Taloushallinnon ammattilaisen oikeusturva

Taloushallintoliiton neuvontaan tulee tiheään tahtiin tilitoimistoista yhteydenottoja, joissa epäillään asiakkaan toiminnassa selkeästi rikollisia piirteitä ja kyse on olennaisista euromääristä. Kyse ei ole ollut siitä, että pienyrittäjä vei muutaman rullan firman kuluksi kirjattavia vessapapereita kotikäyttöön, työaikakirjanpidossa on puutteita tai TES-tulkinta lievästi kiistanalaista.

Tyypillisiä neuvontaamme tulleita ­tapauksia ovat veropetokset. Tilitoimisto epäilee esimerkiksi myyntiä kassan ohi tai liiketoimintaan kuulumattomien erien tai tekaistujen laskujen ujuttamista yrityksen kuluksi. Joskus taas omistajayrittäjä siirtää omaisuutta laittomasti toisten omistajien tai velkojien ulottumattomiin, jolloin kyse voi olla esimerkiksi kavalluksesta tai velallisen rikoksista. Joskus asiakkaan edustaja vaatii tase-erien kirjaamista ilmeisen virheelliseen arvoon, jolloin kirjanpitorikoksen tunnusmerkistö täyttyy. Palkkapalvelujen puolella tulee vastaan tilanteita, joissa työnantaja vaatii palkanlaskennan tekemistä tietoisesti väärin työnantajan eduksi tai tilitoimistossa huomataan esimerkiksi työaikakirjanpidosta, että asiakas on laskenut palkanlaskentaan menevät summat johdonmukaisesti ja ilmeisen tarkoituksella väärin. Tällöin kyse voi olla petoksesta, kuten asia on rikoslain 36:1,2 §:ssä kuvattu.

Syyttäjä kohtelee nykyään ­yritystoiminnan rikoksissa usein tilitoimiston ­kirjanpitäjää tai vastuuhenkilöä rikoksesta epäiltynä eikä todistajana. Käräjäoikeuksissa taloushallinnon osaaminen on kirjavaa, joten tuomiot ovat aika lailla arpapeliä. Näin ovat minulle kertoneet useat juristit, tilintarkastajat ja tilitoimistoyrittäjät. Ja ovathan monet rahoitus- tai yritysjärjestelyihin liittyvät kirjanpito- ja verokysymykset aivan tolkuttoman monimutkaisia ja vaikeita taloushallinnon ammattilaisellekin – saati sitten maallikolle. Eli aivan hirveästi ei tuomaristoa kehtaa moittiakaan. Hovioikeudessa tilanne todennäköisesti oikenee, jos kirjan­pitäjällä on pätevä asianajaja, joka on perehtynyt sekä talou­dellisiin kysymyksiin että rikosoikeuteen ja osaa asiat pedagogisesti perustella. Matka esitutkinnasta hovioikeuteen on kuitenkin vuosien taivallus löysässä hirressä. Kaikilla taloushallinnon ammattilaisilla pitää olla mahdollisuus harjoittaa hienoa ammattiaan vailla pelkoa itselle kuulumattomista vastuista.

Tässä muutama ajatus

Yksittäistä kirjanpitäjää tai palkanlaskijaa ei saa jättää yksin ongelma-asiakkaan toimien ja tositteiden kanssa, vaan asia tulee käydä avoimesti läpi esimiesportaan kanssa. Rikoksesta epäillyksi kirjataan yleensä se, joka tilitoimistossa päätöksen vääristä kirjauksista tekee.

Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirran ­kiteytys ”kirjanpitäjän ei pidä koskaan tehdä vääräksi tietämäänsä kirjausta” toimii hyvin ohjenuorana, kun ei puhuta kahvipaketeista. Älä myöskään tee olennaista kirjausta ilman asianmukaista tositetta. Asiakkaalta saadut kirjalliset vakuutukset ”kaiken vastuun ottamisesta” eivät vapauta tilitoimiston johtoa tai kirjanpitäjää vastuusta, vaan tarjoavat poliisille näyttöä siitä, että rikokseen on ryhdytty tietoisesti. Ja lukemissani oikeuden pöytäkirjoissa asiakasyrityksen johto lopulta kuitenkin kieltää ymmärtäneensä näistä asioista yhtään mitään, vaan on luottanut tilitoimiston asiantuntemukseen. Pesee siis kätensä ja sysää syyn kirjanpitäjälle.

Jos asia oikeasti epäilyttää, ettekä saa uskottavaa selitystä asiakkaalta, irtisanokaa tai purkakaa toimeksianto. Käyttäkää rahanpesun torjuntaan miettimiänne toimintamalleja ja läpikäyntejä myös asiakasyritysten ”perinteisten” talousrikosten havainnointiin.

Jos joudut rikostutkinnan kohteeksi, hanki talousrikosasioissa pätevöitynyt asianajaja. Halvempaa ja henkisesti helpompaa on kuitenkin toimia niin, että tähän tilanteeseen ei päädytä.

Me Tilisanomissa haluamme muistuttaa tästä tärkeästä asiasta ja jakaa tietoa. Käy lukemassa asianajaja Antti Hannulan ohjeita ja ajatuksia aiheesta. Antin erityisalaa ovat yhtiölainsäädäntö ja talousrikokset, joista hän on julkaissut useita kirjoja.