Luvuilla johtamista vai lukujen esittelyä? Johdetaanko tiedolla vai keräilläänkö dataa?
Luvut ovat numeroita. Ne muodostavat universaalin kielen ja matemaattisen esitystavan, jolla kompleksista maailmaa – kuten yhtiön taloudellista nykytilaa ja tulevaa tavoitetilaa – voidaan esitellä ymmärrettävällä tavalla. Matematiikkaa opetetaan jokaiselle peruskoulusta lähtien, joten jokaisella on tämän kielen osaaminen hallussa. Vai onko?
Onko lukujen esitteleminen yrittäjälle tai henkilöstölle tiedolla johtamista? Lähes reaaliaikaista talousdataa on jokaisen saatavilla, mutta reaaliaikaista ja valmentavaa tiedolla johtamista vastaavasti vähemmän. Olemmeko unohtaneet, että liiketoiminnan keskiössä, tuloksen tekijöinä, ovat ihmiset?
Tunnemme yrittäjän, joka lukusulkeisista nääntyneenä toivoisi, että liikevaihdon ja käyttökatteen sijasta me kertoisimme, milloin voi lähteä moottorivenekaupoille. Tunnemme työntekijän, jotka budjeteista ja käyttökatetavoitteista mitään ymmärtämättä haaveilee lomamatkasta, vakituisesta työsuhteesta ja ensiasunnosta tai iltapäivästä, jolloin lapset haetaan ajoissa päivähoidosta. Jokaiselle omanlaisensa haaveet pitävät meidät liikkeessä ja luovat elämästä merkityksellistä – niin palkansaajina kuin yrittäjinä. Tunnistamalla ja valjastamalla tämän kohti selkeästi kommunikoitua yhteistä tavoitetta luodaan olosuhteet tulokselliselle liiketoiminnalle.
Organisaatiossa jokaiselle jäsenelle on luotava edellytykset oivaltaa oman työn vaikuttavuus, merkitys ja vaikuttamismahdollisuudet yhtiön toimintaan ja tavoitteiden toteutumiseen. Huoltamalla neljä ruohonleikkuria työpäivän aikana noudetaan lapset ajoissa päivähoidosta. Vakituiseen, kokoaikaiseen työsuhteeseen pääsee kauppaamalla seitsemän konetta huoltoineen. Kymmenen myytyä ruohonleikkuria kuukaudessa on optimistijolla, kymmenen myytyä ruohonleikkuria päivässä on moottorivene.
Luvuilla tai tiedolla itsessään ei ole postimerkkien kaltaista keräilyarvoa – turhan tiedon haalimisella kuormittuu yhtiön kassan sijasta tietosuojavaltuutetun toimisto.
Oleellisinta on, kuinka yhtiön tavoitteet kommunikoidaan, esitetään ja kuvataan, käsitteellistetään ja konkretisoidaan operatiiviseksi tekemiseksi. Onko tavoitteet sanoitettu ymmärrettävästi? Onko organisaation jokainen jäsen tavoitettu oikeanlaisen viestin kanssa ja onko viesti ymmärretty oikein? Onko toteutumiselle asetettu yksilöllinen, merkitystä tukeva mittaristo, jonka avulla voi johtaa omaa päivittäistä tekemistä ja tarkastella oman työn vaikuttavuutta?
Kun asetamme tavoitteita, emme määrittele sitä, mikä on varmaa, vaan sen, mikä on mahdollista. Merkitys syntyy kokemuksesta, että on kyky vaikuttaa lopputulokseen omalla toiminnalla ja ohjata toimintaa tavoitetta kohti. Vastuu tavoitteen sanoittamisesta selkokielelle on osapuolella, joka tavoitteen asettaa.
