Pääkirjoitus: OmaVero-palvelu ja veronkantolaki

Otsikon sanat olisi voinut kirjoittaa toisinkin päin. Veronkantolaki ohjaa, miten verojen maksut ja palautukset käytetään eri verovelvoitteille. Se on niin sanotusti kuskin paikalla, ja OmaVero-palvelu teknisenä käyttöliittymänä puolestaan ilmentää veronkantolain mukaista tapahtumien kulkua.

Saattaa olla, että joku kuvailisi tätä lain ja käyttöliittymän kokonaisuutta himmeliksi. Loppuvuotta kohtihan tässä toki kuljetaan. Itselleni himmeli edustaa suomalaista perinteistä käsityötä ja kauneutta, mutta tässä yhteydessä sanan käyttäjät tarkoittanevat kuitenkin, että järjestelmä on epäselvä ja monimutkainen. Ja sitä se kieltämättä onkin, kun maksua varten on useita eri viitteitä, eri verojen maksut kohdistuvat verovelvoitteille epäyhtenäisesti, verojen palautukset saattavat kohdistua velvoitteelle, jotka yritys on jo kertaalleen maksanut eräpäivänä ja kun maksut voivat kohdistua erääntymättömienkin tuloveron ennakoiden suorituksiksi. Nämä esimerkkeinä.

Järjestelmän monimutkaisuus on tunnistettu. Jo jonkin aikaa Verohallinto on yhdessä elinkeinoelämän keskeisten järjestöjen kanssa selvitellyt, miten järjestelmää saataisiin sekä yksinkertaistettua että yhtenäistettyä. Tarvetta on, kun muistellaan keväällä 2023 Taloushallintoliiton yhdessä muiden järjestöjen kanssa toteuttaman kyselyn tuloksia. Niiden mukaan verojen maksujen ja palautusten selvittelyissä palaa ylimääräisten työtuntien vuoksi jopa 15 miljoonaa euroa rahaa palkkakulujen muodossa. Ongelmat ovat yhteisiä mikroyrittäjistä pörssiyhtiöihin, ja kyselyt työllistävät myös Verohallintoa, kun taloushallinnon ammattilaiset lähtevät selvittämään ongelmatilanteita.

Kun kuskin paikalle saadaan nykyistä ymmärrettävämpi veronkantolaki käyttösääntöineen, on tapahtumien jäljittäminen todennäköisesti aiempaa helpompaa OmaVero-palvelussa.

Selkänojaa tälle Verohallinnon veronkantolain uudistamisen ja järjestelmämuutosten valmistelulle antaa nykyinen hallitusohjelma, johon veronkannon sujuvoittaminen on kirjattu kuluvan vaalikauden tavoitteeksi. Ja vaikka kuluvan vuoden 2024 kevään budjettivalmistelujen yhteydessä näyttikin hetken siltä, että tavoitetta kohti ei edettäisi, se huoli poistui jo alkukesän aikana. Veronkantolain uudistusta valmistellaan parhaillaan.

Kun kuskin paikalle saadaan nykyistä ymmärrettävämpi veronkantolaki käyttösääntöineen, on tapahtumien jäljittäminen todennäköisesti aiempaa helpompaa OmaVero-palvelussa. Tämä ei sinänsä poissulje sitä, etteikö palvelua ole vastaisuudessakin tarpeen kehittää palvelun tehokäyttäjien eli taloushallinnon ammattilaisten tarpeiden mukaan. Tässä Verohallinto onkin kiitettävästi kuullut kehitysehdotuksia.

Veronkantolain uudistamisen ja OmaVero-palvelun lainuudistuksia vastaavien muutosten toteuttamisen yhteydessä on myös hyvä pohtia, miten yritysten taloushallinnon järjestelmissä verovelvoitteita sekä niiden maksuja ja palautusten käyttöjä seurataan ja rekisteröidään. Tällä hetkellä järjestelmissä käsitellään eri verolajien tapahtumia omilla velkatileillään. Onko näin myös uudistusten jälkeen, jos tavoitteena on esimerkiksi se, että tehty maksu kohdentuisi yrityksen kaikille eri verovelvoitteille niiden eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan?

Ps. Kannattaa tutustua tuoteomistaja Joonas Jarvan OmaVero-palvelusta kirjoittamaan kattavaan artikkeliin. Artikkeli julkaistiin Tilisanomien elokuun 2024 numerossa ja se löytyy myös lehden verkkosivuilta. Kirjoittaja muun muassa vastaa usein esitettyyn kysymykseen, miksi palvelusta ei saa pankin tiliotettava vastaavaa otetta saldoineen.