelmaan  on myös kirjattu koko joukko selvitettäviä asioita. Joulun alla VM asetti verotuksen asiantuntijatyöryhmän arvioimaan näitä kysymyksiä. Määräaika päättyy reilun vuoden päästä.

Ryhmän tehtävään kuuluu monia elinkeinoelämälle tärkeitä asioita: konserniverojärjestelmän uudistaminen, tulolähdejaon poistaminen, korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, yritysten tappiontasausjärjestelmän laajentaminen, tuotannollisten investointien korotettujen poistojen jatkotarve ja yritysjärjestelysäännösten toimivuus.  Edellisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältynyt T&K–verovähennys tai kasvuyrittäjyyskannustin on tarkoitus selvittää kevään aikana.

Työryhmän pöydällä on asioita, joiden toteuttaminen kokonaisuudessaan merkitsee elinkeinoverotukseen mittavimpia uudistuksia pariin vuosikymmeneen. Verotuksen kehittämistä valmistellaan tilanteessa, jossa julkistalouden kestävyysvaje on selvästi suurempi kuin hallitusohjelman laatimisen yhteydessä arvioitiin. Tämä tarkoittaa varmuudella veronkiristyksiä.

Hallituksen tulisi rakentaa elinkeinoverotusta niin, että verojärjestelmä tukee  jatkossa tarkoituksenmukaisesti ja kilpailukykyisesti yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja kehittymistä. Onnistuminen tai epäonnistuminen tässä vaikuttaa tärkeältä osaltaan bkt:n kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin.

Verotuksen työryhmän tulisi saada aikaan hyviä kehitysehdotuksia, joissa myös pk-yritystoiminnan näkökulma tulee huomioiduksi. Sen merkityshän on kasvun kannalta ratkaiseva. Siksi pk-sektoriin tulee kiinnittää erityishuomiota.

Kansainvälisen kehityksen huomioiminen ja nopea reagoinnin tulisi olla nykyistä voimakkaampaa, jotta yritykset ja työpaikat pysyvät Suomessa yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Pitkään esillä ollut ja raskaaksi koettu tulolähdejako tulisi poistaa sekä tappiotasausjärjestelmä uudistaa. Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä ja kasvuyrittäjyyden edistäminen on tärkeää. Myös investointien kannustaminen vapaammilla poisto-oikeuksilla olisi kasvun kannalta  oikeasuuntainen toimenpide. 

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki
Uusimmat Artikkelit