Miltä tilitoimistoala näyttää sijoittajan näkökulmasta?
Sijoittajien kiinnostukselle tilitoimistoalaa kohtaa voidaan nimetä useita syitä: Alan defensiivisyys, digitaalisuuden myötä saavutettava tehokkuus, neuvonantopalveluiden kysynnän lisääntyminen, fragmentoitunut markkina ja taloushallinnon lisääntyvät ulkoistukset avaavat mahdollisuuksia kannattavalle kasvulle.
Kannattava kasvu ei kuitenkaan tapahdu ilman osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Hyvältä kirjanpitäjältä edellytetään jatkossakin asiakkaan palvelemista ”henkilääkärin” elkein.
Tilitoimistomarkkina on melko riippumaton makrotalouden sykleistä.
Defensiivinen kasvumarkkina
Tilitoimistomarkkinan koko Suomessa vuonna 2017 oli 970 miljoonaa euroa. Suomessa tilitoimistomarkkina on kasvanut lähes joka vuosi 2001 lähtien. Edes finanssikriisi vuonna 2008 ei hidastanut tilitoimistomarkkinan kasvua, vaan itse asiassa vuonna 2009 markkina kasvoi 5,5 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Tämä kertoo tilitoimistomarkkinan defensiivisyydestä eli siitä, että markkina on melko riippumaton makrotalouden sykleistä.
Viimeiset vuodet Suomen talous on ollut noususuhdanteessa. Yritysten tulokset ovat kasvaneet tasaisesti ja taloudella on mennyt hyvin. Vastaavasti pörssin indeksit ovat nousseet tasaisesti. Vaikka talouskasvu hidastuisikin, niin historiatiedon perusteella ei ole näköpiirissä, että se pysäyttäisi tilitoimistoalan kasvun. Tilitoimistoja tarvitaan huonommassakin markkinatilanteessa.
Toimialan kasvu on johtunut muun muassa taloushallinnon ulkoistusten lisääntymisestä sekä tavanomaista peruspalvelua täydentävien lisäpalveluiden myynnin kasvusta. Huonommassakin taloustilanteessa asiakasyritykset todennäköisesti hakevat tehostamissäästöjä juuri taloushallinnon ulkoistuksilla. Mikäli talouskasvu hidastuu, heijastuu se väistämättä myös sijoitusmarkkinan kehitykseen. Heikommassa markkinatilanteessa sijoittajan rahat perinteisesti ohjautuvat defensiivisille toimialoille ja välttävät syklisiä toimialoja, kuten vaikkapa metsäteollisuutta.
Alhaiset korot hidastavat varojen siirtymistä korkoinstrumentteihin ja siten tukevat defensiivistä osakemarkkinaa.
Peruspalveluiden digitalisoituminen
Digitalisoituminen on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan tilitoimistoalaan merkittävästi. Sekä asiakkaat että tilitoimistot pyrkivät tehostamaan toimintaansa siirtymällä täysin digitaalisiin prosesseihin. Kirjanpidon prosessit pyritään tuottamaan niin, ettei kertaalleen digitaaliseen muotoon saatettua informaatiota jouduta tallentamaan uudelleen eikä varsinkaan siirtämään informaatiota paperimuodossa järjestelmästä toiseen.
Tilitoimistojen tarjoamista palveluista erityisesti kirjanpitoprosessin osia automatisoidaan, mikä vapauttaa asiantuntijoiden aikaa vaativampiin työtehtäviin. Tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan merkitys automatisoinnissa tulee lisääntymään oleellisesti tulevaisuudessa.
Vastaavasti asiakasyritysten johdon tarve reaaliaikaiseen tiedolla johtamiseen on lisääntynyt ja tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Tämä luo tilitoimistoille mahdollisuuden tuottaa tätä tarvetta vastaavia palveluita. Tilitoimiston on luontevaa rakentaa itselleen rooli olla vaikuttamassa tiedolla asiakkaan toimintamallien muuttumiseen.
Digitaalisten taloushallintopalveluiden tarjoaminen edellyttää niin tietotaitoa kuin investointikykyä, mikä omalta osaltaan todennäköisesti tulee kiihdyttämään toimialan konsolidaatiota. Sijoittajan näkökulmasta katsottuna digitalisaatio tulee todennäköisesti vaikuttamaan markkinakasvuun merkittävämmin kuin talouden suhdanteet.
digitalisaatio tulee todennäköisesti vaikuttamaan markkinakasvuun merkittävämmin kuin talouden suhdanteet.
Neuvonantopalveluiden lisääntyminen
Asiakkaiden toimintaympäristöt monimutkaistuvat kiihtyvällä tahdilla. Tämä on synnyttänyt tarpeen erilaisille asiantuntijapalveluille, kuten veroneuvonnalle, lakipalveluille, työsuhdeneuvonnalle ja yritysjärjestelyihin liittyvälle neuvonnalle. Osa näistä palveluista on samoja, joita suuret konsulttitoimistot tarjoavat, mutta niiden asiakkaat ovat tyypillisemmin suuria yrityksiä, mikä luo kasvumahdollisuuksia tilitoimistoille pk-sektorin asiakkuuksissa.
Historiatiedon tuottajasta tulevaisuuden tiedolla vaikuttajaksi
Tilitoimisto on asiakkaansa luottokumppani ja voi tuottaa merkittävää lisäarvoa asiakkaalleen monella tapaa. Kuvassa sivulla 31 on jäsennelty tilitoimiston tuottamat palvelut niiden lisäarvon ja fokuksen mukaan. Perusviesti on, että tilitoimiston – ja taloushallinnon toki ylipäätään – pitäisi pyrkiä siirtämään toimintansa painopistettä peräpeiliin katsomisesta tulevaisuusfokusoituneeksi sekä samalla pyrkiä arvoketjussa enemmän tiedon tuottajasta tiedolla vaikuttajaksi.
Tällä varmistetaan tilitoimiston luottokumppanirooli asiakkaalle jatkossakin. Asiakkaalle korkeinta lisäarvoa tuottavat palvelut, joissa tiedolla pystytään vaikuttamaan siihen, että toiminta muuttuu jatkossa pysyvästi. Eli esimerkiksi ei tuoteta vaan historiaan pohjautuvaa analyysia siitä, miksi tuotekannattavuus romahti, vaan ehdotetaan uusi parempi toimintatapa.
Fragmentoitunut markkina
Tilitoimistomarkkina työllistää Suomessa noin 11 700 henkilöä ja vuonna 2016 markkinalla toimi 4 235 yritystä. Tämä tarkoittaa, että tilitoimistomarkkina on jo tapahtuneesta konsolidoitumisesta huolimatta edelleen hyvin fragmentoitunut ja tilitoimistot ovat keskimäärin pieniä yrityksiä. Alalle tulon kynnys on ollut matala, koska tilitoimistopalveluiden tuottaminen ei ole luvanvaraista toimintaa. Jatkossa skaalaetujen merkitys tulee kasvamaan erityisesti tietojärjestelmien ja automatisoinnin merkityksen lisääntyessä.
Tilitoimistomarkkinan konsolidoitumiskehitys tulee voimistumaan automatisoitumisen edellyttämien investointien myötä. Konsolidoitumiskehitystä vahvistaa omalta osaltaan myös toimialan ikärakenne, sillä suuri määrä pienten tilitoimistojen yrittäjiä lähestyy eläkeikää. Konsolidoituminen tyypillisesti tuo mahdollisuuksia markkinalla myös sijoittajan näkökulmasta.
Taloushallinnon kokonaisvaltainen ulkoistaminen
Asiakkaat odottavat tilitoimistoltaan perinteisten kirjanpito- ja palkanlaskentapalveluiden tarjoamisen lisäksi lisäarvopalveluita. Markkina on kehittymässä suuntaan, jossa asiakas haluaa keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa ja ulkoistaa tukitoimintojaan palveluntarjoajille. Tilitoimistojen osalta tämä tarkoittaa taloushallintopalveluiden kokonaisvaltaista ulkoistamista. Tilitoimiston palvelutarjonta tulee oletettavasti kehittymään kirjanpitopalvelun tuottajasta konsultatiivisempaan suuntaan, kuten asiakkaan johdon tukemiseen liiketoiminnan talousohjauksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa tilitoimistojen osalta controller- ja talouspäällikköpalveluiden tarjoamista.
Kotilammikolta valtamerelle
Kun tilitoimistotoimialaa tai yleisemmin taloushallintoa vertaa IT-toimialaan, niin näiden funktioiden ulkoistamisasteessa on merkittävä ero. Käytännössä kaikki isot yhtiöt ovat jo vuosia sitten ulkoistaneet IT-palvelunsa IT-palveluyhtiöille. Taloushallinnossa tilanne on täysin päinvastainen. Isot yhtiöt eivät juurikaan ole tehneet isoja taloushallinnon ulkoistuksia ja markkinan rakenne on hyvin erilainen. IT-puolella ulkoistukset ovat alkaneet nimenomaan isoista yrityksistä ja levittäytyneet sitten niistä pienempiin.
Taloushallinnossa kehitys on alkanut toisesta päästä. Ulkoistukset ovat lähteneet liikkeelle pienemmistä yrityksistä, joilla ei alun perinkään ole ollut omaa taloushallintoa vaan tilitoimisto on aina hoitanut taloushallinnon. Tässä voisi olla merkittävää kasvupotentiaalia tilitoimistotoimialalle eli lähteä aktiivisesti ajamaan markkinamuutosta IT-toimialan kaltaisiin olennaisesti nykyistä suurempien asiakasyritysten taloushallintoulkoistuksiin. Onhan se nyt inspiroivampaa – ja tuottoisampaakin – lähteä porukalla valtamerelle kalastamaan sen sijaan, että pilkitään tuttujen kesken vuodesta toiseen kotipihan lammikossa.
