Taloushallinnon merkonomitutkintojen arvostus nousussa?
Taloushallinnon tutkintojärjestelmän uudistukset 1990-luvulla, jolloin uudistettiin toisen asteen tutkinnot ja samalla lanseerattiin ammattikorkeakoulujen tradenomitutkinnot, synnyttivät työnantajien piirissä ristiriitaisia tuntemuksia ja kokemuksia.
Osa muisteli ainakin alkuvaiheessa – joku ehkä vieläkin – ”vanhoja hyviä laskentamerkonomeja”, joilla oli hyvät valmiudet käytännön työtehtäviin ja joista tuli hyviä työntekijöitä. Toisaalta alkuvaiheen kokemukset tradenomeista olivat kaksijakoisia: uusilla tradenomeilla tuntui olevan laaja-alainen näkemys monista asioista, mutta taloushallinnon perusta oli jäänyt monelle liian huteralle pohjalle, jolloin käytännön työtehtävistä saattoi olla kohtuudella vaikea suoriutua.
Toisaalta tradenomiaineksen fiksuudesta saatiin paljon hyviä palautteita. Toisaalta kuitenkin aika monella tuntui olevan johtajasyndrooma: mahdollisimman pian johtajaksi,
kun työelämän odotukset ja tarpeet kuitenkin ovat pääasiassa asiantuntijatehtävissä. Tarpeiden ja toiveiden ristiriita oli valmiina. Syitä tähän voi vain pohtia. Eikä näistä käsityksistä ole vieläkään päästy eroon.
Pelkästään tilitoimistot – ulkoistuksen suosion kasvun myötä – tarvitsevat lähivuosina useita tuhansia uusia, hyviä ammattilaisia. Myös muun muassa pankkisektori ja yritykset tarvitsevat eläköitymisen korvaamiseksi runsaasti uutta työvoimaa. Keskeinen osaajajoukkopotentiaali muodostuu taloushallintoon suuntautuneista tradenomeista ja merkonomeista. Kumpiakin tarvitaan ja kummallakin on vahvuutensa.
Käsitykset nykyisin valmistuvien ”uusien” merkonomien osaamisesta vaihtelevat. Työnantajilla on myös tiedon puutetta näiden osaamisesta. Syitä on monia. Yleinen käsitys on, että merkonomeista saadaan usein hyvin sitoutuneita työntekijöitä, jota tradenomit ainakaan täysin vastaavassa määrin eivät ole. Sen sijaan osaamisessa ja aineksessa on suurta vaihtelua. Etupäässä halutaankin ”viitosen” arvosanan saaneita merkonomeja, vaikkakin viitonen ja viitonen eri oppilaitoksista saatuna voikin tarkoittaa aivan eri asiaa.
Kiinnostus merkonomeihin lienee kasvamassa. Jotta tässä päästään eteenpäin, tarvitaan hyvää ja saumatonta yhteistyötä yrityselämän, opetushallinnon ja oppilaitosten välillä. Kiinnostus merkonomeihin saattaa kasvaa selvästi, jos valmisteilla oleva merkonomitutkinnon uuden opetussuunnitelman sisältö rakentuu käytännön työelämän odotukset ja työelämän muutokset huomioivaksi. Mahdollisuus syventää opintoja loppuvaiheessa esimerkiksi tilitoimistojen tietyille palvelualueille olisi varmasti askel oikeaan suuntaan.
Toisaalta pitäisi kehittää tutkinnon arvioinnin perusteita tutkinnon eri osien osalta niin, että työpaikoilla ymmärretään aiempaa paremmin, millaisella osaamistasolla tietty arviointitaso saavutetaan. Tällöin rekrytoiva yritys voisi nykyistä paremman luottaa siihen, että ao. palkattavan henkilön osaaminen on tavoitetasolla. Oppilaitos voisi antaa ”takuun” siitä, että arviointi vastaa tiettyjä laadullisia kriteerejä. Tähän liittyvä pilottiprojekti onkin onneksi meneillään. Hyvä näin.
