Onko julkishallinnolla oikeat perustelut digihankkeille?

14.1.2019
antti
Antti Soro Taloushallintoliiton toimitusjohtaja

Teille arvoisille taloushallinnon asiantuntijoille viime vuosi oli varmasti raskas – tietosuoja-asetus, rahanpesudirektiivi, tunnistautumisen uudet ratkaisut ja sokerina pohjalla tulorekisterin tulemiseen valmistautuminen työllistivät teitä hurjasti. Tapasin monia teistä syksyn aikana, kun kiersimme ympäri Suomea kouluttamassa teitä ja tunsin väsymyksenne. Mutta kenenkään kohdalla en havainnut periksi antamista. Nöyrästi ja vastuuntuntoisesti otitte taas vastaan kaikki uudistukset, joita julkishallinto teille kaatoi. Uskomaton suoritus. Teidän ansiostanne Suomessa edelleenkin maksetaan palkkoja, tehdään ennakonpidätykset ja kannetaan yritysveroja.

Harmikseni lehtien palstoilla paistatteli loppuvuodesta kuitenkin enemmän julkishallinnon digijohtajia, jotka vastasivat keskeneräisten palveluiden viemisestä tuotantoon teidän työkuormanne kasvamisen kustannuksella. Eri hallinnonalojen aiheuttamien muutosten määrä, aikataulutus ja synkronointi pettivät pahasti. Toivottavasti tämä ei enää koskaan toistu, ainakaan jos se meistä on kiinni.

Julkishallinto digitalisoi vauhdilla palveluitaan, verohallinto etunenässä. Tämä on hyvä asia, kun sillä mahdollistetaan kustannustehokkuutta ja vapautetaan viranomaisilta enemmän aikaa henkilökohtaiseen neuvontaan ja palveluun niille asiakkaille, jotka sitä tarvitsevat. Mutta kun digihankkeita perustellaan harmaan talouden torjunnalla ja nopeammalla verojen keruulla, alkaa itselläni pulssi kiihtyä. En usko, että korkeaa veronmaksumoraaliamme ylläpidetään lisäämällä valvontaa ja tallentamalla jokainen transaktio jokaisesta kassapäätteestä, laskusta tai pankkitapahtumasta johonkin suureen tietopurkkiin ja niitä ristiin vertaamalla varmistetaan, että yrittäjä on tilittänyt ylimääräiset ALV:t ja maksanut tuloverot oikein.

Eri hallinnonalojen aiheuttamien muutosten määrä, aikataulutus ja synkronointi pettivät pahasti.

En myöskään siedä nykyistä suuntausta, jossa verohallinto optimoi päivän tarkkuudella saamisiaan siten, että ne yrittäjät, jotka ovat eräpäivään mennessä suorittaneet verot, eivät huomenna saakaan palautuksia, koska pankkiviiveestä johtuen verohallinnon tilillä niitä ei vielä eilen näkynytkään. Näin kävi kuitenkin joulun alla. Monelta yrittäjältä saattoi jäädä joululahjat ostamatta, kun heille kuuluvia veronpalautuksia oli käytetty sellaisten verojen kuittaamiseen, jotka yrittäjä oli maksanut kiltisti eräpäivänä, mutta rahat eivät olleet vielä ehtineet verohallinnon tilille. Liian tarkka optimointi aiheuttaa juuri tällaisia virheitä, jotka ovat muuten laittomia. Verot on maksettu ajallaan, jos rahat ovat lähteneet veronmaksajan tililtä eräpäivänä, sanoo laki.

Liiallista verojen keruun ajallista optimointia vaarallisempana pidän kuitenkin verohallinnon tarvetta pelotella meitä harmaalla ta–loudella. Suomessa ei ole merkittävän paljon harmaata taloutta, päinvastoin sitä on vähemmän kuin muualla. Mutta valitettavasti joka kerta, kun viranomaiset pelottelevat kansalaisia harmaalla taloudella, kunnolliset yrittäjät alkavat epäillä sitä olevan laajalti. He alkavat pelätä toimivansa epäreilussa liiketoimintaympäristössä, jossa muut yrittäjät jättävät veronsa maksamatta ja saavat siten epäreilua kilpailuetua. Viranomaisten oma viestintä ja toiminta nakertavat hyvää veronmaksumoraalia eniten. Pelkäänkin, että jos jatkamme tulevien digihankkeiden perusteluja harmaan talouden ehkäisemiseksi, tulemme pikku hiljaa valumaan kohti eteläeurooppalaista veronmaksumoraalia. Näemme käteisen käytön lisääntyvän, kun kohta korteilla ei voikaan maksaa takseissa eikä ravintoloissa…

Haluan kiittää teitä taloushallinnosta kiinnostuneita asiantuntijoita, jotka kiireen keskellä ja unenpuutteesta kärsien jaksoitte paahtaa viime syksyn. Sydämestäni toivon, että saitte hieman levättyä joulun välipäivinä ja jaksatte nyt hoitaa tilinpäätöskiireet kunnialla maaliin. Tsemppiä alkavaan vuoteen!

Antti Soro
antti.soro@taloushallintoliitto.fi

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki