Arvonkorotukset
Yleistä
Arvonkorotus tehdään nimensä mukaisesti korottamaan pysyviin vastaaviin kirjatun maa-alueen tai arvopaperin kirjanpitoarvoa lähemmäksi sen käypää arvoa. Arvonkorotuksen vastakirjaus on omassa pääomassa arvonkorotusrahasto. Arvonkorotusta ei pidä kuitenkaan sotkea kirjanpitosäännöstön sisältämiin säännöksiin käypään arvoon kirjaamisesta. Yritysten tilinpäätöksissä voi olla näkyvissä myös arvonkorotuksia, jotka on tehty vanhan lainsäädännön mukaan rakennuksiin. Tällä hetkellä arvonkorotus on mahdollista vain maa-alueisiin ja tiettyihin arvopapereihin, rakennusten osalta uusia arvonkorotuksia ei enää voi tehdä. Koska taseessa oleva arvonkorotus voi olla peruja vuosien takaa, on mahdollista, että se voi jäädä vuosien saatossa vaihtuvien järjestelmien ja toimijoiden takia piiloon.
Kirjanpito
Kirjanpitolain 5 luvun 17 §:n mukainen arvonkorotus on vapaaehtoinen toimenpide, ja se voidaan tehdä kirjanpidossa arvonkorotuksen kohteena olevan taseen vastaavaa -puolelle kirjatun maa- tai vesialueen tai sellaisen arvopaperin, joka ei ole kirjanpitolain 5 luvun 2 a §:ssä tarkoitettu rahoitusväline hankintamenon lisäykseksi vähennettynä laskennallisella verovaikutuksella. Suositeltavaa on, että tase-erittelyllä arvonkorotus näkyy omana rivinään hyödykkeen hankintamenon lisänä. Arvonkorotuksen ehtona on, että arvonkorotuksen kohteena olevan omaisuuden todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Vastakirjaus on vastattavaa-puolella omassa pääomassa oleva arvonkorotusrahasto. Joissakin tilanteissa vanhentuneen säännöstön mukaan tehtyä arvonkorotusrahastoa on voitu käyttää tappioiden kattamiseen, jolloin omasta pääomasta arvonkorotusrahastoa ei löydy.
Mikäli yrityksen taseessa on arvonkorotuksia, on niiden peruste tarkistettava aina vähintään tilinpäätöshetkellä, mutta suositeltavaa on käydä niiden perusteet läpi myös esimerkiksi kuukausiraportteja luovutettaessa yrityksen ulkopuolisille. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, se on peruutettava ja arvokorotusrahastoa on vastaavasti alennettava.
Osakeyhtiö-, osuuskunta- ja asunto-osakeyhtiölain mukaan arvonkorotusrahasto on sidottua omaa pääomaa. Taseessa arvonkorotusrahasto esitetään täten osana sidottua omaa pääomaa, kuten myös tilinpäätöksen liitetietojen oman pääoman erittelyllä. Valtioneuvoston asetuksen pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista mukaan ns. olettamasäännös on, että arvonkorotuksia ei ole tehty. Saman asetuksen mukaan, mikäli pienyritys on tehnyt arvonkorotuksen, arvonkorotusrahastosta tulee liitetietona esittää seuraavat tiedot; arvonkorostusrahaston muutokset tilikauden aikana, selvitys arvonkorotusrahaston muutoksiin liittyvistä verovaikutuksista; sekä arvonkorotuksen kohteiden yhteenlaskettu kirjanpitoarvo ennen arvonkorotusta.
Kirjanpitoasetuksen 1339/1997 mukaan liitetietona on esitettävä arvonkorotusten periaatteet ja niiden kohteiden arvonmääritysmenetelmät. Lisäksi liitetietona on esitettävä selostus arvonkorotusten mahdollisesta vaikutuksesta tuloverotukseen.
Verotus
Arvonkorotus ei vaikuta tuloverotukseen. Kyseessä on kirjanpidollinen toimenpide. EVL:ssä käsitellään sijoitusomaisuuden arvonkorotuksia, mutta ne koskevat vain esimerkiksi vakuutusyhtiöitä, eivätkä ns. tavallisia yhtiöitä. Hyödykkeen luovutushetkellä verotuksen hankintamenona ei vähennetä arvonkorotuksen osuutta, vaan luovutusvoitto verotetaan vähentämällä alkuperäinen hankintahinta ilman arvonkorotusta. Kirjanpidossa myynnin jälkeen arvonkorotus kumotaan. Mikäli taseessa on arvonkorotus, joka on tehty vanhan säännöstön perusteella rakennukseen, arvonkorotuksen osuudesta ei saa tehdä verotuksessa poistoa.
Verotuksessa arvonkorotetut hyödykkeet eivät lisää nettovarallisuutta. Luvut veroilmoitukseen on merkittävä ilman arvonkorotusta (lomake 62 ja 8a).