Liikeriskit esille toimintakertomuksessa

Lainsäädäntö asettaa vaatimuksia riskienhallinnan kuvaamiselle toimintakertomuksessa.
21.5.2014

Lila Lindroos, KTM, KLT, VTS Audace Oy

Kirjanpitovelvollisen on kuvattava keskeiset riskit ja epävarmuustekijät sekä niihin liittyvät riskien­hallintatoimenpiteet osana toimintakertomusta. Perinteisesti riskejä ja riskienhallintaa on totuttu ajattelemaan lähinnä vakuutettavien vahinkoriskien hallitsemisena. Tämä ajattelutapa on ollut vallitseva erilaisissa organisaatiossa vielä pitkälle 2010-luvulle saakka.

Kuitenkin jo vuoden 2005 kirjanpitolain uudistuksessa kirjanpitovelvollisille säädettiin velvoite (KPL 3:5.1 §), jonka mukaan kirjanpitovelvollisen tulee arvioida toiminta­kertomuksessa toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epä­varmuustekijöitä. (KILA on myös antanut yleisohjeen toimintakertomuksen laatimisesta esimerkkeineen 12.9.2006).

Jo tässä Kilan yleisohjeellaan täydentämässä lain pykälässä ilmenee, että riskienhallinta on merkittävästi laajempi asia kuin vahinkoriskien hallinta, ja se pitää keskeisesti sisällään liikeriskien hallinnan käsitteen.

Riskit ja riskienhallinta käsitteenä

Liikeriski pitää sisällään voiton tai tappion mahdollisuuden. Siihen vaikuttavat tekijät ovat esimerkiksi kilpailutilanne, rahoitustilanne, osaaminen, hinnoittelu ja yhteiskunnan päätökset verotuksen suhteen. Nämä ovat asioita, jotka ovat arkea organisaatioiden strategisessa johtamisessa ja käytännön operatiivisessa toiminnassa. Liikeriskejä ei voi pääsääntöisesti turvata vakuutuksin, vaan niitä pitää pyrkiä hallitsemaan muilla keinoin.

Vahinkoriski puolestaan aiheuttaa aina taloudellista menetystä yritykselle. Näitä riskejä ovat esimerkiksi tulipalot, toiminnan keskeytyminen, vahingonkorvausvaatimukset ja sopimusriidat. Vahinkoriskien varalta voidaan taloudellisia menetyksiä turvata vakuutusten avulla.

Usein vahinkoriskistä voi seurata myös liikeriski. Esi­merkiksi tuotantolaitoksella voi olla riittävä palovakuutusturva, mutta toiminnan keskeytymistä ei ole turvattu riittävällä vakuutusturvalla. Suomessa on useita tuotannollisen alan yrityksiä, joiden toiminta on jouduttu lopettamaan tulipalon aiheuttaman vahingon vuoksi. On vakuutettu rakennukset ja koneet riittävällä turvalla, mutta palovahingon aiheut­tama katteen menetys on jäänyt alimitoitetuksi (usein vain puolet todellisesta), jolloin toimintaa ei voida käynnistää uudelleen puuttuvan kassavirran vuoksi.

Vaatimukset riskienhallinnan kuvaamiselle

Riskienhallinnan tärkein tarkoitus on turvata liiketoiminnan (ja kassavirran) jatkuvuus tilanteessa, jossa riski on toteutunut. Riskienhallinnassa tulisikin määrittää riskien taloudellinen ja toiminnallinen vaikuttavuus liiketoimintaan ennen riskienhallintakeinon valintaa. Riskit voidaan jaotella esimerkiksi erittäin merkittävästä vähämerkitykselliseen. Monien riskien merkittävyys riippuu toimialasta, markkina-asemasta ja yrityksen koosta. Toimialasta riippumatta kunkin kirjanpitovelvollisen toimintaan vaikuttavat yleensä muun muassa seuraavat asiat:

KILAn ohjeen mukaisesti tulevia riskejä ja mahdollisuuksia tulisi kuvata tasapainoisesti, jotta sidosryhmät voisivat punnita yritysjohdon julkistamien toimintasuunnitelmien tarkoituksenmukaisuutta riskien ja mahdollisuuksien kannalta.

Osakeyhtiölain vaatimukset

Myös osakeyhtiölaki ottaa kantaa omalta osaltaan johdon vastuuseen ja tiedonantovelvollisuuteen. OYL 8 § sanoo, että yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. OYL 6.2 §:n mukaan hallituksen tehtävä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Osana hallinnon huolehtimista on varmistua, että yhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolainsäädännön ja osake­yhtiölainsäädännön vaatimuksia noudattaen. Käytännössä kuitenkin kuvaukset yritysten riskeistä, niiden hallintakeinoista ja vaikuttavuudesta toimintaan kuvataan useimmissa toimintakertomuksissa muutamalla rivillä.

Lähinnä tilinpäätöksen keskeinen sisältö on edelleen tuloslaskelma ja tase, johon tilinpäätösanalyysit pohjautuvat. Riskienhallinnan kuvaaminen osana toimintakertomusta antaisi näkökulmaa siitä, mihin yrityksen johto arvioi oman markkinatilanteensa ja omien mahdollisuuksiensa kehittyvän.

Sosiaalisen median vaikutus ja läpinäkyvyyden lisääntyminen

Organisaatioissa on totuttu siihen, että keskeisten sidosryhmien näkemykset muodostuvat lehdistötiedotteiden ja markkinointiviestinnän pohjalta. Olemme kuitenkin saaneet viime vuosien aikana nähdä lisääntyvässä määrin, mitä vaikutuksia sosiaalisella medialla on ollut. Sosiaalisen median vaikutus maineriskien esille tuloon on ollut merkittävä. Esimerkkejä ovat muun muassa asuntokohut, jotka koskivat Kevan Ailusta ja Ilmarisen ja Finnairin johdon välisiä asuntokauppoja. Hallituksissa nämä voivat päätöksiä tehtäessä tuntua pieniltä asioita, mutta julkisuuteen tullessaan vaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä.

Myös puutteellisesti (toisin sanoen ei lainsäädännön vaatimuksia noudattavat) tilinpäätökset ovat riskitekijöitä yhtiöiden hallituksille. Ne ovat osoituksia siitä, ettei ole noudatettu OYL:n huolellisuusvelvoitetta ja voivat johtaa jopa hallituksen jäsenten erottamiseen – ja ääritapauksissa myös henkilökohtaisiin vahingonkorvausvaatimuksiin.

Riskienhallinta apuna johtamisessa

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö, toimintatapojen ja kiristyvän lainsäädännön sekä oikeuskäytäntöjen vaatimukset asettavat uusia vaatimuksia kirjanpitovelvollisten riskienhallinta-ajatteluun. Kysymyksessä on myös suuri asenne- ja yrityskulttuurin muutos, jonka ymmärtäminen ja ottaminen osaksi toimintakulttuuria voi olla pitkä prosessi.

Sen sijaan, että tuijotamme vain peräpeiliä tuloslaskelman­ kautta, riskien pohtiminen ja niiden vaikutus toimintaan ja tulevaisuuteen antavat usein uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan. Toisaalta jos tämä arviointi jää tekemättä, niin toimintaedellytykset voivat päättyä, kuten olemme nähneet monilla toimialoilla Suomessa.

Niin tärkeää kuin historia onkin, on suunnattava tulevaisuuteen. Tämän päivän päätökset ja toimintatavat rakentavat tulevaisuuttamme. Myös päätöksen tekemättä jättäminen on päätös, joka voi vaikuttaa liiketoiminnan jatkuvuuteen.

Riskienhallinnan avulla johdon pitää tunnistaa kassavirran­ jatkuvuuden kannalta tärkeät tekijät. Näitä ovat oman henkilöstön osaaminen ja motivaatio, asiakkaiden mielestä oikeat tuotteet ja palvelut ja kilpailukykyinen hinnoittelu, jolla toiminnan kannattavuus varmistetaan.

Riskienhallinta on siis osa jokaisen organisaation käytännön arkea. Oleellista on, että pystytään tunnistamaan päätösten ja toimenpiteiden taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset myös tulevaisuudessa. Lisäksi pitää pystyä huolehtimaan riittävästä vakuutusturvasta vahinkojen sattumisen varalta. Riskienhallinnan keskeinen tarkoitus on turvata organisaation häiriötön toiminta. Menestyvät yritykset ovat varmistaneet, että kustannukset ja riskienhallinta ovat kunnossa kaikilla organisaatiotasoilla.

  • strategiset riskit; kilpailutilanne, asema tuotantoketjussa, riippuvuus asiakkaista tai toimittajista, teknologinen kehitys
  • operatiiviset riskit; osaaminen, suhdannevaihtelut, toimitus­ketjujen toimivuus, tuotannontekijöiden hinnanvaihtelut, patentit ja teollisoikeudet
  • rahoitusriskit; korko-, valuutta-, likviditeetti- ja kassavirtariskit
  • vahinkoriskit; vakuutusturvan kattavuus vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalle

KILAn ohjeen mukaisesti tulevia riskejä ja mahdollisuuksia tulisi kuvata tasapainoisesti, jotta sidosryhmät voisivat punnita yritysjohdon julkistamien toimintasuunnitelmien tarkoituksenmukaisuutta riskien ja mahdollisuuksien kannalta.

Osakeyhtiölain vaatimukset

Myös osakeyhtiölaki ottaa kantaa omalta osaltaan johdon vastuuseen ja tiedonantovelvollisuuteen. OYL 8 § sanoo, että yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. OYL 6.2 §:n mukaan hallituksen tehtävä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Osana hallinnon huolehtimista on varmistua, että yhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolainsäädännön ja osake­yhtiölainsäädännön vaatimuksia noudattaen. Käytännössä kuitenkin kuvaukset yritysten riskeistä, niiden hallintakeinoista ja vaikuttavuudesta toimintaan kuvataan useimmissa toimintakertomuksissa muutamalla rivillä.

Lähinnä tilinpäätöksen keskeinen sisältö on edelleen tuloslaskelma ja tase, johon tilinpäätösanalyysit pohjautuvat. Riskienhallinnan kuvaaminen osana toimintakertomusta antaisi näkökulmaa siitä, mihin yrityksen johto arvioi oman markkinatilanteensa ja omien mahdollisuuksiensa kehittyvän.

Sosiaalisen median vaikutus ja läpinäkyvyyden lisääntyminen

Organisaatioissa on totuttu siihen, että keskeisten sidosryhmien näkemykset muodostuvat lehdistötiedotteiden ja markkinointiviestinnän pohjalta. Olemme kuitenkin saaneet viime vuosien aikana nähdä lisääntyvässä määrin, mitä vaikutuksia sosiaalisella medialla on ollut. Sosiaalisen median vaikutus maineriskien esille tuloon on ollut merkittävä. Esimerkkejä ovat muun muassa asuntokohut, jotka koskivat Kevan Ailusta ja Ilmarisen ja Finnairin johdon välisiä asuntokauppoja. Hallituksissa nämä voivat päätöksiä tehtäessä tuntua pieniltä asioita, mutta julkisuuteen tullessaan vaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä.

Myös puutteellisesti (toisin sanoen ei lainsäädännön vaatimuksia noudattavat) tilinpäätökset ovat riskitekijöitä yhtiöiden hallituksille. Ne ovat osoituksia siitä, ettei ole noudatettu OYL:n huolellisuusvelvoitetta ja voivat johtaa jopa hallituksen jäsenten erottamiseen – ja ääritapauksissa myös henkilökohtaisiin vahingonkorvausvaatimuksiin.

Riskienhallinta apuna johtamisessa

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö, toimintatapojen ja kiristyvän lainsäädännön sekä oikeuskäytäntöjen vaatimukset asettavat uusia vaatimuksia kirjanpitovelvollisten riskienhallinta-ajatteluun. Kysymyksessä on myös suuri asenne- ja yrityskulttuurin muutos, jonka ymmärtäminen ja ottaminen osaksi toimintakulttuuria voi olla pitkä prosessi.

Sen sijaan, että tuijotamme vain peräpeiliä tuloslaskelman­ kautta, riskien pohtiminen ja niiden vaikutus toimintaan ja tulevaisuuteen antavat usein uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan. Toisaalta jos tämä arviointi jää tekemättä, niin toimintaedellytykset voivat päättyä, kuten olemme nähneet monilla toimialoilla Suomessa.

Niin tärkeää kuin historia onkin, on suunnattava tulevaisuuteen. Tämän päivän päätökset ja toimintatavat rakentavat tulevaisuuttamme. Myös päätöksen tekemättä jättäminen on päätös, joka voi vaikuttaa liiketoiminnan jatkuvuuteen.

Riskienhallinnan avulla johdon pitää tunnistaa kassavirran­ jatkuvuuden kannalta tärkeät tekijät. Näitä ovat oman henkilöstön osaaminen ja motivaatio, asiakkaiden mielestä oikeat tuotteet ja palvelut ja kilpailukykyinen hinnoittelu, jolla toiminnan kannattavuus varmistetaan.

Riskienhallinta on siis osa jokaisen organisaation käytännön arkea. Oleellista on, että pystytään tunnistamaan päätösten ja toimenpiteiden taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset myös tulevaisuudessa. Lisäksi pitää pystyä huolehtimaan riittävästä vakuutusturvasta vahinkojen sattumisen varalta. Riskienhallinnan keskeinen tarkoitus on turvata organisaation häiriötön toiminta. Menestyvät yritykset ovat varmistaneet, että kustannukset ja riskienhallinta ovat kunnossa kaikilla organisaatiotasoilla.

 

Case 1

Pieni teurastamo paloi maan tasalle marraskuun loppupuolella, jolloin valmistautuminen joulun aikaan oli kiireisimmillään. Yhtiöllä oli tuotantotilat ja koneet vakuutettu täydestä arvostaan. Sen sijaan toiminnan keskeytysvakuutuksen määrä oli 20 prosenttia todellisesta menetetystä myyntikatteesta. Palon seurauksena todellinen menetetty myyntikate oli 500 000 euroa vuodessa, kun vakuutus oli otettu vain 100 000 eurolle.

Siitä huolimatta, että tuotantotilat olisi rakennettu uudelleen ja uudet koneet olisi saatu tilalle, toiminta olisi ollut keskeytyneenä vähintään vuoden. Koska keskeytysvakuutus oli alimitoitettu, yhtiö ei mitenkään pystynyt saamaan riittävää taloudellista korvausta uuden tuotannon käynnistämiseksi tarvittaviin kustannuksiin (henkilöstökulut, markkinointi-, myynti- ja hallintokulut). Näin ollen yhtiö luopui liiketoiminnasta kokonaisuudessaan.

Myös sopimusriskien toteutumisesta voi syntyä liikeriski. Sinällään oikeusturvavakuutuksella voidaan kattaa mahdollisia oikeudenkäyntejä, jotka aiheutuvat sopimusriidoista. Tänä päivänä oikeuden­käynneistä aiheutuvat kustannukset voivat olla niin suuria, ettei oikeusturvavakuutusten korvaus­määrä riitä lähellekään kattamaan syntyneitä kustannuksia.

 

 

Case 2

Yrityksellä oli oikeusturvavakuutus mahdollisia oikeudenkäyntikuluja varten. Yhtiön entinen työntekijä haastoi yhtiön oikeuteen työsuhteen rikkomisesta. Yhtiö pystyi näyttämään toteen työntekijän väitteet virheellisiksi, mutta ex-työntekijän valitus käräjäoikeuden päätöksestä siirsi päätöksentekoa hovioikeuteen, joka vahvisti käräjäoikeuden päätöksen oikeaksi.

Oikeudenkäyntikuluja tuomittiin ex-työntekijän maksettavaksi näistä prosesseista 55 000 euroa. Koska ex-työntekijä oli varaton, yhtiö joutui maksamaan omasta kassasta näitä kuluja 30 000 euroa. Oikeusturvavakuutus kattoi 25 000 euroa.

 

KirjanpitoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki