Arvonlisäveromuutos osana talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmämuutoksien sarjaa
Arvonlisäveromuutoksen valmistelu sai minut muistojen bulevardille. Aloitin urani IT-alalla Tieto-Unicin europrojektin päällikkönä vuonna 1997. Euron käyttöönotto oli melkoinen urakka sekä ohjelmistoyrityksille että niiden asiakkaille. Suurimmat muutokset olivat valuuttalaskennan muutos kertolaskusta jakolaskuksi sekä summien konvertointi markoista euroksi. Asia hoitui kuitenkin sujuvasti, koska valmistelu- ja toteutusaikaa oli yllin kyllin.
Samoihin aikoihin tuli hoidettavaksi vuoden 2000 käsittely ohjelmistoissa. Aikanaan monissa ohjelmistoissa oli katsottu tarpeelliseksi säästää tietokannan tilaa ja merkitty vuosiluvut kahdella numerolla. Ohjelmistoja kehitettäessä 70- ja 80-luvuilla ei ajateltu, että ohjelmat kestäisivät aikaa ja niitä käytettäisiin vielä kaukaisella 2000-luvulla. Tästäkin selvittiin kuivin jaloin sekä Suomessa että maailmalla. Kyseessä oli valtava työmäärä, koska päivämääriä käsitellään likimain kaikissa ohjelmistoissa. Tässäkin tapauksessa kuitenkin auttoi se, että valmisteluaikaa oli yllin kyllin. Jokainen ymmärsi, että kello tikittää ja vuosi 2000 lähestyy vääjäämättä.
Tulorekisteri aiheutti isoja muutoksia palkkajärjestelmiin sekä niiden käyttäjien toimintamalleihin. Ohjelmistojen osalta muutos koski erityisesti niistä tehtäviä viranomaisilmoituksia. Tulorekisterin myötä palkanlaskennan ilmoittamisen tekninen toteutustapa ja ilmoitussykli muuttuivat radikaalisti entisestä. Samalla syntyi tarve kerätä ja ilmoittaa palkanlaskennasta viranomaisille uusia, yhä yksityiskohtaisempia tietoja. Tämäkin muutos oli kuitenkin tiedossa hyvissä ajoin, ja siihen päästiin valmistautumaan. Erityisenä haasteena oli se, että alun perin tarkoituksena oli ajoittaa Katso-valtuuksista luopuminen samalle päivälle kuin tulorekisterin käyttöönotto. Tästä onneksi luovuttiin.
TOIVEENI ON, ETTÄ JATKOSSA TÄMÄN KOKOLUOKAN MUUTOKSISTA PÄÄTETTÄESSÄ MIETITTÄISIIN HARTAASTI MYÖS NIIDEN KÄYTÄNNÖN SEURAAMUKSIA JA AIKATAULUJA.
Tänä kesänä toteuttavaksi tullut arvonlisäverokannan muutos desimaalikäsittelyineen ei ole samanlainen urakka kuin nämä yllä mainitut muistelujeni kohteet. Se tulee kuitenkin vastaan olemattomalla varoitusajalla ja juuri kesälomien alla. Muutos kertoo valtiontalouden tilasta ja hallituksen kriisitietoisuudesta. Asian olisi kuitenkin voinut päättää ja tiedottaa niin, että ohjelmistotaloille ja yrityksille jää aikaa valmistautua.
Tälläkin muutoksella on myös rahallinen hintansa. Ohjelmistoyritysten kustannukseksi arvonlisäverokannan desimaalien toteutus tuskin jää. Ne yritykset ja tilitoimistot, jotka saavat muutoksen ylläpitomaksun tai Saas-veloituksen puitteissa, jäävät ilman jotakin itselleen hyödyllistä kehityspiirrettä. Ne yritykset, joiden käyttämässä ohjelmistossa ei ole ylläpitosopimusta, maksavat muutokset selvällä rahalla. Epäonnisimmat eivät saa muutosta edes rahalla, vaan joutuvat uusimaan ohjelmistonsa melkoisella kiireellä.
Minulla on ollut valtionhallinnolle aiemmin yksi iso toive. Koordinoikaa isoja muutoksia yli ministeriö- ja virastorajojen ja katsokaa, että ne on jaksotettu eri vuosille mielekkäästi myös yritysten näkökulmasta. Uusi toiveeni on, että jatkossa tämän kokoluokan muutoksista päätettäessä mietittäisiin hartaasti myös niiden käytännön seuraamuksia ja aikatauluja. Miljardiluokan kustannuksia edellyttäneen henkilötunnusmuutoksen järkevöittäminen ohjelmistotalojen, yritysten sekä myös julkishallinnon omien IT-asiantuntijoiden käytännön huolten ja kustannusarvioiden perusteella on erinomainen esimerkki siitä, että Suomen julkinen hallinto kykenee myös pragmaattiseen, hallintoalamaisia kuuntelevaan päätöksentekoon.