Vähemmistöosakkeenomistajana osakeyhtiössä
Yhtiökokousten päätökset tehdään suurimmaksi osaksi enemmistöpäätöksin. Osakeyhtiölaissa ja asunto-osakeyhtiölaissa määritellään asiat, joissa on määräenemmistöpäätöksiin liittyvät vaatimukset. Nämä liittyvät esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muutoksiin, osakeanteihin ja yritysjärjestelyihin. Vähemmistön vaikutus näissä päätöksissä voi olla merkittävä. Säännökset sisältävät myös kohtia, joissa vaaditaan niiden osakkeenomistajien suostumus, joiden maksuvelvollisuutta muutos lisää. Yhtiön yhtiöjärjestys voi myös säätää muita säännöksiä päätöksentekoon.
Asunto-osakeyhtiölakia noudattavilla on myös oma kohtansa yhtiökokouspäätöksiin: ”Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.”
Vähemmistöosinko
Mikäli vähintään kymmenesosa yhtiön kaikista osakkaista sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä vaatii, osinkoa on jaettava vähintään puolet tilikauden voitosta, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan voi vaatia voittona jaettavaksi enempää kuin kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta tai sitä määrää, joka maksukykytestin takia on jätettävä jakamatta.
Oikeus kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous
Sekä osakeyhtiölakia että asunto-osakeyhtiölakia noudattavien osalta on vähemmistöllä oikeus vaatia ylimääräistä yhtiökokousta. Säännöksen mukaan osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista, voivat vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen kutsumista koolle kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten.
Yhtiön varojen lainaaminen
Osakeyhtiöstä verovuonna saatu rahalaina on TVL 53 a §:n mukaan luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa, jos lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Omistusosuus lasketaan lainansaajan verovuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan.
Jos TVL 53 a §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty (omistus alle 10 prosenttia), osakaslainaa ei lueta luonnollisen henkilön veronalaiseksi pääomatuloksi. Tällaisesta osakaslainasta on perittävä korkoa.
Kun yhtiöön tulee vähemmistöosakkeenomistajia, jotkut tulijat odottavat, että omistuksella saisi varsinkin pienyrityksessä valtaa. Ikävä kyllä päätöksentekoon vaikuttaa enemmistö. Väärät käsitykset tulisi käydä läpi heti, jotta ristiriitoja ei synny tulevaisuudessa.
Lue lisää:
- Osakeoikeudet, Tilisanomat 1/2025, Kalle Kyläkallio
- Tunnista lähipiiritapahtumat, Tilisanomat 6/2023, Mervi Hyvönen, Susanna, Mäkiranta
- Luonnollisen henkilön osakeyhtiöstä nostaman osakaslainan verotus, Verohallinto 2.8.2023