CTA Paikka

Minne matkalla osinkoverotus?

17.3.2010
Juha Ahvenniemi
Juha Ahvenniemi

Yksi viime aikojen kuumimpia keskusteluaiheita on ollut yritys- ja pääoma­verotuksen kehittäminen. Jotkut ovat pitäneet nykyjärjestelmää aikansa eläneenä ja epäoikeudenmukaisena milloin milläkin perusteella. Poliittisesti aihe on tietysti mitä herkullisin samaan aikaan, kun julkinen sektori velkaantuu huimaavaa vauhtia.

Julkisen talouden tasapainottaminen ja velkakierteen kasvun katkaisu ei onnistu muutoin kuin varmistamalla viisaasti, että hyvät edellytykset maan talouden ja tuotannon kasvulle ovat olemassa. Pelkillä veronkorotuksilla tai menoleikkauksilla tasapainottaminen ei onnistu.

Näinä poikkeuksellisen vaikeina aikoina olisi pyrittävä luomaan sellaiset yrittämisen toimintaedellytykset, jotka ovat maailman ykkösluokkaa. Tärkeä julkisen vallan käytössä oleva keino liittyy tällöin verotukseen. Silloin kysytään, miten kasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä voidaan vahvistaa verotuksen keinoin. Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja yrittäjyyden edistäminen ovat varmimmat keinot talouskasvun aikaansaamiseksi.

Martti Hetemäen verotyöryhmä selvitti neljää vaihtoehtoa nykyisen osinkoverojärjestelmän muuttamiseksi. Tämä tarkastelu on nyt erityisen tärkeä, kun talouden kasvun aikaansaaminen on poikkeuksellisen haasteellista nykyisessä taloustilanteessa. Silloin kysy­tään, miten nykyjärjestelmä on toiminut ja miten uusi käyttöönotettava malli parantaisi kasvun edellytyksiä nykyjärjestelmään verrattuna.

Kaikki Hetemäen työryhmän esittelemät mallit merkitsisivät siirtymistä täyteen tai osittaiseen kahdenkertaiseen verotukseen. Signaali yrittämiselle on tyly, ja minkä tahansa vaihtoehdon toteutuminen merkitsisi yrittäjien verotuksen tuntuvaa kiristämistä: keskimääräinen kiristyminen on laskettu 28-50 prosentin välille ja mediaanikiristyminenkin on 12-19 prosentin välillä. Kaiken kaikkiaan verotuksen kiristyminen koskettaisi vahvimmin
juuri pk-yritysten ja -yrittäjien veroja.

Kysymyksiä yritys- ja pääomaverotuksen uudistamisessa on monia: kannustetaanko yrittäjiä nykymalliin verrattuna vahvemmin riskinottoon, työllistämiseen, investoimaan omaan yritykseen ja omavaraisuuden vahvistamiseen vai käykö toisin päin? Jos muutos on neutraali tai negatiivinen nykytilaan nähden, voi kysyä, mitä vaikutuksia muutoksella on kasvun käynnistämiselle.

Kaikkien on syytä huolestua, jos yrittämisen kannusteet jäävät juhlapuheiden tasolle ja sellaiselle tasolle, jossa varojen sijoittaminen on entistä houkuttelevampaa riskejä hajauttaen esimerkiksi pörssiosakkeisiin kuin riskipitoisempaan omaan yrittämiseen. Esillä olevat veromallit näyttävät olevan enemmän tai vähemmän askel siihen suuntaan.

Oma lukunsa on sinänsä se, että valtiovarainministeriön verovalmistelu on keskittynyt vain osakeyhtiöihin. Muiden yhtiömuotojen osalta valmistelua ei ole tapahtunut, vaikka eri yhtiömuotojen samanaikainen tarkastelu olisi monestakin syystä toivottavaa. Jäädään mielenkiinnolla odottamaan.

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki