Tilinpäätöksen merkitys sijoittajalle
Rivisijoittajan ja pörssiyhtiön johdon välillä on luonnollisesti suuri ero yhtiön asioiden tuntemisessa. Moni sijoittaja kokee uhkana sisäpiiritiedon väärinkäyttömahdollisuuden, toinen sijoittaja saattaa tietää sellaista, mitä minä en tiedä ja siksi hän ostaa, myy tai pitää osakkeensa – ja minä rahoitan kauppojen vastapuolena sisäpiiriläisen hyvän ”tuurin”. Jos alan tällaista epäillä, tunnen itseni helposti petetyksi.
Markkinoilla on tärkeää, että lähtökohtaisesti kaikki sijoittajat toimivat saman tiedon varassa. Jos tähän ei uskota, markkinat eivät toimi. Tämän vuoksi lainsäädännössä ja viranomaisvalvonnassa kiinnitetään paljon huomiota sisäpiiritiedon väärinkäyttökieltoon ja sen valvontaan. Jos kaikki merkittävä tieto tulee markkinoille, ei ole niin väliä, luenko tiedon tai ymmärränkö sen merkityksen. Se on joka tapauksessa vaikuttanut pörssikurssiin ja voin luottaa, että kurssit ovat oikealla tasolla tämän hetkisen tiedon valossa. Tosin joskus on sanottu, että saman hyvän saa aikaan myös sisäpiiritiedon käyttäminen. Voisiko näin olla: siitä on turha saivarrella, sisäpiiritiedon hyväksikäyttö on laissa kielletty.
Tiedonantovelvollisuus
Pörssiyhtiöitä koskee kaksi tiedonantovelvollisuutta, säännöllinen ja jatkuva. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus sisältää lakisääteiset raportit, kuten osavuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen. Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden nojalla pörssiyhtiön on julkistettava kaikki sellaiset seikat, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti sen liikkeeseen laskeman arvopaperin (osakkeen tai joukkovelkakirjan) arvoon. Tällainen tieto on julkistettava heti, kun se on tullut toimitusjohtajan tai yhdenkin hallituksen jäsenen tietoon.
Jos yritys hoitaa tehokkaasti jatkuvan tiedonantovelvollisuutensa, osavuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen tai tilinpäätöksen julkistaminen ei sisällä yllätyksiä, eikä ole odotettavissa, että niiden julkistamisesta voisi aiheutua olennaisen kurssinousu tai -lasku. Jos kurssi heilahtaa olennaisesti suuntaan tai toiseen, viranomaisen on syytä tutkia muutoksen taustat: olisiko kyse siitä, että jatkuvaa tiedottamista laiminlyöty ja salaan jäänyt asia tulee nyt esille.
En usko, että tilinpäätöksiä lukemalla kykenee tekemään muita parempia sijoituksia. Voin hyvinkin saada selville, mitkä ovat hyviä ja mitkä huonoja yhtiöitä, mutta en mitkä ovat hyviä ja mitkä huonoja sijoituskohteita. Hyvän yhtiön osake on lähtökohtaisesti kallis ja huonon halpa. Kun hyvästä yhtiöstä maksetaan paljon, pienetkin vastoinkäymiset näkyvät helposti merkittävästi sen kurssista. Tämän on havainnut moni Helsingin pörssin priimukseen (Koneen osakkeeseen) sijoittanut. Toisaalta, jos huono yhtiö onnistuu nousemaan edes keskinkertaiseksi sen senttisarjaan vajonnut osake voi moninkertaistua – voi se kyllä käydä kokonaankin arvottomaksi, on nähty pörssiyhtiönkin voivan mennä konkurssiin. Tavallisesti tilinpäätökset kertovat saman kuin urheilukisatkin, hyvät ovat hyviä vuodesta tai kisasta toiseen, samoin huonot ovat yleensä huonoja vastakin. Sijoittamisen ja sijoituskohteiden seuraamisen suola on muutoksissa: repäisyissä ja romahduksissa.
Tilinpäätös kertoo paljon
Uskon kuitenkin, että tilinpäätöksiä kannattaa lukea. Vaikkei muita parempia sijoituskohteita tutkimalla löytäisikään, karsintaa kykenee tekemään. Oman riskinsiedon kannalta mahdottomat kohteet voi löytää ja varoa kajoamasta niihin. Esimerkiksi oman riskin sietokykyni kannalta liian lähellä konkurssirajaa kulkevat, liian suhdanneherkät, osinkoa jakamattomat jne. löytyvät paneutumalla tilinpäätöksiin ja muuhun yritysaineistoon. Yrityksen aineistoa lukemalla löytää myös sen, toimiiko yritys eettisesti (vaikkapa suhteessa ympäristöön) tai toimiiko se tavalla, jonka vuoksi en halua siihen sijoittaa – joko oman etiikkani takia tai sen vuoksi, että arvelen itseäni eettisempien ryhtyvän hyljeksimään osaketta.
Monille sijoittajille osingon saaminen on tärkeää. Tämän taustana on monia seikkoja. Ensinnäkin osinko on luonteva tuotto omasta osakesijoituksesta: osingonjakopäivä on kuin palkkapäivä, joka mahdollistaa kuluttamisen ja lisäsijoittamisen. Toiseksi osingonjakaminen kertoo yhtiön menestymisestä. Täytyyhän sen kannattaa, kun se kykenee jakamaan rahaa omistajilleen. Saatu osinko on lopullisesti saatu etu: kurssinousun voi menettää, jos jatkaa osakkeen omistamista.
Pörssiyhtiöiden tilinpäätöksiin sovellettavassa IFRS-säännöstössä on paljon vaikeasti ymmärrettävää: testejä, käyvän arvon arvostuksia jne., tällaiset seikat saattavat irrottaa tilinpäätöksessä näkyvät luvut reaalimaailmasta. Silloin osinkojen seuraaminen auttaa arvioinnissa: voitto on todellista, jos siitä voidaan jakaa rahaa omistajille. Voitto on ehkä vain paperilla, jos hyvästä tuloksesta huolimatta rahaa ei riitä jaettavaksi. Voi tästä olla joskus poikkeuksiakin esimerkiksi yrityksen suuren investointihankkeen yhteydessä, mutta yleensä sekä pitkällä aikavälillä aina asia vain on niin, että hyvä osingonjakaja on hyvä sijoitus ja huono osingonjakaja myös huono sijoitus.
Pörssiyhtiöt esittävät tilinpäätöksissään joukon tunnuslukuja ja kuvaavat taulukoilla tunnuslukujen kehitystä vuodesta toiseen. Osinkoon uskovan ja osinkoa tavoittelevan sijoittajan näkökulmasta hyödyllistä on katsella rinnakkaan tunnuslukuja voitto/osake (EPS) ja osinko/osake. Esimerkiksi Elisan tilinpäätöksessä esitetään seuraavat tunnuslukusarjat:
Vuosi 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004
Voitto/Osake 1,25 1,33 1,29 0,96 1,13 1,12 1,38 0,97 1,22 1,10
Osinko/Osake 1,30 1,30 1,30 1,30 1,42 1,00 1,80 1,50 0,70 0,80
Pörssikurssi 19,26 16,73 16,13 16,27 15,96 12,30 21,00 20,75 15,65 11,86
Tunnuslukujen valossa Elisa näyttää hyvältä ja varmalta osingonjakajalta. – Yleisesti puhutaan osingoista signaaleina. Osingon määrää nostamalla yritysjohto kertoo markkinoille vakuuttavalla tavalla: parempaan päin ollaan menossa. Vastaavasti osingon alentaminen kertoo ongelmista: yritys ei ole entisensä. Numerosarjoista nähdään, että Elisan kymmenen vuoden historiasta löytyy molemmanlaiset tilanteet sekä markkinoiden reaktiot osinkosignaaleihin (pörssikurssi kunkin vuoden lopussa).
Osinkoa tavoittelevan kannalta pörssiyhtiön vapaa oma pääoma on kiintoisa. Jos sitä riittää, osinkoa kyetään jakamaan jopa vuositulosta enemmän taikka tappiollisenakin vuonna. Aika tavanomaista kyllä on, että yhtiöt kertovat vuosikertomuksessaan tai internetsivuillaan pyrkivänsä jakamaan esimerkiksi 30-70 prosenttia voitostaan. Ilmoituksiin kannattaa kyllä suhtautua varauksin, kynnys osingon nostamiseen tai laskemiseen on usein kohtuullisen korkea. Vapaan oman pääoman määrä kannattaa kyllä aina tilinpäätöksestä tarkastaa. Sen puitteissa yhtiöllä on mahdollisuus muistaa omistajiaan. Kannattaa myös tutkia vapaaseen omaan pääomaan liittyvät riskit. Erityisestä riskistä kertoo taseessa oleva suuri liikearvo. Liikearvoa testataan vuosittaain. Ellei testi osoita riittäviä tulonodotuksia, liikearvosta vähennetään arvonalennus, ns. alaskirjaus. Alaskirjaus puolestaan syö täysimääräisesti vapaata omaa pääomaa.
Efektiivinen osinkoprosentti ja P/E-luku
Osingon tasoa kuvataan usein kurssilistoissa sarakkeella efektiivinen osinkoprosentti (osinko/osakkeen hinta %). Idealtaan tunnusluku on kertova. Se kuvaa, kuinka hyvän vuosikoron osakesijoitukselleen osingosta saa. Pörssilistalta löytyy monia 4-7 prosenttia pörssikurssille tuottavia osakkeita. Niiden kanssa eivät juuri mitkään talletuskorot kilpaile. Tosin on syytä nähdä mitalin toinenkin puoli. Sekä osinko että pörssikurssi voivat muuttua. Jatkuvasti korkea efektiivinen osinko voi kertoa epäuskosta yhtiöön: jakaahan se nyt, mutta tilanne on huonontumassa, siksi osakkeesta ei kannata edes korkeine osinkoineen maksaa enempää.
Paljon käytetty ja keskusteltu tunnusluku on idealtaan efektiivistä osinkotuottoa muistuttava P/E-luku. Siinä pörssikurssi jaetaan osaketta kohden ansaitun voiton määrällä. Tunnusluku muistuttaa investointilaskelmista tuttua investoinnin takaisinmaksuaikaa. P/E-luku kertoo monessako vuodessa osakkeen hinta tulee ”kuoletettua” yhtiön osaketta kohden ansaitsemalla voitolla, kun yhtiön ansaintakykynä ja osakkeen hintana käytetään nykyhetken toteumia. P/E-luvun käänteisluku on edellä käsitelty Voitto/Osake (EPS).
Voitolliset korkean P/E-luvun yhtiöt edustavat yleensä pörssiyhtiöiden parhaimmistoa, niistä maksetaan jopa yli 20 vuoden laskennallinen tuotto, tosin uskoen, että tulos on kasvussa. Korkeaan P/E-lukuun liittyy myös suuri haavoittuvuus, ellei yritys ylläkään odotettuun kasvavaan tuloskehitykseen. Vastaavasti alhaisen P/E-luvun yhtiöt ovat kehnoiksi arvioituja. Toisaalta on paljon sijoittajia, jotka tutkivat erityisesti tällaisia yhtiöitä: löytyisikö aliarvostettuja osakkeita, sellaisia, joilla olisi onnistumisen mahdollisuuksia ja näin potentiaalia hyvään kurssikehitykseen.
Seuraavassa esitetään Koneen P/E-luku sekä sen osakkeen keskikurssi, vuoden ylin kurssi ja alin kurssi. Osakekurssin suuresta vaihtelusta ilmenee se hermostuneisuus, joka liittyy korkealle hinnoitellun yhtiön toiminnan seuraamiseen.
Vuosi 2013 2012 2011 2010 2009
P/E-luku 24 24 16 20 16
Osakkeen keskikurssi 31,60 23,69 19,91 16,84 10,60
Vuoden alin kurssi 36,35 30,00 22,19 21,60 15,20
Vuoden ylin kurssi 27,85 19,60 16,89 13,86 6,90
Taseesta luetuimpia ovat edellä käsitellyt omaa pääomaa ja erityisesti vapaata omaa pääomaa koskevat tiedot. Yrityksen rahoitusriskistä kertoo velan määrä, esimerkiksi omavaraisuusaste. Ylivelkaiset yhtiöt eivät kelpaa kaikille sijoittajille. Niihin arvellaan liittyvän riskin jopa olemassa olon jatkuvuuden osalta. Lisäksi velkataakan arvellaan tekevän niistä jähmeitä, ne eivät kykene reagoimaan esiin tuleviin mahdollisuuksiin eikä niiden odoteta kykenevän kasvamaan, esimerkiksi investoimaan. Yrityksen kannattava kasvu on luultavasti haetuin ominaisuus pörssiyhtiöitä ja niiden taloutta tutkittaessa ja sijoituskohteita etsittäessä.
Toimintakertomuksessa luetuin kohta on varmaankin tulevaisuudenodotukset. On harvinaista, että yritykset retostelevat mahdollisuuksillaan. Tulevaisuudenodotuksista luetaan usein rivinvälitkin ja sanontoja verrataan edellisen vuosikertomuksen antamaan ohjeistuksiin odotuksista. Pörssistä nimittäin on ostettavissa vain yhtiön tuleva menestys, tulevat mahdollisuudet, tulevat osingot jne. Moni yhtiö kuittaa odotukset latteilla fraaseilla, mutta huolellinen lukija löytää näistäkin sävyeroja vertaillessaan yrityksen odotuksistaan kertomisen historiaa – puhumattakaan niistä pörssiyhtiöiden osakasystävällisistä helmistä, jotka ottavat odotuksista kertomisen tosissaan.