Karenssia vai ei?

Näin flunssakauden huippua kun eletään, Kädet savessa -ryhmä syventyi pohtimaan mahdollisesti muuttuvaa sairaslomakäytäntöä. Hallituksen kaavailema ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus on aiheellisesti aiheuttanut keskustelua. Eri osapuolten näkemyksiä on nostettu esille kesäkuussa julkistetun hallitusohjelman vanavedessä.

Ajatuksiaan palkattomasta sairauspoissaolopäivästä ovat lausuneet palkansaajat, työntekijäliitot, työnantajaliitot, EK, Suomen Yrittäjät sekä naapurin Seppo, joten on paikallaan hahmotella mahdollisen tulevan muutoksen vaikutuksia tilitoimiston asiantuntijoiden ja asiakasyritysten näkökulmasta.

Hallituksen kaunis ajatus on vähentää turhia poissaoloja ja poissaoloista aiheutuvia kustannuksia, mutta onko pysähdytty miettimään muutoksen vaikutusta hallinnollisesta näkökulmasta?

Hallitusohjelman linjaus ei tule koskemaan suurinta osaa palkansaajista, koska karenssisääntöä ei sovelleta, jos työehtosopimus tai työsopimus määrittelevät sairauspoissaolon palkalliseksi. Hallitusohjelman mukaan omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauspoissaoloihin. Oikeus jäädä hoitamaan sairastunutta alle 10-vuotiasta lasta säilyy ennallaan.

Kuinka työntekijä käytännössä voisi toimia tilanteessa, jossa sairastuu? Mahdollisuutta etätyöhön tai työaikajoustojen käyttöön ei ole tasapuolisestä kaikilla. Karenssipäivää koskeva muutos tulisi koskettamaan erityisesti heitä, jotka työskentelevät lähityössä ja joille etätyön tekeminen ei ole mahdollista.

Työpaikalle saavutaan ja työtä tehdään sairaana, sairaudet tarttuvat kollegoihin ja asiakkaisiin ja lopulta sairauspoissaolot kasvavat. Työterveyslääkärikäynnit lisääntyvät, ja päivän tai parin nuhakuumeen vuoksi poissaoloaikaa pidennetään ihan varmuuden vuoksi tuon yhden palkattoman päivän hinnalla. Työterveyshuollon kanssa on toki mahdollista miettiä jo etukäteen tilapäisiä työjärjestelyjä tai muokattua työtä, jota jäljellä olevalla työkyvyllä voisi mahdollisesti tehdä. Kuka tämän työterveyshuoltoyhteistyön lopulta maksaa?

Kuinka karenssipäivän palkattomuus tai palkan vähennys käytännössä lasketaan? Kuinka toimitaan tilanteessa, jossa työntekijä sairastuu esimerkiksi varttia ennen työvuoron päättymistä – katsotaanko tämä ensimmäiseksi, palkattomaksi sairauspäiväksi? Entä tilanteessa, jossa työvuoro on työvuorosuunnitelman mukaisesti sovittu tavanomaista lyhyemmäksi tai pidemmäksi, mutta työntekijä sairastuu – kuinka tällainen tilanne ratkaistaan palkanlaskennan puolella? Entä tilanne, jossa alle 10-vuotias lapsi on sairastunut ensin ja suurella todennäköisyydellä vanhempi saa myös tartunnan – olisiko ensimmäinen vanhemman oma sairauspoissaolopäivä palkaton vai kuluisiko karenssipäivä lapsen sairaspäivien rinnalla? Entä kuinka toimitaan sellaisissa sairauksissa, jotka tyypillisesti aiheuttavat oireita vain päivän tai parin ajan, mutta toistuvat usein – onko tarkoituksenmukaista kyykyttää migreenipotilasta palkattomuudella?

Tulkintavastuu on työnantajalla, joka useimmiten osoittaa tämänkaltaiset käytännön murheet henkilöstö- ja palkkahallinnon tehtäväksi, mutta lopulta laskun hallinnollisten kulujen osalta maksaa yritys.

Kädet savessa -kirjoituksissa käsitellään tilitoimistoarjen iloja, pettymyksiä ja sattumuksia. Niin kuin me niitä havainnoimme. Ja varmasti moni teistäkin.