Julkishallinnon asettamat digivaatimukset vaativat käytännön tukitoimia
Hallitusten kokoonpanosta riippumatta Suomen hallitusohjelmat pursuavat digitalisaatiota ja reaaliaikataloutta. Hallitusohjelmista digitalisaatiovaatimukset jalkautuvat viranomaisten lainsäädäntö- ja järjestelmähankkeisiin. Julkishallinnon asettamat digitalisaatiovaatimukset on ulotettu myös suomalaisiin pk-yrityksiin ja sitä kautta myös niitä palvelevaan taloushallintoalaan. Keskustelu on usein syyllistävää. Miksi pk-yritykset eivät ota innolla digiloikkaa? Pk-yritysten ohella vikapäinä ja kehityksen jarruina pidetään tilitoimistoja ja suomalaisia ohjelmistoyrityksiä. Osa pk-yrityksistä ei varmastikaan näe taloushallinnon digitalisaation tarjoavan konkreettisia hyötyjä. Uskon kuitenkin, että pääsyy niiden nuivuuteen on se, että digitalisaatio koetaan vaikeaselkoiseksi ja monimutkaiseksi.
Julkishallinnossa pyöritetään monenlaisia hankkeita pk-yritysten ja niiden taloushallinnon digitalisoimiseksi. Yhteispohjoismainen Nordic Smart Government -hanke onnistui vuosien saatossa luomaan tiekarttoja ja powerpointeja. Sen pohjalta on käynnistymässä suomalainen RTE-hanke, johon on koottu eri ministeriöiden ja hallinnonalojen edustus Patentti- ja rekisterihallituksen sateenvarjon alle. Tältä hankkeelta on lupa odottaa käytännön toimia – esimerkiksi taloushallintoon vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita.
Viimeisimpänä mutta ei varmasti viimeisenä kantoi kortensa kekoon liikenne- ja viestintäministeriö. Se julkaisi 1.10.2020 raportin Digiloikasta vauhtia uuteen kasvuun ja hyvinvointiin. Raportin ehdotuksista yksi on ”reaaliaikatalous − toteutetaan digitaalisen talousdatan saatavuuden tarvitsemat rakenteet, toimintamallit ja palvelut.” Pelkästään tämän yhden ehdotuksen kustannuksiksi julkishallinnon osalta on arvioitu 14 miljoona euroa. Summa käytettäisiin yllä mainitun RTE-hankkeen puitteissa.
Visiot, tiekartat ja tietomallit ovat tarpeellisia – ilman käytännön toimia ne ovat kuitenkin vain ilmaan piirrettyjä viivoja.
Väitän, että jos edes pieni osa tuosta 14 miljoonasta käytettäisiin käytännön toimiin suomalaisen yrityskentän tarpeiden mukaan, saataisiin ihmeitä aikaan digitalisaatiorintamalla. Annan pari esimerkkiä. Uskon, että te keksitte muutaman lisää.
Suomessa on käynnistymässä valtava, koko yrityskenttää koskeva mullistus, kun verkkolaskutus siirretään eurooppalaisen standardin mukaiseksi. Hanke siirtyi koronan takia viime keväältä vuodella eteenpäin. Tämäkin hanke on tarpeellinen – verkkolaskujen puutteellinen taso haittaa ostolaskujen sujuvaa käsittelyä kaiken kokoisissa yrityksissä. Mutta muutos on oikeasti vaativa ja vaikeaselkoinen asiantuntijoillekin. Samalla se edellyttää konkreettisia muutoksia kaikkiin laskutusjärjestelmiin. Tämä on haaste monelle suomalaiselle ohjelmistoyritykselle, joista suuri osa on mikroyrityksiä. Ongelmana ei ole koodausosaaminen, vaan itse asian vaikeaselkoisuus. Mitä tarkoittaa eurooppalainen standardi, mikä on semanttinen malli, mitä ovat Core ja CIUS, miten asia kytkeytyy verkkolaskustandardi Finvoicen versioihin?
Tällä hetkellä hankkeen tilanne ei näytä hyvältä. Mitä jos pari prosenttia tuosta 14 miljoonasta käytettäisiin siihen, että ohjelmistoalalle ja tilitoimistoille tarjottaisiin maksutonta, laadukasta neuvontaa parhaiden asiantuntijoiden toimesta? Näin varmistettaisiin ohjelmistojen laadukas toteutustyö ja tilitoimistojen kyky opastaa pk-yrityksiä.
Toinen hyvä esimerkki digitalisaation käytännön edistämismahdollisuuksista on isojen viranomaishankkeiden neuvonta ja tuki. Tulorekisteri ja Suomi.fi ovat tarpeellisia, jopa välttämättömiä hankkeita, joita kyllä kiitellään kymmenen vuoden kuluttua. Käytännössä ne ovat kuitenkin aiheuttaneet tuskaa ja hammasten kiristystä, koska neuvonta- ja tukiresurssit ovat olleet määrältään ja laadultaan puutteellisia. Mitä jos julkishallinnon digihankemiljoonista vaikka kymmenen prosenttia käytettäisiin siihen, että pk-yrityksille ja tilitoimistoille tarjottaisiin yltäkylläisesti laadukasta ja innostunutta neuvontaa ja tukea seuraavissa isoissa hankkeissa?
Visiot, tiekartat ja tietomallit ovat tarpeellisia – ilman käytännön toimia ne ovat kuitenkin vain ilmaan piirrettyjä viivoja.