Mihin maahan haluat verosi maksaa?

25.11.2022
Janne Fredman
Janne Fredman johtava asiantuntija, Taloushallintoliitto

Jo vuosia kansainväliset suuryritykset ovat sijoittaneet ja siirrelleet toimintojaan tarpeen mukaan maiden välillä. Toimintojen sijoittamiseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi kunkin maan maantieteellinen sijainti suhteessa markkinoihin, laadukkaan työvoiman saatavuus ja yritysverotuksen taso.

Moni pk-yrittäjäkin on vuosien saatossa siirtänyt toimintansa vihreämmän ruohon äärelle, esimerkiksi Viroon. Perusteena on voinut olla esimerkiksi yrittäjämyönteisempi ilmapiiri, matalampi palkkataso tai kevyempi yritysverotus.Suomalaista työntekijää on sen sijaan pidetty ainakin verotusmielessä kotimaan turpeeseen sidottuna. Monien alojen ammattilaisia on toki vuosien saatossa muuttanut ulkomaille antamaan työpanoksensa ja veronsa uuden asuinmaansa kehittämiseen. Suomeen työnsä tehnyt sen sijaan on yleensä maksanut veronsa Suomeen.

Asiantuntijapalveluissa toimivien työntekijöiden määrän kasvu ja sujuvat etätyökäytännöt ovat muuttaneet tilanteen. Graafinen suunnittelija, koodari tai help desk -työntekijä voi tehdä työnsä suomalaisille asiakkailleen suomalaisen työnantajan palveluksessa, mutta asua vaikka Tallinnassa tai Tukholmassa. Miksei jopa Tromssassa tai Trogirissa. Uskallan väittää, että myös moni teistä Tilisanomien lukijoista voisi tehdä sujuvasti työnsä ulkomailta käsin ja käydä Suomessa konttorilla tai asiakkaalla vaikka kerran pari kuussa.

Mielestäni Tilisanomien tulee tarjota lukijoilleen tietoa ja käytännön opastusta tällaistenkin sijoittumispohdintojen tueksi. Oli sitten kyse oman työnantajan tai tilitoimiston asiakasyrityksen työntekijöiden suunnitelmista tai ihan omista suunnitelmista. Siksi pyysimme Pirkko Hautamäkeä ja Kirsi Hanhelaa porautumaan asiaan käytännön ohjeistusta tarjoavalla artikkelilla. Pirkon ja Kirsin erinomaisen kirjoituskokonaisuuden ensimmäisen osan löydät täältä, ja toisen osan täältä.

Mielestäni tätä teemaa sopii käsitellä Tilisanomissa myös yhteiskunnallisesta perspektiivistä. Meillä on Suomessa pohjoismaisittainkin korkea palkkatulon verotus. Samaan aikaan julkinen terveydenhuolto on romahduspisteessä, tuomioistuinten jutturuuhkat vesittävät oikeusturvaa ja kouluissa säästetään ruokailussa, oppikirjoissa ja erityisopetuksessa.  Ja huolimatta korkeasta verotuksesta ja rapautuvista palveluista, Suomi velkaantuu ennätysvauhtia.

Voisivatko poliittiset päättäjät ja julkishallinto keskittyä siihen, että Suomi olisi kilpailukykyinen sijaintimaa myös suomalaiselle työntekijälle? Verotuksen onnen maat siintävät monen ammattilaisen horisontissa. Ja matalammalla verotuksella voi merten tuolla puolen saada myös parempia Pisa-tuloksia ja pääsyn toimivaan julkiseen terveydenhuoltoon.

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki