CTA Paikka

Tehokkuutta talousraportointiin

19.10.2010
Juha Ahvenniemi
Juha Ahvenniemi

Taloudellisen raportoinnin tehostamiseksi kehitetty raportointikoodisto on nyt saanut vakiintuneet muotonsa. Koodiston ylläpito ja kehittäminen on saatettu pysyvälle ja vakaalle pohjalle, kun näistä tehtävistä vastaa Taloushallintoliiton yhteydessä toimivan Tili-instituutisäätiön raportointilautakunta. Lautakunnassa ovat edustettuna keskeisiä käyttäjä- ja hyödyntäjäosapuolia edustavia tahoja.

Raportointikoodisto on yhteistyössä mm. Aalto-yliopiston, verottajan, Tilastokeskuksen, yritysrahoittajien ja tilitoimistojen kanssa kehitetty sähköisen viranomaisraportoinnin apuväline. Sen tarkoituksena on säädellä yrityksissä tehtävän sidosryhmäraportoinnin perusrunkoa, jolloin yritykset voivat itse määritellä koodiston taustalla olevat yrityskohtaiset sovelluksensa. Koodisto voi kuitenkin tarvittaessa toimia pienemmille yrityksille myös tilikarttana.

Raportointikoodisto rakennettiin, jotta tuloveroilmoitus, raportti rahoittajalle ja tilinpäätöstilastointi syntyisivät automaattisesti suoraan yrityksen taloushallinnosta. Se on sähköisen viranomaisraportoinnin apuväline, joka helpottaa ja nopeuttaa yritysten pakollista sidosryhmäraportointia sekä yhtenäistää raportointikäytäntöjä. Näpyttelyvirheet, tietojen etsintä ja yhdistely jää pois, jolloin prosessit tehostuvat.

Käytännössä koodistoon on koottu taseen ja tuloslaskelman rakenteeseen kaikki yrityksen ulkoisessa raportoinnissa tarvittavat erittelyt. Vuotta 2011 koskeva koodisto vahvistetaan marraskuun aikana. Se on helppo ottaa käyttöön vuoden 2011 alusta.

Nyt kun perusta tehokkaalle, standardoidulle talousraportoinnille on luotu, on aika ryhtyä tuumasta toimeen. Raportointikoodistosta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Se on erinomainen esimerkki järkevästä ja samalla tehokkaasta tavasta keventää yritysten hallinnollista taakkaa – niin yritysten kuin koko yhteiskunnan hyödyksi.

KILA:n huomionarvoinen lausunto

Kirjanpitolautakunta antoi viime kuussa huomionarvoisen lausunnon (1854/14.9.2010) menojen merkitsemisestä eri tuloslaskelman eriin. Lausunto koski kuljetus- ja kaivinkoneyrittäjää, jonka toiminnassa ajoneuvoihin ja koneisiin liittyvät menot muodostavat huomattavan suuren osuuden juoksevista menoista. Tyypillisiä koneisiin liittyviä menoja ovat mm. polttoaineet, huolto, korjaukset ja renkaat. Kuljetusyrityksissä näihin kuuluvat myös ulkomaiset tiemaksut, lauttamaksut ja muut vastaavat maksut.

Kirjanpitolautakunta totesi muun muassa, että tuloslaskelman järjestys kuvastaa ajatusta siitä, että kulu merkitään sitä ylemmäksi tuloslaskelmassa, mitä välittömämpi on sen yhteys ulkopuolisille luovutettavien hyödykkeiden aikaansaamiseen asianomaisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnassa. Tämän mukaisesti kirjanpitolautakunta perustaa lausuntonsa siihen, mikä on hakemuksen tarkoittaman liiketoiminnan luonne.

Koska palveluiden tuottamiseksi oli tarvittavan kaluston oltava toimintakunnossa, kuuluivat huolto ja korjaus välittömästi palvelun aikaansaamiseksi tarvittaviin toimiin. Huolto- ja korjaustarve riippuu asianomaisen kaluston käytön määrästä palvelun tuottamisessa. Siten huolto- ja korjauspalvelut, joita kuljetus- tai koneyritys itse ostaa ulkopuolisilta toimintakapasiteettinsa ylläpitämiseen, merkitään KPA 1:1.1 §:n mukaisessa tuloslaskelmassa ”Ulkopuolisiin palveluihin”. Polttoaine- ja rengaskulut tuli merkitä nimikkeeseen ”Aineet, tarvikkeet ja tavarat”. Tähän tapaukseen palaamme vielä tarkemmin lehden seuraavissa numeroissa.

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki