CTA Paikka

Sukupolvenvaihdoksen veroansa

13.3.2008
Juha Ahvenniemi
Juha Ahvenniemi

Viime keväänä hallitusohjelmaan kirjattiin, että perheyrittäjyyden edistämiseksi perintö- ja lahjavero poistetaan kokonaan sukupolvenvaihdoksilta. Verovapaus oli tarkoitus rajata yritys- ja maatalouden aitoon tuotannolliseen omaisuuteen.

Tuotannollisen ja ei-tuotannollisen omaisuuden määritykseen olisi kuitenkin liittynyt vaikeita rajanvetokysymyksiä. Tästä syystä ja myös sen vuoksi, että eräissä tilanteissa perintö- ja lahjavero olisi saattanut jopa kiristyä nykyisestä, hallitus päätyi helmikuussa esittämäänsä vaihtoehtoon. Huojennussäännöstä muutettaisiin ja lakiin lisättäisiin tarvittavat säännökset, jotta siirtyvä omaisuus arvostettaisiin sukupolvenvaihdoksissa nykyisen 40 prosentin sijaan 20 prosentin arvostustason mukaisesti.

Tarkoitus on, että esimerkiksi osakeyhtiön tasetta ei niin sanotusti avata, vaan lähtökohtaisesti osakkeen arvostusperusteena olisi osakkeen matemaattinen arvo. Tätä lähtökohtaa noudatettaisiin, jolleivät yrityksen muut kuin elinkeinotoiminnan varat muodosta huomattavaa osaa yhtiön varoista eikä tilanteessa ole ryhdytty erityisiin toimenpiteisiin veroedun saamiseksi.

Yritystoiminnan tuloksena syntyneitä varoja ja selkeää tulonhankkimistoimintaa tulisi voida pitää elinkeinotoiminnan varoina niin yritysverotuksessa kuin perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöstä sovellettaessa. Näin varsinkin, kun yritystoiminnan ja yritysvarallisuuteen kuuluvan omaisuuden käsitteen määritys on nyt haettu ja myös lakiuudistuksen jälkeen haettaisiin elinkeinoverolaista.

Niin kasvun kuin työllisyydenkin kannalta on myönteistä, että yritysten pääomarakenne on vahvistunut viime vuosikymmenen vaikeiden lamavuosien jälkeen. Tämä on toivottava tulos ja pääomarakenteen vahvistumiseen on kannustettu myös nykyisen yritysverojärjestelmän avulla. Tällä hetkellä yrityksiltä odotetaan juuri kasvuhalukkuutta ja työllistämistä. Olisikin perin merkillistä, jos yritysten vahva pääomarakenne nähtäisiin tässä tilanteessa verotuksellisesti erityiseksi ongelmaksi.

Perintö- ja lahjaveron sekä luovutusvoittoveron yhteisvaikutuksesta verotus saattaa esityksen pohjalta muodostua jopa ankarammaksi kuin luovutettaessa vastikkeetta saatua, normaalin perintö- ja lahjaverotuksen piiriin kulunutta omaisuutta, kun luovutusvoittoverotuksessa hankintamenona käytetään sitä määrää, josta on maksettu perintö- tai lahjavero. Tilannetta ei voida pitää kaikilta osin tyydyttävänä, sillä jo sukupolvenvaihdosluovutuksen yhteydessä pitäisi tehdä kauaskantoiset veroratkaisut, joiden edullisuutta ei pysty sillä hetkellä arvioimaan. Tästä saattaa muodostua eräänlainen veroansa sukupolvenvaihdosta suunnitteleville.

Hallituksen periaatelinjaus nykyisen arvostustason laskemisesta saattaa tietyissä tilanteissa olla huonompi vaihtoehto kuin, jos perintö- ja lahjavero olisi poistettu hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti kokonaan sukupolvenvaihdoksilta. Huojennuksen piiriin kuuluvan omaisuuden määritteleminen jossain määrin uudella tavalla aiempaan nähden olisi kuitenkin saanut aikaan uusia rajanveto-ongelmia ja pitkäaikaisia verokiistoja sukupolvenvaihdosten verotukseen. Kaiken kaikkiaan olisi toivottavaa, ettei elinkeinotoiminnan käsitteen tulkinnassa muodostunut oikeustila tiukentuisi vaan veropoliittiseen keskusteluun otettaisiin päinvastoin nykyisen tulolähdejaon tarpeellisuus.

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki