CTA Paikka

Kristallipalloa metsästämässä

19.5.2009
Juha Ahvenniemi
Juha Ahvenniemi

Talouden kehitys globaaliksi kriisiksi on yllättänyt lähes kaikki asiantuntijat. Ennusteet ovat olleet toinen toistaan synkempiä myös Suomessa. Pohjan lähestymistä on veikannut kuitenkin yhä useampi taho.

Syklin pohjan ennustaminen onkin helppoa, kun unohdetaan aika-ulottuvuus – käänne on joka päivä lähempänä, mutta milloin se tapahtuu? Tulevaisuuden kehityksen ennustaminen on juuri nyt erityisen haasteellista.

Leimaa-antavaa tilanteelle on, että erään johtavan ennustelaitoksen johtaja totesi talousseminaarissa pysyvänsä näinä aikoina mahdollisimman kaukana ennustamisesta. Hän esitteli eri vaihtoehtoisia talouden kehitysskenaarioita, joista positiivisimmassa talous kääntyisi nousuun jo tänä vuonna, pessimistisimmässä vasta vuosien päästä. Totuus lienee jossain välimaastossa.

Talouden käänteiden ennustaminen on aina ollut ekonomisteille haasteellista ja siinä on usein epäonnistuttu. Nyt tilanne on monin verroin ongelmallisempi kuin tavallisissa suhdannekäänteissä. Vastaavaa tilannetta ei ole koettu koskaan ennen taloushistoriassa.

Myös yritystalouden ammattilaisille ja yritysjohdolle tilanne on ainutlaatuisen haastava. Miltä talouskehityksen pohjalta yrityksen toimintaa ja taloutta pitäisi suunnitella, kun kellään ei ole selvää käsitystä tulevaisuudesta? Miten markkinat ja kysyntä kehittyvät? Entä hinnat? Kustannukset ja inflaatio? Rahoitustarve ja rahoituksen saatavuus?

Talousammattilaisten ammattitaito on kovalla koetuksella näinä aikoina. Budjetin tekeminen ei tässä tilanteessa ole yksinkertaista. Yleisen talouskehityksen lisäksi on tunnettava erityisen hyvin yrityksen oma toimiala ja siihen liittyvät erityispiirteet. Eri toimialat kärsivät taloustaantumasta hyvin eri tavoin.

Monessa yrityksessä on varmasti pankkien niin sanottujen happotestien tavoin tarvetta laskea paitsi todennäköisimmän kehityksen mukainen vaihtoehto, myös ”worst possible case” – eli huonoin skenaario ja sen vaikutukset yrityksen toimintaan ja tunnuslukuihin. Tämän pohjalta voidaan entistä paremmin arvioida ja suunnitella yrityskohtaisia toimenpiteitä.

Vahva yritys kestää pitkänkin suhdannetaantuman, mutta heikommalla kestokyky on rajallinen. Jos huono vaihtoehto toteutuu, mikä on varasuunnitelma elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn säilymiselle?

Riski on joko siinä, että vahva ja kohtuullisen vähällä taloustilanteesta selviävä yrityskin ylireagoi sopeutustoimenpiteissä syöden edellytykset olla kilpailukykyisenä markkinoilla kysynnän taas elpyessä ehkä poikkeuksellisenkin voimakkaasti. Taloudellisesti heikko yritys puolestaan ei riittävässä määrin ja riittävän nopeasti sopeuta toimintaansa tilanteessa, jossa vaikeat ajat kestävätkin odotettua kauemmin.

Tällaisessa tilanteessa talousammattilaisten osaamiselle on kysyntää, olipa kyse yrityksen sisäisestä tai ulkoistetusta talousasiantuntijasta. Talousammattilaiset eivät saa nyt vaipua oman osaamisensa kehittämisessä lamatunneliin – päinvastoin osaamisen kehittäminen on nyt entistä tärkeämpää ja siihen on panostettava.

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki