Hetemäen työryhmä ei yllättänyt
Hetemäen verotyöryhmä julkaisi joulun alla raporttinsa. Elinkeinoelämältä ei juuri taputuksia herunut. Mallin yksi suurimmista ongelmista siinä käytetyillä parametreilla laskettuna on listamaattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen kahdenkertainen verotus ja sen ankaruus. Kun yhtiö maksaisi ensin 22 %:n yhteisöveron ja osakasta verotetaan lähes koko osingon määrältä vielä 30 %:n pääomaverolla, on lopputulos kaikkea muuta kuin yrittäjyyteen kannustava.
Osakeyhtiön omalle pääomalle laskettaisiin ehdotetussa osinkoverojärjestelmässä riskittömän valtiolainan korkoa vastaava tuotto (ns. normaalituotto, joka oli 2 prosenttia viime vuoden lopulla) ja vain tältä osin omistajayrittäjän osinkoa verotettaisiin kuten muita pääomatuloja, kun pääomatuloverokanta ehdotetaan nostettavaksi 30 prosenttiin. Sen sijaan normaalituoton ylittävältä osin osingon kokonaisveroaste olisi aina 45 prosenttia, kun yhtiön maksama yhteisövero otetaan huomioon.
Omaan yritykseen sijoittamista ei voida kuitenkaan pitää riskittömänä sijoituksena, eikä työryhmän ehdotusta onnistuneena. Ehdotettu osinkoverojärjestelmä asettaisi omaan yritykseen sijoittamisen verotuksellisesti epäedullisempaan asemaan vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen verrattuna.
Yrittäjän yksityishenkilönä tekemien riskisijoitusten tuottoja verotettaisiin 30 prosentin verolla, mutta omasta yrityksestä saatua osinkoa laskennallisen normaalituoton ylittävältä osin aina ankarammin. Yrittäjä ihmettelee, miksi omaan yritykseen ja yrittäjyyteen sijoittamisesta täytyisi maksaa ankarampaa kahdenkertaista veroa samalla kun riskit ovat vähintään yhtä suuret. Ja suuremmatkin, kun useimmiten yrittäjällä ”kaikki munat ovat yhdessä ja samassa korissa” eli omassa yrityksessä.
Hetemäen työryhmän ehdotus johtaisi useimmissa tapauksissa yritysverotuksen ankaroitumiseen tilanteessa, jossa keskeisenä tavoitteena tulisi olla yrittäjyyteen kannustaminen ja tätä kautta uusien työpaikkojen luominen ja Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun vauhdittaminen.
Uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Miten valtiovalta omalta osaltaan huolehtii siitä, että näin käy jatkossa yhä suuremmassa määrin? Myös valtion velanhoito onnistuu ja talouden tasapaino saavutetaan aina sitä kivuttomammin, mitä parempi talouskehitys maassa saadaan aikaan ja mitä enemmän työvoima työllistyy yksityiselle sektorille.
Uuden hallituksen yksi keskeinen tehtävä on pitää asiassa pää kylmänä. Kannustamisen yrittäjyyteen täytyy olla tärkeyslistalla hyvin korkealla.
