Taloushallintoliiton edunvalvonnan tavoitteet ja keinot kiteytyvät tutkimus- ja kehittämisvähennyksessä
Kesällä lausuntokierrokselle annetussa hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksestä verotuksessa. Lisävähennykset koskisivat tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- tai ostopalvelumenoja.Lakiesitys perustuu yhteisparlamentaariseen mietintöön ja elinkeinoelämän suuret edunvalvontajärjestöt ovat lobanneet voimakkaasti sen puolesta. On selvää, että laadukas tutkimus- ja kehitystoiminta on Suomen tulevan menestyksen kivijalkoja. Kaikki kivet on käännettävä, jotta Suomi tarjoaa houkuttelevat olosuhteet tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä kotimaisille että kansainvälisille yrityksille. Toisaalta taas voidaan kysyä, eivätkö laaja veropohja, matalammat verokannat ja selkeä verojärjestelmä ole se suunta, johon suomalaista yritysverotusta on pyritty viemään. Sitä tavoitetta erilaiset lisävähennykset eivät palvele.
Yllä mainitut seikat ja näkökannat ovat hyvin asiaa valmistelevien viranomaisten ja talouselämän suurten edunvalvontajärjestöjen tiedossa. Elinkeinoelämän ja Suomen kansantalouden ääni kaikuu selvänä esimerkiksi EK:n, Teknologiateollisuuden ja Keskuskauppakamarin kautta. Näillä järjestöillä on isot ja ammattitaitoiset edunvalvontaorganisaatiot ja vahvat kontaktit politiikan ja virkamieskunnan huipulle. Taloushallintoliiton kaltaisen pienen mutta erityisosaamista tarjoavan toimialajärjestön ei kannata tuhlata äänivarojaan asian ajamiseen. Kuten ei yleensä muidenkaan verotuksen tasoa koskevien tavoitteiden ajamiseen.
Sen sijaan edunvalvontamme kovinta ydintä on se, missä muodossa tutkimus- ja kehitysvähennys toimeenpannaan käytännössä. Taloushallintoliiton hallitus on linjannut edunvalvontamme tavoitteiksi:
- Yrityksille, tilitoimistoille ja henkilöstölle ennustettava ja oikeusvarma toimintaympäristö
- Yrityksille ja tilitoimistoille mahdollisuus tehokkaaseen ja laadukkaaseen taloushallintoon
Yritysten ja niiden vastuuhenkilöiden ja asiantuntijoiden tulee ymmärtää, minkä toiminnan lain tulkitsijat viranomaispuolella katsovat kuuluvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pirtaan. Esimerkiksi lääketeollisuudessa ja teknologiayrityksissä rajanveto lienee kohtuullisen selkeää, mutta kaupan alalla sekä palvelu- ja asiantuntijapalvelualoilla rajanveto voi olla katsojan silmässä. Yritysten talousosastoille ja tilitoimistoille tulee tarjota heti lain tullessa voimaan selkeät speksit, minkälaista dokumentaatiota odotetaan veroilmoituksia annettaessa ja myöhemmin esimerkiksi verotarkastuksissa. Vaadittavan dokumentaation tulee olla tarkastettavuuden kannalta riittävää, mutta toisaalta ylimääräistä byrokratiaa tulee välttää. Ideaalimaailmassa yrityksen projektinhallinnan ja kirjanpidon tarpeiden pohjalta laadukkaasti laaditun dokumentaation tulisi riittää.
Me Taloushallintoliiton palkkalistoilla olevat asiantuntijat emme ole mitenkään vaatimattomia oman osaamisemme suhteen. Parasta mitä voimme tässäkin tarjota, on kuitenkin jäsentemme asiantuntemus, joka on tiivistetty liiton kirjanpidon ja verotuksen asiantuntijaryhmään. Siitä porukasta löytyy vuosikymmenten Kila-jäsenyyttä, tilintarkastuskokemusta, tuhansien verotarkastusten ja satojen Business Finland -hakemusten kokemus ja sekä tuore ote suomalaisten kirjanpito-ohjelmistojen nykytilaan ja kehitykseen. Tämän vuoksi meitä kuunnellaan nytkin tarkalla korvalla, kun asioita pitää oikeasti panna täytäntöön.
