CTA Paikka

Tilintarkastusjärjestelmä uusiksi

18.5.2010
Juha Ahvenniemi
Juha Ahvenniemi

Professori Edward Andersson sai toimeksiannon selvitysmiehenä selvittää tilintarkastusjärjestelmän uudistamistarvetta. Raportti valmistui alkuvuodesta. Andersson kirjoitti ansiokkaan ja asiantuntevan raportin, jonka useimpiin ehdotuksiin ja näkemyksiin on helppo yhtyä.

Tilintarkastajajärjestelmän uudistaminen kolme kategoriaa (HTM, KHT ja JHTT) yhdistävästä yhden tilintarkastajan mallista on kannatettava. Mallin käyttöönotto selkiyttäisi kaikin puolin järjestelmää, jota on moitittu hajanaiseksi ja sekavaksi. Mahdollisuus erikoistua perustutkinnon jälkeen kuulostaa myös hyvälle.

Pk-sektorin näkökulmasta on tärkeää, että ammattitaitoinen ja pk-sektorin kysymyksiä ymmärtävä tilintarkastajakunta on käytettävissä myös tulevaisuudessa. Ehkäpä suurin yksittäinen ongelma on liittynyt kokemattomien tilintarkastusassistenttien käyttöön, josta on tullut lisätyötä ja usein tarpeettomia ongelmia yrityksille ja näiden talouden asianhoitajina toimiville tilitoimistoille. Pk-yrittäjä tarvitsee tilintarkastajan, joka osaa itse vastata yleisimpiin taloushallinnon kysymyksiin. Suurten talojen erityisasiantuntijat ovat liian etäisiä ja kalliita heille.

Kaavailtu tilintarkastajan perustutkinto, johon pääsy olisi direktiivin edellyttämän korkeakoulututkinnon suorittaneilla ja riittävän työkokemuksen omaavilla, turvaisi osaltaan soveltuvan ammattitaitoisen tilintarkastajakunnan syntymistä.

Professori Andersson on raportissaan tarkastellut tulevaisuuden toimintaympäristökysymyksinä muun muassa suomalaisen ja eräissä anglosaksisissa maissa olevien tilintarkastusjärjestelmien eroja. Suomessahan on pidetty pidetty kiinni siitä, että kirjanpito ja tilien tarkastus ovat kaksi eri asiaa, joita sama henkilö tai yhteisö ei voi lähtökohtaisesti hoitaa. Riippumaton tilintarkastus onkin keskeinen osa suomalaista järjestelmää. Samalla Suomessa on vahva kirjanpitoon liittyvä kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden auktorisointi- ja laadunvarmennusjärjestelmä, jonka piirissä on lähes 130 000 asiakasyhteisöä.

Selvitysmies suomii tässä yhteydessä anglosaksisissa maissa käytössä olevia järjestelmiä, joissa ei sovelleta riippumatonta tilintarkastusta. Tässä ympäristössä kehitetyistä tilintarkastusta keveämmistä raporteista käytetään nimitystä ”review.” Andersson suhtautuu hyvin pidättyvästi ajatukseen, että laskemalla varmennustaso ”review-tasolle” voitaisiin saavuttaa pk-yrityksille sellaiset kustannussäästöt, että ne voisivat kompensoida tilintarkastajan lausunnon luotettavuuden alenemisen.

Ajatus kevennetystä ”review-raportista” varsinaisen tilintarkastuksen korvaajana antaakin hyvin pitkälle vaikutelman alemman vastuutason tilintarkastuksesta, joka Suomen lainsäädännössä on juuri poistumassa maallikkotilintarkastuksen muodossa.

Myös tilintarkastuspakon rajoja sivutaan raportissa. Suomessa poistettiin tilintarkastusvelvollisuus kaikkein pienimmiltä yrityksiltä kaksi vuotta sitten. Ruotsissa tehty esitys tuonee rajat Suomen nykyrajojen kokoluokkaan ja Norjassa kaikki osakeyhtiöt tilintarkastetaan vielä ainakin toistaiseksi. Tanska, jonka järjestelmä on poikkeaa täysin muista Pohjoismaista kaavailee tuntuvampia tarkistuksia.

Suomalaisen järjestelmän perusvahvuudet, joita Andersson kuvaa raportissaan, kannattaa hyödyntää myös tulevaisuudessa. Luottamuksen säilyttäminen suomalaiseen järjestelmään on kaikkien etu. Pelkästään yritysten hallinnollisen taakan keventämisen varjolla ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä ja luoda meille huonosti sopivia ratkaisuja. Luottamus ja varsinkin sen säilyttäminen ovat nimittäin sellaista pääomaa, jota on vaikeaa rahalla mitata ja joka ei näytä tässäkään yhteydessä olevan tuontitavaraa.

PS. Tilisanomien levikki saavutti viime vuoden levikintarkastuksessa uuden kaikkien aikojen levikkiennätyksen 11.462 ja painosmäärä oli 12.200. Lämmin kiitos lukijoillemme osoittamastanne luottamuksesta!

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki
Uusimmat Artikkelit