CTA Paikka
CTA Paikka

Hajuton, mauton tai muuten vaan harmaa?

4.3.2024

Saatat luulla, että olen hajuton, mauton tai muuten vain harmaa. Luultavasti miellät minut tilitoimiston syrjäisimpään nurkkaukseen. Ajatuksesi on, että minulle toimitetaan edelleen paperilla työntekijöiden tuntilaput, joita syötän yksitellen palkkaohjelmistoon ja että se on päivittäinen päätehtäväni. Huone on hiljainen, kuten minäkin ihmisenä.

Sulje silmäsi. Avarra ajatustasi, ja päästän sinut palkanlaskijan nykyiseen työhön.

Olen palkanlaskija vuonna 2024. Olen viestinnän ammattilainen, sillä työssäni materiaalit siirtyvät – tavalla tai toisella – minulle sähköisiä reittejä pitkin. Oli se sitten ulkopuolinen työajanohjausjärjestelmä, salattu sähköposti tai pilvipalvelu, johon materiaalit toimitetaan. Tarvitsen työssäni erinomaisia viestintätaitoja, kun viestin asiakkaalle palkkoihin liittyviä lakisääteisiä ohjeita tai muistutan puuttuvista materiaaleista.

Olen oppinut myös tulkinnan mestariksi, sillä jokainen asiakas kommunikoi tietoja omalla tavallaan ja minun oletetaan ymmärtävän jokainen tapa. Minun tulee myös pitää mielessä, että asiakas ei ehkä itse tiedä asiaa, joten tulkinnassakin täytyy olla varovainen. Parasta laittaa rintaan se ”asiantuntija” -kyltti, jotta kaikkien työntekijöiden palkat menevät varmasti työehtosopimusten sekä työaika- ja vuosilomalain mukaisesti.

Minulla on oltava hyvät tietotekniset taidot, sillä rakennan palkanlaskennan järjestelmiin suorasiirtotiedostoja, automatisoin vuosilomalaskentaa ja saatan käyttää saman päivän aikana Exceliä, useita palkkaohjelmistoja ja työajanseurantaajärjestelmiä. Kirjaudun näppärästi googlettamaan tietoa verottajan ohjeista ja työehtosopimuksista. Hypin sujuvasti selaimesta ja ohjelmistosta toiseen.

Jos olen jo urallani edennyt, saatan jopa kouluttaa muita. jos palkanlaskijalla jos takanaan useita vuosia alalla, tietotaitomäärä on valtava. Reppu on muuttunut matkalaukuksi, sillä muistettavaa ja opittavaa on vuosien varrella kertynyt paljon. Erilaisia, samanlaisia tilanteita. Ensimmäisen kerran vastaukset ja oikea toimintatapa on selvitetty itse opiskellen, mutta nyt laukussa on niin paljon tietoa, että sitä on mukavakin jakaa sitä edelleen.

Lisäksi tiedostan, että palkat ovat kaikille palkansaajille hyvin henkilökohtainen asia. Jos ne ovat väärin tai niissä on pienikin virhe, saan siitä varmasti palautetta – oli virhe sitten työnantajan tai laskijan. Harvemmin saan palautetta, jos kaikki on tehty oikein ja ajallaan.

Minulla on tietoa Kelan korvauksista, työnantajalle maksettavista korvauksista, tapaturmavakuutuksista ja -hakemuksista. Osaan ohjeistaa työnantajaa niin velvollisuuksista kuin oikeuksista. Ja samalla tulkitsen usean työehtosopimuksen lakitekstiä kuin olisin pätevä lakimies konsanaan, vaikka sitä en olekaan.

Oman työn johtamisessa olen voittamaton, sillä minä jos kuka juoksen päivästä toiseen palkkapäivien, maksatusten, tilitysten ja päivälleen määrättyjen ilmoitusten mukaisesti. Ja vaikka kuinka organisoisin etukäteen työpäiväni, ei se ole koskaan, eikä tule olemaan sellainen, mitä olin organisoinut. Ja jotta jaksan palkanlaskijana vuonna 2024, on minun osattava vetää rajat siihen, kuka olen ja mistä vastaan. Näin saan yöni nukuttua paremmin.

Voit avata silmäsi. Edessäsi saattaa olla värikäs, nauravainen, eläväinen, puhelias ja ”ei niin perinteinen” palkanlaskija. Tai vähemmän värikäs. Tai vähemmän puhelias. Mutta ei harmaata. Harmaa ei kuulu enää väreihimme. Ja teemme todellakin muutakin, kuin syötämme tuntilistoja. Ja hyvä niin. Käytetään se aika asiakaspalveluun ja teknisten rajapintojen rakentamiseen – samalla kun tulkitsemme työehtosopimusten kiemuroita.

Kädet savessa -kirjoituksissa käsitellään tilitoimistoarjen iloja, pettymyksiä ja sattumuksia. Niin kuin me niitä havainnoimme. Ja varmasti moni teistäkin.

Janika Hotakainen, Mervi Hyvönen, Mari Viertola ja Johanna Vuorto-Honkala

Kädet savessaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki