CTA Paikka
CTA Paikka

Kirjanpidon ja verotuksen tulevaisuudesta

19.10.2019
antti
Antti Soro

Viimeisimmässä hallitusohjelmassa on mainittu useampaan kertaan reaaliaikatalous ja -verotus sekä taloushallinnon digitalisaatio ekuitteineen ja verkkolaskuineen. Kuulemma vastaavaa sanahelinää on ollut aikaisemmissakin hallitusohjelmissa, mutta tällä kertaa taloushallinnon digitalisaatioon liittyvät asiat toistuivat kuitenkin eri muodoissa useita kertoja. Pitääkö olla huolissaan? Vaaniiko nurkan takana seuraava ”tulorekisteri”?

Kannustaisin seuraamaan keskustelua ekuitteihin ja verkkolaskuihin liittyen. Tärkeimpiä suomalaisen taloushallinnon tehokkuutta ja taloustiedon läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta mahdollistaneita ajureita ovat olleet konekieliset maksut, viitesuoritukset, verkkolaskut ja lähes yhtenäiset tilikartat. Jatkossa taloustiedon digitalisointi ja hyödyntäminen yrityksen toimitusketjussa tai viranomaisvelvoitteiden täyttämisessä edellyttää tiedon rakenteistamista ja digitalisointia yhtenäiseen ja standardoituun muotoon myös sen alkulähteillä. Huolimatta esimerkiksi kuitin tai laskun fyysisestä olemuksesta, on tositteella oleva data tehokasta rakenteistaa ja järjestellä haluttuun muotoon ja uittaa kirjanpitoon lähestulkoon automaattisesti. Samalla on tositteelta mahdollista tunnistaa ja tallentaa kaikki relevantti tieto, kuten kappalemäärät ja yksiköt. Tätä koneoppimista hyödyntävää tiliöintiautomaatiota sovelletaan jo nyt useissa organisaatioissa Suomessa, koosta riippumatta.

Luonnollisesti helpottaisi, jos kaikki kuitit ja laskut olisivat määrämuotoisia ja tieto olisi tunnistettavassa muodossa omina kenttinään. Tällöin voitaisiin tiliöintiautomaatioon soveltaa tekoälyä yksinkertaisempaa teknologiaa ja säännöstöä. Käytännössä kirjanpidon tositteet ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi samoja tavaroita ja palveluita samoilta toimittajilta vuodesta toiseen. Luonnollisesti tämä ei päde kaikkiin toimialoihin tai yrityksiin, mutta en itse olisi edistämässä lainsäädäntöä, jonka aiheuttamat kustannukset olisivat suuremmat kuin saavutettavat hyödyt.

Miksi asiaa sitten kannattaa edes pohtia? Tositteilla olevan tiedon keräämistä talteen ja kustannustehokasta hyödyntämistä käytetään usein perusteluna rakenteiselle ja digitaaliselle tositeaineistolle ja sillä perustellaan tarvittavaa uutta lainsäädäntöä, jolla ekuitit ja verkkolaskut asetettaisiin pakolliseksi tulevaisuudessa. Oma näkemykseni on, että tiedon rakenteistamisen ja digitalisoinnin kustannushyötylaskelmat tulisi päivittää vastaamaan nykyteknologian mahdollistamaa tehokkuutta, huolimatta tositeaineiston fyysisestä olomuodosta. Nykyään on jo mahdollista saavuttaa suurin osa aiemmin arvioiduista kustannussäästöistä, jotka olisivat aiemmin edellyttäneet määrämuotoisia verkkolaskuja ja ekuitteja.

Ihmisten vastuulle jää enää se mielenkiintoisin ja asiakkaalle eniten lisäarvoa tuottava työ – havaintojen tekeminen, johtopäätösten muodostaminen ja relevanttien toimenpidesuositusten antaminen.

Toisekseen kannustaisin kiinnittämään jatkossa huomiota keskusteluun verotuksen tulevaisuudesta. Ymmärtääkseni verohallinnossa suunnitellaan transaktiodatan automaattista keräämistä ja sen perusteella tehtävää veroehdotuksen muodostamista. Käytännössä tämä kääntäisi prosessit päälaelleen siten, että sinun työsi olisi jatkossa täsmäyttää yrityksen kirjanpito ja verotus verottajan näkemykseen. Itse en ole vielä ehtinyt arvioida vaikutusta työmäärään, mutta joka tapauksessa muutos olisi merkittävä. Jatkossa, kun kuulet tai näet sanat fiskaalinen kassajärjestelmä ja alv-ehdotus, kannattaa pitää silmät ja korvat auki.

Huolimatta lainsäädännöllistä kehityksestä, asiantuntijoiden vastuulle jäänee tulevaisuudessakin valvoa automaation soveltamaa logiikkaa ja tunnistaa systemaattiset virheet tositteiden automatisoidussa käsittelyssä kirjanpidossa. Asiantuntijan pitää erikseen tunnistaa transaktiot, joiden kohdentaminen, jaksottaminen tai alv-käsittely poikkeaa automaation ehdottomasta ratkaisuista. Ja näitä poikkeuksia on, kiitos verolainsäädäntömme monimutkaisuuden ja sitä tulkitsevan Verohallinnon ohjeistuksen valtavan määrän takia.

Ehkäpä joskus tulevaisuudessa asiantuntijatyö jää pois, jos robotti osaa tulkita verotusta, tositeaineistoa ja yrityksen liiketoimintaa ja tapahtumia ihmistä paremmin. Sitten vastuullesi jää enää se mielenkiintoisin ja asiakkaalle eniten lisäarvoa tuottava työ – havaintojen tekeminen, johtopäätösten muodostaminen ja relevanttien toimenpidesuositusten antaminen. Tätä työsarkaa on vaikea robotisoida, ainakaan niille taloushallinnon asiakkaille, jotka vielä toisen ihmisen kanssa haluavat asioista keskustella.

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki