Tämän soisi olevan pakina
Olen kirjannut alle kaksi tapahtumankuvausta. Kirjallisuuden harrastajat varmaan sanoisivat niiden olevan Franz Kafkan sairaalloisesta kynästä. Ikäihmisille ne tuovat ehkä mieleen ajan, kun Karpolla oli asiaa. Kaukaisia maita harrastavat ehkä ajattelevat näiden tapahtumien sattuneen Zimbabwen tai Pohjois-Korean julkishallinnossa.
Kahdenkertainen kirjanpito – ja nyt myös kahdenkertainen tilinpäätös!
Verohallinto on aikojen alusta vaatinut yritysten veroilmoitusten liitteenä yhtiöiden tilinpäätöksiä viimeistään huhtikuun lopussa. Ihan siitä huolimatta, että tilinpäätös on tuossa vaiheessa usein tilintarkastamaton eikä sitä ole yhtiökokouksessa vahvistettu. Tiedostomuotona verohallinnolla on ollut pdf eli tilinpäätöksen lukujen tulkinta edellyttää useimmiten käsityötä.
Patentti- ja rekisterihallitus eli PRH toteutti yrityksille mahdollisuuden lähettää tilinpäätöksen rakenteisessa eli iXBRL-muodossa. IXBRL-muoto on ihmisen luettavaa tekstiä, mutta mahdollistaa samalla tietojen automaattisen tulkinnan vaikkapa tilinpäätösanalyysiä varten. Tämä on siis oikeasti merkittävää digitalisaatiokehitystä ja tästä pisteet PRH:lle. Ilmoitusaikataulu rakenteisessakin muodossa on se vanha tuttu 30.6.
Nyt päästään sitten itse asiaan. PRH on pyytänyt rakenteisessa muodossa ilmoittavia ilmoittajia, että he eivät enää toimittaisi ilmoituksia Verohallinnon kautta pdf-muodossa. Tästä Verohallinnon kautta vyöryvästä pdf-ilmoituksesta aiheutuu PRH:lle merkittävästi lisävaivaa.
Mitä tekee Verohallinto? Verohallinto vaatii edelleen veroilmoituksen liitteenä sen raakiletilinpäätöksen – huolimatta siitä, että yritys tai tilitoimisto toimittaa asianmukaisesti vastuuviranomaiselle eli PRH:lle oikean tilinpäätöksen. Miksi Verohallinto ei hae näitä PRH:lta? Miksi Verohallinto vaatii tilinpäätöksen, vaikka se ei ole valmis?
Vedä yhtiösi nurin veronoikaisuvaatimuksella!
Eräs yritys erehtyi tekemään veronoikaisuvaatimuksen ja riidanalainen vero sentään asetettiin perintäkieltoon yrityksen hakemuksesta – tähänkään ei aina suostuta. Vero siis oli perintäkiellossa, mutta Verohallinnon näkökulmasta ja tietojärjestelmänäkökulmasta (ja toki myös juridisesti) yrityksellä oli verovelkaa. Ja tässä piilee se miina – anteeksi rypäleammus – miinoistahan jo luovuttiin. Yritys ei saanut esimerkiksi Business Finlandin tukia, koska sillä oli verovelkaa. Ja herra ties mihin muuhun tuo asiantila eli verovelka vaikuttaa.
Tarinan yrityksen veronoikaisuvaatimuksen käsittely vei 18 kuukautta. Se on kuulkaas puolitoista vuotta. Jos joku tietää pidemmästä käsittelyajasta, lähettäköön tietoa toimitukselle. Ihan oikea yritys eli löysässä hirressä veronoikaisuvaatimuksensa kanssa 18 kuukautta ennen kuin myönteinen ratkaisu tuli. Jos tulisieluiseksi tiedetty asiantuntijamme Markku Ojala ei olisi jatkuvasti Verohallintoa asiasta muistutellut, olisi käsittely kestänyt varmaankin toiset 18 kuukautta. Tai ehkä jopa yhtä kauan kuin prinsessa Ruususen uni.
Valitettavasti nämä tarinat eivät ole keskinkertaisen pakinoitsijan tuotoksia. Näin uskomattomia tarinoita ei mielikuvitukseni kykene luomaan. Nämä ovat kuulkaa tositarinoita vuoden 2020 Suomesta – oikeusvarmuuden ja laadukkaan digitalisaation ihmemaasta.