Pyöreys ja talous
Pyöreys on se ominaisuus, joka tekee jostakin pyöreän. Pyöreän kantasana on pyörä. Pyöryys taas tekee pyörästä pyörän, pyöryys on ikään kuin pyörän idea. Tässä aistittavassa ilmiöiden maailmassa esiintyvät pyörät ovat pyöriä sikäli kuin ne vastaavat ideoiden maailmassa sijaitsevaa pyöryyttä, pyörän ideaa.
Platon piti aistittavan maailman asioita ideoiden epätäydellisinä kopioina. Ja siinä on sitten riittänyt filosofeilla funtsittavaa, että kumpi on todellisempi, tuoli jolla nyt istun vai tuoleus, tuolin idea. Kumpi on todellisempi, satasen seteli vai sadan euron idea?
Tätä nykyä raha tuntuu kuuluvan pikemminkin ideoiden maailmaan kuin aistein havaittavaan ilmiöiden maailmaan. Setelit, kolikot ja verkkopankin numerot ovat ikään kuin kopioita todellisesta rahasta, rahan ideasta, arvosta.
Arkiajattelussa konkreettisia asioita pidetään yleensä todellisempina kuin abstrakteja ideoita. Tämä tuoli, jolla istun nyt, tuntuu paljon todellisemmalta kuin jokin tuolin idea, tuoleus, mutta ei sekään ihan niin yksinkertaista ole. Ajatellaan vaikkapa sävelteosta. Kumpi on todellisempi: Mozartin Requiem sellaisena kuin se säveltäjän mielessä oli (Requiemin idea) vai Mozartin Requiem sellaisena kuin Kainalniemen kirkkokuoro sen virkaa tekevän kanttorin urkusäestyksellä esittää (aistein havaittava Requiem)? Tai arkkitehtuuria: kumpi on todellisempi, arkkitehdin ajatus rakennuksesta vai itse rakennus?
Talouden kantasana on talo. Talous on talon idea, jokin sellainen joka tekee talosta talon. Suomen kieli ei ole tässä mitenkään ainutlaatuinen. Sivistyssana ekonomia tulee kreikan kielestä, ja sen kanta on kotia ja taloa merkitsevä oikos. Tästä lähtökohdasta seuraa kolme tärkeätä talouteen liittyvää asiaa.
Ensinnäkin, talous ei ole pelkkä rahajuttu. Talous merkitsee huushollia ylipäänsä. Raha on taloudessa pelkkä väline, se ei ole itsetarkoitus eikä päämäärä itsessään. Toiseksi, talous ei ole muusta elämän todellisuudesta irrallaan leijuva oma maailmansa tai todellisuutensa vaan se on jotakin sellaista, mikä tekee tämän maailman meidän kodiksemme. Sellaista asiaa kuin “talouselämä” ei ole olemassakaan. Sillä ei ole omaa elämäänsä, se kuuluu elämän perusrakenteisiin.
Kolmanneksi, taloudellinen ja ekologinen tarkoittavat samaa asiaa. Ekologia ja ekonomia tulevat kummatkin siitä oikoksesta ja ovat yhden ja saman asian kaksi eri ulottuvuutta. Tämä planeetta on meidän ainoa kotimme, ja tästä huushollista meidän pitäisi pitää huolta niin, että meitä seuraavatkin sukupolvet pystyvät täällä säällisesti elämään.
Taloudellisuus ei siis välttämättä merkitse samaa kuin halpa. Taloudellista tehokkuutta mitattaessa pitää ottaa huomioon paitsi rahan riittävyys, myös aika paljon muutakin.
Minä en ole puhdasverinen platonisti. Minusta on aivan luontevaa ajatella, että sekä aistein havaittava että ideoiden maailman ymmärryksellä tavoitettava todellisuus ovat kummatkin todellisia. Mozartin mielessä ja Kainalniemen kirkossa soiva Requiem ovat kumpikin totta, eikä välttämättä kumpikaan toinen toistaan todellisempi. Sama pätee taloon ja talouteen.
Jaakko Heinimäki
jaakko.heinimaki@saunalahti.fi
