Konserniavustus

Osakeyhtiöiden tuloverotus on konserneissakin yhtiökohtaista verotusta. Konserniverotuksen piirteitä verojärjestelmäämme on tuotu sillä, että meillä on konserniavustuslain mukainen konserniavustus, jolla verotettavaa tuloa voidaan siirtää yhtiöltä toiselle.

Konserniavustus vähennetään antajan verotuksessa, ja se on saajansa veronalaista tuloa. Konserniavustuksella tytäryhtiö voi siirtää verotettavaa tuloa emoyhtiölle, mutta suunta voi olla myös toinen – emoyhtiöltä tytäryhtiölle. Myös tytäryhtiöiden välinen konserniavustus on mahdollinen.

Konserniavustusta ei tarvitse maksaa rahassa tilikauden aikana, mutta se on esitettävä kuluna tilinpäätöksessä. Osakeyhtiön hallituksen pitää ennen tilikauden päätöstä tehdä päätös konserniavustuksen enimmäismäärästä. Sen perusteella konserniavustus voidaan käsitellä kuluna ja velkana saajalle. Konserniavustus ei siis ole puhtaasti veroilmoituksella tehtävä vähennys vaan se pitää käsitellä myös kirjanpidossa – myös saajalla.

Konserniavustukselle on rutkasti myös muita kriteerejä. Alla muistilistan omaisesti asioita, jotka konserniavustuksen antajan ja saajan tulee muistaa:

• Antajana ja saajana pitää olla kotimainen osakeyhtiö, johon sovelletaan elinkeinoverolakia – esimerkiksi maatalousosakeyhtiöt eivät voi antaa vähennyskelpoista konserniavustusta
• Emoyhtiön pitää omistaa yksin tai yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa vähintään 90 prosenttia toisen osakeyhtiön ulkona olevista osakkeista – tytäryhtiön omistus otetaan huomioon, jos emoyhtiö omistaa sen osakkeista vähintään 90 prosenttia
• Antajan ja saajan välinen konsernisuhde on pitänyt kestää koko verovuoden ajan – tärkeää muistaa yhtiöiden ostotilanteessa
• Antajan ja saajan tilikausi pitää päättyä samanaikaisesti
• Osakeyhtiön hallituksen tulee tehdä päätös konserniavustuksen enimmäismäärästä ennen tilikauden päättymistä
• Konserniavustus pitää kirjata tulosvaikutteisesti sekä antajan että saajan tilinpäätökseen
• Annettava konserniavustus ei saa ylittää antajan elinkeinotoiminnan tulosta ennen konserniavustuksen antamista
• Mikäli saajalla on vahvistettuja tappioita, omistajanvaihdostilanteissa saaja saattaa tarvita tuloverolain 122 § 3 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan tappioiden vähentämistä varten. Lupaa on pyydettävä erikseen sille, että saaja saa vähentää tappioita saamaansa konserniavustusta vastaan
• Verotuksessa tehtävää uutta t&k-lisävähennystä (L 1298/2022) yhtiö ei voi vähentää saamaansa konserniavustusta vastaan

Jos konserniavustus ei ole vähennyskelpoinen, se on saajalle kuitenkin veronalaista tuloa. Asiassa pitää siis olla tarkkana. Konserniavustuslain vaatimuksia ei ole järkevää lähteä ohittamaan vippaskonstein veloittamalla esimerkiksi omistajayrittäjän palkkamenoja ilman työaikaseurantaa tuloksentasausmielessä tytäryhtiöiltä. Sillä tiellä saattaa tulla verokarhu vastaan. Tilinpäätöskin on tällöin virheellinen.

Osakeyhtiölaki ei tunne konserniavustusta. Yhtiöoikeuden näkökulmasta kyse on varojenjaosta, johon sovelletaan samoja sääntöjä kuin esimerkiksi osinkoon. Jos esimerkiksi tytäryhtiö haluaa antaa konserniavustuksen toiselle tytäryhtiölle, osakeyhtiölain näkökulmasta kyse on muuten kuin osakkeenomistuksen mukaisessa suhteessa tehdystä varojenjaosta. Tälle pitää olla kaikkien osakkeenomistajien suostumus. Vähemmistö voinee hyväksyä esimerkiksi sen, että konserniavustuspäätöksen yhteydessä päätetään konserniavustusta vastaavasta osingonjaosta heille. Vallitseva näkemys lienee, että konserniavustus on maksettavissa rahassa vasta tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen, jollei antajalla jo edellisessä tilinpäätöksessä ole riittävästi voittovaroja konserniavustusta varten.

Lyhyestä virsi kaunis -sarjassa esitellään napakasti taloushallintoalan käsitteitä. Minkä aiheen sinä haluaisit esiteltävän? Lähetä meille vinkkisi sähköpostitse: info@taloushallintoliitto.fi