Arvonkorotukset

Yleistä

Arvonkorotus tehdään nimensä mukaisesti korottamaan pysyviin vastaaviin kirjatun maa-alueen tai arvopaperin kirjanpitoarvoa lähemmäksi sen käypää arvoa. Arvonkorotuksen vasta­kirjaus on omassa pääomassa arvonkorotusrahasto. Arvonkorotusta ei pidä kuitenkaan sotkea kirjanpitosäännöstön sisältämiin säännöksiin käypään arvoon kirjaamisesta. Yritysten tilinpäätöksissä voi olla näkyvissä myös arvonkorotuksia, jotka on tehty vanhan lainsäädännön mukaan rakennuksiin. Tällä hetkellä arvonkorotus on mahdollista vain maa-alueisiin ja tiettyihin arvopapereihin, rakennusten osalta uusia arvonkorotuksia ei enää voi tehdä. Koska taseessa oleva arvonkorotus voi olla peruja ­vuosien takaa, on mahdollista, että se voi jäädä vuosien saatossa vaihtuvien järjestelmien ja toimi­joiden takia piiloon.

Kirjanpito

Kirjanpitolain 5 luvun 17 §:n mukainen arvonkorotus on vapaaehtoinen toimenpide, ja se ­voidaan tehdä kirjanpidossa ­arvonkorotuksen kohteena olevan taseen vastaavaa -puolelle kirjatun maa- tai vesialueen tai sellaisen arvopaperin, joka ei ole kirjanpitolain 5 luvun 2 a §:ssä tarkoitettu rahoitusväline hankintamenon lisäykseksi vähennettynä laskennallisella verovaikutuksella. Suositeltavaa on, että tase-erittelyllä arvonkorotus näkyy omana rivinään hyödykkeen hankinta­menon lisänä. Arvonkorotuksen ehtona on, että arvonkorotuksen kohteena olevan omaisuuden todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi alkuperäistä hankinta­menoa olennaisesti suurempi. Vastakirjaus on vastattavaa-puolella omassa pääomassa oleva arvonkorotusrahasto. Joissakin tilanteissa vanhentuneen säännöstön mukaan tehtyä arvon­korotusrahastoa on voitu käyttää tappioiden ­kattamiseen, jolloin omasta pääomasta arvonkorotusrahastoa ei löydy.

Mikäli yrityksen taseessa on arvonkorotuksia, on niiden peruste tarkistettava aina vähintään tilinpäätöshetkellä, mutta suositeltavaa on käydä niiden perusteet läpi myös esimerkiksi kuukausi­raportteja luovutettaessa yrityksen ulkopuolisille. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, se on peruutettava ja arvokorotusrahastoa on vastaavasti alennettava.

Osakeyhtiö-, osuuskunta- ja asunto-osake­yhtiölain mukaan arvonkorotusrahasto on sidottua omaa pääomaa. Taseessa arvonkorotus­rahasto esitetään täten osana sidottua omaa pääomaa, kuten myös tilinpäätöksen liitetietojen oman pääoman erittelyllä. Valtioneuvoston asetuksen pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista mukaan ns. olettamasäännös on, että arvonkorotuksia ei ole tehty. Saman asetuksen mukaan, mikäli pienyritys on tehnyt arvonkorotuksen, arvonkorotusrahastosta tulee liitetietona esittää seuraavat tiedot; arvonkorostusrahaston muutokset tilikauden aikana, selvitys arvonkorotusrahaston muutoksiin liittyvistä verovaikutuksista; sekä arvonkorotuksen kohteiden yhteenlaskettu kirjanpitoarvo ennen arvonkorotusta.

Kirjanpitoasetuksen 1339/1997 mukaan liite­tietona on esitettävä arvonkorotusten periaatteet ja niiden kohteiden arvonmääritysmenetelmät. Lisäksi liitetietona on esitettävä ­selostus arvonkorotusten mahdollisesta vaikutuksesta tulo­verotukseen.

Verotus

Arvonkorotus ei vaikuta tuloverotukseen. Kyseessä on kirjanpidollinen toimenpide. EVL:ssä käsitellään sijoitusomaisuuden arvonkorotuksia, mutta ne koskevat vain esimerkiksi vakuutusyhtiöitä, eivätkä ns. tavallisia yhtiöitä. Hyödykkeen luovutushetkellä verotuksen hankintamenona ei vähennetä arvon­korotuksen osuutta, vaan luovutusvoitto verotetaan vähentämällä alkuperäinen hankintahinta ilman arvonkorotusta. Kirjanpidossa myynnin jälkeen arvonkorotus kumotaan. Mikäli taseessa on arvonkorotus, joka on tehty vanhan säännöstön perusteella rakennukseen, arvonkorotuksen osuudesta ei saa tehdä verotuksessa poistoa.

Verotuksessa arvonkorotetut hyödykkeet eivät lisää nettovarallisuutta. Luvut veroilmoitukseen on merkittävä ilman arvonkorotusta (lomake 62 ja 8a).