Suomalaisesta taloushallinnosta vientituote
Suomessa taloushallinnon palveluntarjoajien konsolidoitumiskehitys näkyy. Pääomasijoitusyhtiöt ovat viime aikoina kiinnostuneet taloushallintoalasta ja suuret tilitoimistot ovat kasvaneet yritysostoin. Suomessa on myös paljon sähköisten taloushallinnon järjestelmien tarjoajia ja kilpailu myös ohjelmistoalalla on kovaa.
Muualla markkinat eivät ole vielä tässä pisteessä. Suomalaisille tutut tehokkaat ratkaisut ja toimintamallit ovat vielä uusia asioita Euroopassa, puhumattakaan Euroopan ulkopuolella. Taloushallintoalan ensimmäiset kansainvälistymiskokemukset ovat osoittaneet, että kiinnostusta sähköiselle ja tehokkaalle taloushallinnolle löytyy.
Potentiaalia on isoissa eurooppalaisissa markkinoissa
Euroopan komission Digital Economy and Society Index (DESI) -tutkimuksessa mitataan EU-maiden digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä. Tarkastelemalla DESI-indeksiä sekä yli 10 henkilöä työllistävien yritysten valmiuksia ottaa vastaan tai lähettää sähköisiä laskuja (Pohjoismaissa ja Euroopan isoimmissa talousmaissa) voidaan tulkita, että vaikka maan digitalisaatioaste on korkea, digitaalisuus ei ole välttämättä laajentunut vielä yritysten taloushallintoon, esimerkiksi verkkolaskutukseen. Näin on varsinkin Ruotsissa, Hollannissa ja Saksassa. Tilaa tehokkaammalle taloushallinnolle olisi.
Suomi, Norja ja Tanska pitävät hallussaan kärkipaikkoja niiden yritysten määrässä, jotka jo lähettävät tai vastaanottavat sähköisiä laskuja. Muissa maissa on paljon kehitettävää. Näissä maissa markkinat ovat myös moninkertaiset Suomeen verrattuna.
Suurista markkinoista huolimatta taloushallinnon palveluita tarjoavat yritykset ovat hyvin pieniä.
Markkinat moninkertaisia – toimijat pieniä
Suurista markkinoista huolimatta taloushallinnon palveluita tarjoavat yritykset ovat hyvin pieniä. Valtaosa ulkoistettua taloushallintoa tai veroneuvontaa tarjoavista yrityksistä on yhden hengen yrityksiä varsinkin Ruotsissa, Hollannissa ja Italiassa. Kaikissa maissa yli 80 % alan yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä. Muissa maissa konsolidointikehitys ei vielä ole samalla tasolla, kuin Suomessa, vaikka Suomessakin toimijat ovat valtaosin pieniä.
”Kulttuuri syö strategian aamupalaksi”
Taloushallintoliitto järjesti keväällä 2018 Kasva kansainväliseksi -koulutuksen, jossa kuultiin muun muassa Opinahjon, Accountorin sekä Heeroksen kansainvälistymisstrategioista. Vaikka kysyntää tehokkaalle taloushallinnolle on, nämä kansainvälistyneet taloushallinnon toimijat totesivat yhteen ääneen, että helppoa kansainvälistyminen ei ole. Vaikka toimintaympäristö vaikuttaisi samankaltaiselta Suomeen verrattuna, suuria kulttuurieroja löytyy läheltäkin. Uuden maan valloittamiseen tarvitaan jo kansainvälistyneiden toimijoiden mukaan kulttuurin ja toimintaympäristön tuntemista, oikeat henkilöt, vahvan strategian ja paljon resursseja.
