Minkä kouluarvosanan sinä antaisit tulorekisterihankkeelle?
Tulorekisterihankkeen ensimmäinen vaihe on virallisesti päättynyt ja seuraava vaihe alkamassa. Nyt on hyvä hetki katsoa, missä onnistuttiin ja mitä voisimme oppia tulevien hankkeiden varalle.
Järjestelmän rakentamisesta vastannut Verohallinto saavutti hankkeelle asettamansa tavoitteet. Järjestelmähanke oli Verohallinnonkin mittakaavassa poikkeuksellisen suuri sekä käyttäjämääriltään että myös toteutustavaltaan: Suurin osa muutoksista vietiin tuotantoon vaiheittaisen prosessin sijaan kerralla. Tammi-helmikuun aikana oli kantaan tullut jo yli kuusi miljoonaa ilmoitusta, joita Kela ja työeläkeyhtiöt ovat alkaneet hyödyntämään omissa prosesseissaan. Jo yli 85 prosenttia ilmoituksista tulee tulorekisteriin automaattisesti, hyödyntäen palkkaohjelmistojen ja verohallinnon rajapintoja. Ensimmäisen vaiheen virallisessa päätösseminaarissa helmikuun lopulla Valtionvarainministeriössä tiedon kerääjän roolissa olevan Verohallinnon pääjohtaja antoikin hankkeesta kouluarvosanan 8+.
Tiedon käyttäjien, kuten Kelan ja työeläyhtiöiden mielestä hanke on ymmärtääkseni ollut vielä menestyksekkäämpi. Erittäin tyytyväisinä ensimmäisen vaiheen saavutuksiin he ovat jo kovasti työntämässä Verohallinnolle tiedonkeruun laajentamista. Heiltä kysyttäessä kouluarvosana olisi varmaankin kiitettävä, tuskin he muuten niin hanakasti kasvattaisivat Verohallinnon tiedonkeruun velvoitetta seuraavissa vaiheissa.
Tiedon tuottajien näkökulmasta kouluarvosana olisi varmaan tällä hetkellä kysyttäessä jotain kutosen ja seiskan välistä, johtuen muun muassa puuttuvista toiminnallisuuksista, epäolennaisten ilmoitustietojen vaatimisesta, tietojärjestelmien kaatumisista ja tulorekisterin asiakaspalvelun ruuhkautumisesta. Käyttöönottovaiheessa järjestelmäuudistus on aiheuttanut luonnollisesti suuria kertakustannuksia ja -investointeja, joita toivottavasti saataneen jatkossa sitten hyödynnettyä tehostuneina prosesseina. Vielä tämä kustannustehokkuus ei valitettavasti näy taloushallinnon kustannuksissa, vaan päinvastoin yrittäjät ja tilitoimistot kokevat hallinnollisen taakan jopa kasvaneen.
Jatkossa, kun vastaavia taloushallintoon liittyviä uudistuksia Suomessa toteutetaan, olisi hyvä hyödyntää vieläkin tiiviimmin kaikkien sidosryhmien osaamista.
Nyt Verohallinnolta odotetaan ketterää ja asiakaspalveluorientoitunutta asennetta. Olemmekin jo nähneet positiivisia merkkejä: puuttuvia toiminnallisuuksia on jo alustavasti luvattu alkaa selvittämään ja rakentamaan. Uskon, että myös epäolennaisten tietojen osalta vaadittua ilmoitustahtia on mahdollista vielä muuttaa ilman uusia lainsäädäntömuutoksia, Verohallinnon, Kelan ja työeläkeyhtiöiden edustajien kanssa asiasta yhdessä sopien. Kunhan kaikki osapuolet kantavat vastuunsa myös kokonaisuudesta siten, että yhden toimijan vaateet eivät aiheuta muille suunnattomia hankaluuksia.
Jatkossa, kun vastaavia taloushallintoon liittyviä uudistuksia Suomessa toteutetaan, olisi hyvä hyödyntää vieläkin tiiviimmin kaikkien sidosryhmien osaamista ja kontribuutiota entistä avoimemmassa yhteistyössä. Järjestelmähankkeet tulisi myös vaiheistaa ja porrastaa vasten muita muutoksia, joita liiketoimintaympäristön muutos ja regulaatio aiheuttavat alan toimijoille.
Antti Soro
antti.soro@taloushallintoliitto.fi