Brysselissä tapahtuu

EU:ssa on jo pitkään ollut valmistelussa ns. tilinpäätösdirektiivin uudistaminen. Se tulee viitoittamaan aikanaan myös suomalaista kirjanpitotyötä uusille urille. Tällä hetkellä asia on käsiteltävänä EU:n toimielimissä. Parlamentin lisäksi asia on myös Euroopan unionin neuvoston käsiteltävänä ja myös komissiolla on sanansa tässä trilogimenettelyssä.Valmisteluprosessi on ollut varsin erikoinen. Tuntuu, että kun asioita pannaan EU:ssa liikkeelle, tavoitteet ovat pikemminkin jonkin eurokraatin henkilökohtaisissa ja poliittisissa tavoitteissa pönkittää omaa asemaansa ja mainettaan kuin saada aikaan aitoa yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä edistävää vaikutusta. Ajatusta myydään positiivisilla, hyvältä kuulostavilla sloganeilla kuten hallinnollisen taakan keventämisellä. Kun sitten valmisteluprosessien aikana tulevat käytännön elämän realiteetit ja vaikutukset esille, haetaan kompromisseja jäsenmaiden kesken, jolloin lopputulos näissä trilogiprosesseissa on arvaamaton. Kun taloushallinnon tehokasta hoitoa katsotaan EU:n taloushallinnon paperinmakuisten ”kehitysmaiden” ja tehokasta sähköistä taloushallintoa kohti yhä väkevämmin tähtäävien maiden – kuten Suomen – kannalta, voi kysyä, kumpi tässä asiassa on ollut keskiössä.Uutta käsittelyssä olevassa esityksessä on muun muassa yritysten ryhmittely pieniin, keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Suomalaisen yritystoiminnan kannalta on tärkeää soveltaa direktiivin antamia mahdollisuuksia riittävän suoraviivaisesti eli minimoida liian monien kategorioiden ja rajojen synnyttämistä. Taloushallinnon tehokkuus saavutetaan ennen kaikkea sähköisellä taloushallinnolla ja riittävän yksinkertaisilla säännöksillä ja rakenteilla olennaisesta talousinformaatiosta kuitenkaan tinkimättä.Suomessa ns. mikroyritykset (alle 10 työntekijää) ja EU:n tilinpäätösdirektiiviesityksen mukaiset näitä suuremmat pienyritykset (alle 50 työntekijää) voisivat kuulua kansallisessa soveltamisessa samaan direktiivin määrittämään pienyritysryhmään. Pienyritysten vaatimusten soveltaminen Suomen tilanteessa myös mikroyrityksiin keventäisi entisestään suomalaisten pienyritysten hallinnollista taakkaa. Tämä takaisi samalla suomalaisen pk-yrityssektorin yhdenmukaiset ja virtaviivaiset käytännöt sekä riittävän talousinformaation perustan yrityksille ja sidosryhmille.Selkeät ja suoraviivaiset EU- ja kansalliset säännökset ja rakenteet ovat kaikkien etu. Niistä hyötyvät niin yritykset kuin näiden taloushallintoa hoitavat palveluyritykset. Selkeät säännökset tarjoavat entistä paremmat mahdollisuudet yrityksille ja taloushallinnon palveluyrityksille tietotekniikan tehokkaaseen hyväksikäyttöön.Samalla talouspalvelujen tarjoajat saavat paremmat mahdollisuudet palvella yrityksiä asiantuntemuksellaan, joka perustuu kykyyn ymmärtää numeroita ja nähdä numeroiden taakse ja välittää tämä tieto asiakkaille liiketoiminnan parhaaksi.Juha Ahvenniemi