Kirjanpitoa ja verotusta työpöydällä
Taloushallinnon ammattilaisia koskettavia, tärkeitä lainsäädännöllisiä hankkeita tai selvitystöitä on tällä erää menossa monia. Keskeisimmät teemat liittyvät verotusmenettelyn uudistamiseen verotilin muodossa, yritysten hallinnollisen taakan keventämishankkeeseen ja kirjanpito- ja tilinpäätössäännösten tarkasteluun erityisesti hallinnollisen taakan ja tilintarkastukseen liittyvien kysymysten näkökulmasta.
Yritysten hallinnollisen taakan keventämistä käsittelevä työryhmä sai viime vuoden lopulla valmiiksi raporttinsa, joka oli lausuntokierroksella viime kuussa. Työryhmätyöskentely jatkuu tämän vuoden aikana.
Verotililakiesityksen valmistelussa elinkeinoelämän kuuleminen jäi jälleen varsin suppeaksi. Vuodesta toiseen voidaan todeta, että lainvalmistelukulttuuri vaihtelee olennaisesti eri ministeriöissä. Toisin kuin esimerkiksi oikeusministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä valtiovarainministeriön lainvalmistelutapa on omaa luokaansa: kuulemisia, keskustelutilaisuuksia tai muuta vuoropuhelua harrastetaan vain vähän silloinkin, kun hankkeilla voi olla laajoja vaikutuksia yritystoiminnan eri lohkoille ja elinkeinoelämän kuuleminen laajemmin kuin vain parin keskusjärjestön osalta olisi tarpeen.
Tämä näkyy ikävällä tavalla hallituksen esityksissä, joiden yritysvaikutusten arviointia koskevat perustelut ovat vaatimattomia tai ne puuttuvat kokonaan ja jotka osoittavat joko tietämättömyttä tai piittaamattomuutta lakien todellisista vaikutuksista ja niiden arvioinnista.
Hyvänä esimerkkinä on verotusmenettelyn täydellinen uudistaminen verotilin muodossa. Hallituksen esityksessä ei sanallakaan arvioida niitä käytännön vaikutuksia, joita lakiesityksellä on ulkoistettuna hoidettuun menettelyyn. Kun yhdeksän yritystä kymmenestä on ulkoistanut taloushallintoaan tilitoimistoille, on aika olennaista arvioida, mitä lakiesitys vaikuttaa yrityksiin ja tilitoimistoihin sekä taloushallinnon kokonaisprosesseihin.
Esimerkiksi lakiesitykseen sisältyvä pienten yritysten mahdollisuus pidennettyihin maksu- ja ilmoitusaikoihin on asia, jolla on luonnollisesti merkittäviä käytännön vaikutuksia taloushallinnon työprosesseihin ja niiden toimivuuteen. Tämän vuoksi tarkka yritysvaikutusten arviointi eri toteutusvaihtoehtojen arvioimiseksi muustakin kuin veronsaajan näkökulmasta on olennainen osa hyvää lainvalmistelua. Tällöin seulotaan parhaat toteutusmallit, jolloin samalla käytännön ongelmat voidaan minimoida.
Myös pienten yritysten kirjanpito- ja tilinpäätössäännökset ovat tarkastelun kohteena, ja työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt eri tahoilta arvioita tekemiinsä kysymyksiin. EU:lta on tulossa direktiiviehdotus, joka poistaa jäsenvaltioilta velvoitteen noudattaa pienimpiin yrityksiin tilinpäätösdirektiiviä; näin kansallisesti voitaisiin päättää, miten suhtaudutaan pienten yritysten sääntelyyn.
Kansallisessa kirjanpito- ja tilinpäätössääntelyssä Suomessa on vahva yhtenäisääntelyn perusta. Se on luonut hyvät lähtökohdat kansalliselle sääntelylle, jossa pienet yritykset ovat saaneet omat helpotuksensa muun muassa näiden hallinnollisen taakan keventämiseksi.
Tämä perusta on hyvä lähtökohta myös jatkokehitykselle. Taloushallintoliitto laati viime syksynä raportin, jossa myös näihin säännöksiin löydettiin kuitenkin useita kehitysehdotuksia.
Suurimmat haasteet eivät niinkään liity itse kirjanpitosäännöksiin kuin siihen, että osa pienistä yrityksistä käyttää vielä vanhentuneita ja tehottomia menetelmiä, joissa samaa tietoa käsitellään lisäksi moneen kertaan. Tavoite ei pidä olla näiden vanhentuneiden menetelemien ”keventäminen” sellaisilla toimilla, jotka pirstaloisivat hyväksi koetun säädösperustan ja heikentäsivät taloudellisen informaation laatua ja jotka veisivät taloushallintoa suuntaan, joka vähentäisi sen informaation ajantasaisuutta. Tavoitteena sen sijaan pitäisi olla reaaliaikaisemman taloushallinnon kehittäminen ja tukeminen; se on suunta, johon taloushallinto on viime vuosikymmeninä jatkuvasti kehittynyt ja tulee myös jatkossa kehittymään. Välineet tähän ovat jo olemassa.