Kasvua ja työllisyyttä tukeva veroratkaisu?

12.3.2013
Juha Ahvenniemi
Juha Ahvenniemi

Tätä kirjoittaessani maan hallituksen nelivuotiskauden puolivälitarkistuksen tulokset ovat juuri tuloillaan. Keskustelu yritys- ja pääomaverotuksen uudistamisesta on käynyt varsin kuumana. Poliittisia intohimoja on liittynyt asiaan runsaasti. Hallituksen veropoliittisia linjauksia odotellaan maaliskuun aikana.

Mielenkiintoinen piirre keskustelussa on ollut keskittyminen yhteisö­verokannan tuntuvaan alentamiseen ratkaisuna kilpailukyky- ja kasvuhaasteisiin. Yhteisöverokannan tuntuvalla laskulla olisi varmastikin monia myönteisiä vaikutuksia. Mutta erityisesti pk-sektorin kannalta yhteisöverokanta ei kerro kokonaisvaikutuksia.

Kun katsotaan verotuksen vaikutuksia pk-yrityksille, niin yrittäjä ei ole saanut täysimääräistä hyötyä nykyisestä osinkoverojärjestelmästämme, mikäli yrityksellä ei ole ollut riittävän vahvaa tasetta ja netto­varoja. Pienyrittäjällä osingon vaihtoehtona on ollut käytännössä palkka. Kun palkka vähennetään liikevaihdosta, yrityksen tulos on toden­näköisesti sen verran matala, että keskustelu yhteisöveron keventämisestä ei osu maaliin.

Olisikin mielekkäämpää keskustella ratkaisun kokonaisvaikutuksista pk-yrityksiin, jossa otetaan huomioon osinkojen verotus ja palkkaverotuksen kannustavuus. Pelkona on kokonaisverorasituksen kasvu aikana, jolloin pk-yritystoiminta kaipaa kannusteita.

Kun yrityksellä on hyvät nettovarat ja hyvä tulos, osinko on ollut vaihtoehto. Omistajayrittäjän näkövinkkelistä keskustelu ohjautuu kokonaisverorasitukseen. Kuinka paljon voitosta maksetaan yhteisöveroa ja kuinka paljon vielä osinkoveroa sitä jaettaessa.

Jos toisesta päästä kevennetään yhteisöverokantaa ja toisesta päästä kiristetään pääomaverotusta, pitää kysyä muutosten yhteisvaikutusta. Mielenkiintoista on nähdä, miten tämä yhtälö ratkaistaan.

Yhteisöveron alentaminen saattaa tehdä maastamme houkuttelevamman ulkopuolisin silmin. Mutta samalla on pidettävä huoli siitä, että kotimaisen pk-yrittäjän kannattaa sijoittaa omaan yritykseen verrattuna vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen. Odotukset Suomessa ja Euroopassa ovat, että pk-­yritykset työllistävät ja kannattelevat meitä näiden taloudellisten aikojen yli.

Kaikki vannovat juhlapuheissa, että pk-yritysten pärjääminen on elintärkeää ja Suomen talous ja työllisyys nousevat vain kilpailukykyisen pk-sektorin toimesta. Pienyrittäjän ja erityisesti työvoimavaltaisen palvelusektorin arjessa esimerkiksi arvonlisäverokannan nostolla oli suoraan negatiivisia vaikutuksia.

Kohta voidaan arvioida, lunastetaanko tuo juhlapuheiden lupaus veroratkaisuissa. Toivottavasti tulos on aidosti kasvua ja työllisyyttä tukeva. Se nähdään pian.

 

Juha Ahvenniemi
juha.ahvenniemi@taloushallintoliitto.fi

 

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki