CTA Paikka
Kumppanikolumni Kaupallinen yhteistyö: Markkinointi-instituutti

Näin uudistuva EU-direktiivi tiukentaa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä

EU:n rahoitusmarkkinoita sääntelevä MiFID-direktiivi uudistui vuoden alussa. Millaista osaamista sijoitusneuvojalta vaaditaan nyt?
18.1.2018
Juuso Manner Kehittämispäällikkö, Markkinointi-instituutti

Edellinen finanssikriisi ja markkinakehitys ovat luoneet painetta rahoitusmarkkinoiden ja sijoituspalveluiden tarjonnan entistä tarkempaan sääntelyyn. Vuonna 2007 voimaan tullut rahoitusvälinemarkkinadirektiivi MiFID (Markets In Financial Instruments Directive) pyrki lisäämään sijoituspalveluihin ja markkinapaikkoihin kohdistuvaa kilpailua ja keventämään sääntelyä. Lisääntyneen kilpailun edut eivät EU:n komission mukaan kuitenkaan jakautuneet riittävän tasaisesti eivätkä hyödyt aina välittyneet loppusijoittajalle asti.

Uudistetun rahoitusvälinemarkkinadirektiivin MiFID II:n tavoitteena on ennen kaikkea parantaa sijoittajansuojaa ja lisätä rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta, vakautta ja läpinäkyvyyttä kaikkien rahoitusvälineiden osalta. Uuden direktiivin on sanottu vaikuttavan toimialaan jopa dramaattisesti kasvavana sääntelynä ja ansaintalogiikkojen muutoksina. Uudistuksen myötä sijoitusneuvojilta vaaditaan entistä vahvempaa ammattitaitoa.

Sijoitusneuvojan uudet pätevyysvaatimukset

Merkittävänä uutuutena MiFID II -sääntelyssä on sijoitusneuvojille asetetut pätevyysvaatimukset, jotka ovat omiaan korostamaan sijoitusneuvojan asemaa asiantuntijana. MiFID II:n mukaan sijoituspalveluyritysten tulee varmistaa, että sijoitusneuvojilla on tarvittava tietämys ja pätevyys sijoitusneuvontaan liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA on antanut tarkemmat ohjeet tietämyksen ja pätevyyden arviointiin.
Sijoitusneuvojan tulee tuntea muun muassa kaikkien suosittelemiensa sijoitustuotteiden pääpiirteet, ominaisuudet, riskit ja kokonaiskulut sekä liiketoimesta aiheutuvat yleiset veroseuraamukset. Sijoitusneuvojien tulee lisäksi ymmärtää rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja erilaisten kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien vaikutukset suositeltujen tuotteiden arvoon. Julkisuudessa paljon esiintyneet väitteet sijoitusneuvojien jopa kyseenalaisista ja epäpätevyyttä osoittavista neuvoista ovat edesauttaneet kyseisten pätevyysvaatimusten tiukentamista ja tarkentamista.

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMAn ohjeiden mukaan sijoituspalveluyritysten on varmistettava, että sijoitusneuvontaa tarjoavat henkilöstön jäsenet ovat suorittaneet tarkoituksenmukaisen pätevöitymisen ja että heillä on riittävä työkokemus kyseisten palvelujen tarjoamisesta.

Suomessa Finanssiala ry (ent. Finanssialan Keskusliitto) on suositellut jo usean vuoden ajan auktorisoidun Sijoituspalvelututkinnon (APV1) suorittamista kaikille sijoituspalvelutehtävissä työskenteleville. Edelleen varsinaista sijoitusneuvontaa antaville ja vaativimmissa sekä vastuullisimmissa tehtävissä työskenteleville on olemassa edellisen tutkinnon syventävä jatkotutkinto, Sijoitusneuvojan tutkinto (APV 2). Molemmat APV-tutkinnot pitävät sisällään osiot kansantaloudesta ja rahoitusmarkkinoista, yritystaloudesta, sijoitustuotteista, arvopaperimarkkinoiden sääntelystä, yksityisoikeudesta, perhe- ja perintöoikeudesta sekä sijoittajan verotuksesta.

Sijoitusneuvojalta vaaditaan siis jatkossa sekä tarkkaa asiakkaan ja hänen tarpeidensa tuntemusta että rahoitusmarkkinoiden sääntelyn huomioon ottavaa kokonaisvaltaista rahoitusvälinetuotteiden ja niiden aiheuttamien kustannusten sekä ansaintalogiikan ymmärrystä.

Pidä huolta osaamisestasi – markinst.fi

Juuso Manner työskentelee talouden ja rahoituksen koulutusten kehittämispäällikkönä Markkinointi-instituutissa. Manner kokee, että taloushallinnon ja rahoitusratkaisujen rooli on toimia liiketoiminnan kehittäjinä. Hänen intohimonaan on jakaa tätä näkemystä muiden kanssa myös kouluttajana.

Lue myös

KumppanikolumniUusimmat Artikkelit
Katso kaikki