Kiinnostavia töitä tarjolla

Suomen Kuvalehti teki hiljattain ammattien arvostuksesta tutkimuksen, jossa kirjanpitäjä oli suomalaisten mielestä 143. arvostetuin ammatti 379 ammattinimikkeen joukossa. Kahdeksan vuotta sitten tehdyssä edellisessä tutkimuksessa kirjanpitäjä löytyi 60 pykälää alemmalta sijalta.

Taloushallintoliiton koulutusliiketoiminnan johtaja Juha Sihvonen ei ole yllättynyt kirjanpitäjien arvostuksen huimasta noususta. Taloushallinnon ammattilaiset tekevät tärkeää työtä, jota ilman yritykset ja julkinen hallinto eivät tulisi toimeen.

– Taloushallinnon työt eivät kuulu mediaseksikkäimpien toimialojen joukkoon. Ne ovat kuitenkin talouden ja koko yhteiskunnan kannalta aivan välttämättömiä tehtäviä, Sihvonen perustelee.

Mapit vaihtuvat vähitellen paperittomaan kirjanpitoon.

Digitalisaatio etenee vauhdilla

Kirjanpitäjän työhön liitetään usein mielikuvia kuittien ja asiakirjamappien kanssa puurtavista työntekijöistä.

– On totta, että kirjanpitäjät ovat tehneet ja tekevät edelleenkin paljon tarkkuutta ja tiettyihin rutiineihin pohjautuvaa työtä. Toisaalta taloushallinnon työnkuvat muuttavat koko ajan muotoaan.

Eniten työnkuvia muokkaa nopeasti etenevä digitalisoituminen. Taloushallinto siirtyy vauhdilla sähköisiin tietojärjestelmiin, ja tilitoimistojen käsittelemät aineistot tulevat yhä useammin suoraan asiakkaiden myyntilaskutus- tai projektinhallintaohjelmista.

– Tietojen manuaalinen tallentaminen koneelle vähenee koko ajan. Mapit vaihtuvat vähitellen paperittomaan kirjanpitoon, Sihvonen sanoo.

Rutiinityö siirtyy roboteille

Uusinta uutta taloushallinnossa on ohjelmistorobotiikka, jossa on kyse automatisoitujen tehtävien tuottamisesta ohjelmistojen avulla.

Sihvosen mukaan robotit tekevät tulevaisuudessa entistä enemmän rutiinitöitä, jolloin työntekijät voivat keskittyä entistä vaativampiin tehtäviin, asiakkaiden palveluun ja oman työnsä kehittämiseen.

Sihvonen ei usko, että automatiikka tekee kirjanpitäjiä koskaan tarpeettomaksi. Päinvastoin, tulevaisuudessa yritykset ja julkiset organisaatiot tarvitsevat heidän osaamistaan entistä enemmän.

– Taloushallinnon ammattilaisten työ muuttuu tulevaisuudessa yhä enemmän konsultoivaan suuntaan. He toimivat esimerkiksi yritysjohdon neuvonantajana, joka tuntee tarkasti yrityksen taloudellisen tilanteen ja suorituskyvyn.

Tiedossa varma työpaikka

Taloushallintoalan hyviin puoliin Sihvonen laskee myös sen, että toimiala on varma työllistäjä. Etenkin pääkaupunkiseudulla alan ammattilaisista on pulaa.

Kirjanpitotehtävissä aloittavat ovat opiskelleet usein taloushallintoa ammattikorkeakoulussa ja valmistuneet tradenomeiksi. Alalle tullaan myös esimerkiksi liiketalouden ammatillisen perustutkinnon tai täydennyskoulutuksen kautta.

Taloushallinnossa on paljon asioita, joita voi oppia vain käytännön työssä. Siksi esimerkiksi tilitoimistossa ensimmäisiä tyypillisiä työtehtäviä ovat avustavan kirjanpitäjän työt tai reskontran hoito.

Työkokemuksen karttuessa pääsee sitten tekemään varsinaisen asiakasvastuullisen kirjanpitäjän töitä.

Ja jos kunnianhimoa riittää, kirjanpitäjä voi useamman vuoden työkokemuksen jälkeen suorittaa arvostetun KLT-tutkinnon.

– Tentistä läpipääsy vaatii huolellista valmistautumista, mutta tutkinnon saaneille on tarjolla entistä kiinnostavampia ja haastavampia työtehtäviä. Heillä on myös keskimäärin parempi palkka kuin niillä laskenta-ammattilaisilla, jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet, Sihvonen sanoo.

Tarjolla monipuolisia urapolkuja

Tilitoimistoissa on perinteisesti ollut tarjolla suhteellisen vähän erilaisia tehtäviä ja mahdollisuuksia edetä urapolulla. Esimerkiksi kirjanpitäjä on saattanut hoitaa tilitoimistossa enemmän tai vähemmän samoja tehtäviä läpi koko työuran.

– Tämä on saattanut vähentää osaltaan alan kiinnostavuutta.

Nopeassa muutoksessa olevalla toimialalla tarvitaan kuitenkin tulevina vuosina paljon uudenlaista osaamista. Se tarjoaa entistä monipuolisempia urapolkuja ja vaihtoehtoja erikoistua työssä.

Digitalisoitumisen myötä esimerkiksi tietotekniikan entistä parempi ymmärrys on välttämätöntä.

– Sovelluskehittäjäksi tai järjestelmäguruksi ei tarvitse opiskella, mutta taloushallinnon ammattilaisen on hyvä ymmärtää iso kuva tietojärjestelmistä, tietokannoista ja business intelligencestä eli liiketoimintatiedon hallinnasta.

Erikoisala oman kiinnostuksen mukaan

Sihvonen huomauttaa, että KTL-tutkinnon ohella taloushallintoala tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja kouluttautumiseen työn ohessa.

– Kirjanpitäjä voi valita, haluaako hän olla yleisosaaja vai erikoistuuko hän jollekin tietylle osa-alueelle.

Erikoistumisaloja on paljon juridiikasta verotukseen ja tilinpäätöksen tekemisestä controller-työhön. Alalla voi kouluttautua myös johto- ja esimiestehtäviin.

– Tulevaisuudessa kirjanpitäjät liikkuvat sujuvasti taloushallinnon ja liiketoimintaosaamisen kentässä. Siksi mahdollisuuksia erikoistumiseen on paljon.

Sihvosen mielestä omia kiinnostuksen kohteita kannattaa alkaa kuulostella, kun on ollut jonkin aikaa töissä ja lähteä sitten kouluttautumaan haluamaansa suuntaan.

Hyviä viestintätaitoja tarvitaan

Vahvan asiaosaamisen ohella tilitoimistotyössä tarvitaan entistä enemmän erilaisia asiakaspalvelutaitoja.

– Ylipäätään viestinnällisten valmiuksien kehittäminen on tärkeää. Kirjanpitäjältä vaaditaan esimerkiksi rohkeutta tuoda esille omaa ammattiosaamistaan ja uskaltaa kertoa asiakkaalle havaitsemistaan asioista.

Hyvään viestintään kuuluu myös se, että pystyy avaamaan monimutkaisia asioita ja kertomaan niistä asiakkaalle selkeästi. Oleellista on yksinkertaistamisen taito.

Sihvosen mielestä hyvä kirjanpitäjä osaa myös katsoa asioita laajemmin kuin keskittyä vain pieniin yksityiskohtiin.

– Esimerkiksi tilitoimistotyössä on tärkeää hahmottaa taloushallinnossa merkityksellisiä asioita asiakkaan kannalta. Se auttaa tuomaan esille yrityksen johtoa kiinnostavia asioita.

Hyvään viestintään kuuluu myös tietotyövälineiden sujuva käyttö. Tässä riittää Sihvosen mukaan kehitettävää niin taloushallinnon opiskelijoilla kuin jo työelämässä olevilla.

– Excelin käyttö osataan yleensä hyvin, mutta parannettavaa on esimerkiksi asioiden kiteyttämisessä Powerpointiin tai selkeän raportin kirjoittamisessa Wordiin. Kaikkea ei tarvitse ottaa haltuunsa yhdellä kertaa. Hyvä tapa kartuttaa tietoteknisiä taitoja on kehittää osaamistaan pienin askelin yksi asia kerrallaan.

viestinnällisten valmiuksien kehittäminen on tärkeää