Korotetut poistot vuosille 2020–2023
Laajennettu ja supistettu versio aikaisemmista verohuojennuspoistoista
Nykyinen korotettuja poistoja koskeva huojennus eroaa aikaisemmin voimassa olevista siten, että korotus koskee vain koneita ja laitteita, ei siis rakennuksia. Toimiala- tai yhtiömuotorajoitetta ei ole ja esimerkiksi palvelujen tuottamista varten hankitun koneen korotettu poisto on mahdollinen. Vain elinkeinotoiminta ja maatilatalouden harjoittaminen ovat ehtoina.
Olemme artikkelin kirjoittamisen jälkeen saaneet tiedon, että korotus on mahdollinen luontoisetukäytössä olevan ajoneuvon osalta (päivitys 28.9.2020). Muun (henkilökohtaisen) tulolähteen käyttöön hankitun omaisuuden osasta korotusta ei voida tehdä. Tämä säännös on edelleenkin näin, vaikka tulolähdejako on muuttunut. Koneen tai laitteen tulee olla uutena hankittu ja sen tulee olla otettuna käyttöön lain voimassaoloaikana. Mikäli kuljetusliike hankkii vanhaan kuorma-autoonsa uuden auran ja aura on hankittu lain tarkoittamana aikana, voi korotetun poiston tehdä tästä aurasta, joka katsotaan uudeksi hankinnaksi.
Tilikaudella, joka päättyy 31.5.2020, voi olla hankittu laite ja se voi olla uuden säännöksen mukainen vain, jos se on otettu käyttöön vuoden 2020 puolella. Kone voi olla tilattuna ja vielä toimitettunakin ennen vuotta 2020, mutta sen käyttöönotto ratkaisee sen, voiko korotettua poistoa käyttää. Lain 3§:ssä säädetään, että ”verotuksen toimittamista varten verovelvollisen on esitettävä luotettava selvitys omaisuuden käyttöön ottamisen ajankohdasta”. Mikäli hankinta, johon huojennusta on käytetty, luovutetaan lain voimassa ollessa, tulee sen luovutusvoitto/tappio käsitellä kirjanpidossa ja verotuksessa luovutuksena. Lain viimeisen voimassaolovuoden jälkeen jäljellä olevat hankintamenot lisätään yrityksellä sen irtaimen käyttöomaisuuden menojäännökseen.
Poistot kirjanpidossa menojäännösmentelmällä
tai poistoeromenetelmällä
Kirjanpitolautakunta antoi 11.3.2020 omaehtoisen lausunnon verohuojennuspoistojen soveltuvuudesta pien- ja mikroyrityksiin. Poistoja koskeva yleisohje antaa mahdollisuuden siihen, että pien- ja mikroyritykset hoitavat koneiden ja kaluston poistolaskennan menojäännösmenetelmällä. Uuden lausunnon mukaan myös korotetun poiston käyttö voidaan käsitellä tällä menetelmällä.
Yritys voi käsitellä kirjanpidon poistonsa myös suunnitelman ylittävinä poistoina. Tuolloin hyödykkeille tai hyödykeryhmille vahvistetaan poistosuunnitelma niiden taloudellisen vaikutusajan mukaan. Suunnitelman mukainen poisto käsitellään tuloslaskelman poistona. Poisto, joka voidaan vähentää verotuksessa suunnitelmapoiston lisäksi, käsitellään poistoeron lisäyksenä. Poistoeroa puretaan mikäli suunnitelmapoistot ylittävät verotuksessa hyväksytyt poistot. Suunnitelmapoistot poistoprosentteineen tulee tällöin ilmoittaa pien- ja mikroyrityksen liitetietoina.
Ammattiliikennettä harjoittava yritys voi soveltaa ajoneuvoihinsa elinkeinoverolain 33§:n tasapoistomenetelmää. Mikäli yritys haluaa käyttää korotettua poistoa, on sen siirryttävä tuon esineen kohdalla erilliseen menojäännösmenetelmään tai poistoeromenetelmään.
Tehtyjen poistojen erittely
Kirjanpitolautakunnan lausunnossa edellytetään korotettua poistoa tekeviä käyttämään erillisiä tilejä tai kustannuspaikkoja tai muuta vastaavaa menettelyä näiltä hankinnoilta. Myös verohallinnon ohje edellyttää, että ”irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot on verovelvollisen kirjanpidossa eriteltävä siten, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista”. Mikäli korotettu poisto soveltuu hankintaan ja yritys ei esimerkiksi hankintavuonna 2020 halua tehdä korotettua poistoa, on hankinta syytä siitä huolimatta ottaa erilliseen seurantaan. Tämä siis varsinkin silloin kun korotettu poisto haluttaisiin tehdä esimerkiksi vuonna 2021 tästä esineestä. Käytännössä koneiden ja kaluston hankinta kannattaa ottaa kaikilta osin kirjanpidossa selkeästi seurattavaksi raportointia varten. Verolomakkeella 62 on kaksi eri poistokohtaa eli kohdassa 5 säännönmukainen poisto (EVL) sekä kohdassa 6 lisäpoisto (EVL32§) ja verohuojennuspoisto. Kirjanpidon poisto voi tästä syystä olla järkevää tehdä erillisille tileille.
Kirjanpitolautakunta antaa korotettuja poistoja käyttäville yksityiskohtaisia ohjeita sekä tilinpäätökseen että tilinpäätöksen erittelyihin. Ohjeessa käsitellään liitetietovaatimuksia. Pien- ja mikroyrityksiä koskeva asetus säätää, että mikäli yritys käyttää olettamasäännöksistä poikkeavia tapoja, on ne ilmoitettava liitetiedoissa. Verohuojennuspoistot eivät ole elinkeinoverolain enimmäispoistoja, joten niiden käyttämisestä on ilmoitettava liitetiedoissa. Korotettujen poistojen käyttö on ilmoitettava liitetiedoissa, jotta tilinpäätös antaa lukijalle oikean kuvan tilinpäätöksestä. Kirjanpitolautakunnan lausunnossa oleva esimerkki on seuraavanlainen:
Tilinpäätös on laadittu noudattaen pien- ja mikroyrityksen tilinpäätösasetuksen 3 luvun 1 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyjä arvostamisen ja jaksottamisen olettamaperiaatteita ja -menetelmiä, lukuun ottamatta tilikaudella hankitun sorvin hankintamenoa, määrältään 30 000 euroa. Sen poisto on tehty noudattaen poistojen verohuojennuslain sallimaa enimmäispoistoprosenttia. Jos yhtiö olisi noudattanut verotuksessa tavanomaisesti hyväksyttäviä enimmäispoistoprosentteja, olisi tilikauden tulos ennen veroja ollut 7 500 euroa suurempi.
Lautakunta suosittaa erittelyjen osalta, että hankinnat esitetään luotettavasti myös tase-erittelyissä.
Mitkä asiat vaikuttavat verohuojennuspoiston käyttöönottoon ja sen käsittelytapaan?
Korotetun poiston kirjaustapa voi vaikuttaa yrityksen tilinpäätösanalyysin lukuihin. Yritys voi käyttää yksinkertaisempaa kirjaustapaa eli kirjata poistot suoraan kuluksi. Tämä kirjaustapa pienentää taseessa olevan omaisuuden arvoa. Yhtiön oma pääoma pienenee ja tämä vaikuttaa useimmiten omavaraisuusasteeseen. Mikäli yritys käsittelisi asian hieman monimutkaisempaa tapaa käyttäen eli suunnitelman ylittävänä poistoina, tulisi omavaraisuusasteen laskentaan mukaan poistoero vähennettynä tuloveroprosentilla. Suurimmassa osassa tapauksia omavaraisuusasteprosentti on parempi poistoeromenetelmällä siitäkin huolimatta, että normaali menojäännösmenetelmä pienentää taseen loppusummaa.
Omavaraisuusaste on analyysiluvuista yleensä merkittävin. Omavaraisuusastetta laskettaessa oma pääoma, tilipäätössiirtymien kertymällä oikaistuna jaetaan taseen loppusummalla. Omavaraisuusasteprosentti voi olla rahoitukseen liittyvissä koventanttisopimuksissa yrityksen koron määrään vaikuttava tekijä. Huojennuspoiston käsittely kannattaa testata, mikäli omavaraisuusasteprosentilla on nimenomaiselle yritykselle vaikutusta.
Esimerkki 1, joista toisessa tapauksessa on käytetty menojäännösmenetelmää ja toisessa suunnitelman ylittävien poistojen menetelmää, löytyy sivulta 58.
Huojennukseen käytetyn esineen varhainen luovutus
Korotettujen poistojen piirissä olevien hankintojen luovutukset käsitellään hyödykekohtaisesti ja esineen mahdollinen luovutusvoitto tuloutetaan kirjanpidossa ja verotuksessa. Tilanteet, joissa yritys käyttää korotettua poistoa ja hieman myöhemmin myy esineen, voi korotettuun poistoon siirtyminen johtaa myös niin sanottuun hitaampaan poistoon. Nopealla poistolla saadaan kulu aikaisemmin, mutta luovutusvaiheessa tuotto tuloutetaan. Mikäli huojennuspoistoa ei tehtäisi, tulisi luovutustappio vähennettäväksi muusta kaluston arvosta niin sanottuna epäsuorana tuloutuksena (Esimerkki 2).
Hankintojen vaikutus kirjanpitotyöhön
Hyvin vähäisten hankintojen käsittely uutta poistomenettelyä käyttäen ei mielestäni ole järkevää. Kirjaustoimenpiteet ja tilinpäätöstyöt aiheuttavat enemmän toimenpiteitä. Osakeyhtiössä huojennettu vero vaikuttaa siihen, että vähennys saadaan tehtyä aikaisemmin ja veronmaksua pystytään lykkäämään. Henkilöyhtiöiden ja toiminimiyritysten tulovero on progressiivinen, joten veron määrä eri tilikausien tulokseen voi olla merkittävä – joko positiivisesti tai negatiivisesti.
Poistojen tekemisessä on syytä käyttää laskentaa ja harkintaa.
Leasingsopimukset
Kahdenkertaisen poiston menetelmä on tarkoitettu yrityksen hankkimaan kalustoon. Leasingsopimuksella ostettuihin hankintoihin se ei sovi. Kirjanpitolaki mahdollistaa rahoitusleasingsopimuksella hankitun esineen kirjaamisen kirjanpitoon osamaksusopimuksena. Tämä mahdollisuus on kirjanpitolaissa, ja verotuksessa tuo kirjaus tulee purkaa takaisin leasingsopimukseksi. Huojennus ei siis käy tuolla vaihtoehtoisellakaan kirjaustavalla.
Miten kirjaat hankinnat tilikauden aikaisessa kirjanpidossa?
Tehtäessä tilikauden kirjanpitoa ei kirjausta tehtäessä voida olla varmoja siitä, aikooko yritys käyttää verohuojennuspoistoa. Tuolloin lienee järkevintä yksilöidä säännökseen soveltuvat hankinnat erikseen ja pitää ne erillään joko tilinpäätöksessä tai seuraavissa tilinpäätöksissä tehtäviä korotettuja poistoja varten.
