Asiakkaalle on tarjottava kuitti

Asiakkaalle on 1.1.2014 alkaen ryhdyttävä tarjoamaan kuittia käteis- tai korttimaksusta. Uutta lakia sovelletaan myös niihin tilanteisiin, joissa maksu tapahtuu esimerkiksi liikunta- tai lounasseteleillä taikka sähköisellä rahalla. Velvollisuutta kuitin tarjoamiseen ei kuitenkaan ole tilanteissa, joissa maksu tapahtuu verkkomaksuna, laskulla tai muissa sellaisissa maksutilanteissa, joissa ostaja voi maksaa tavaran tai palvelun ilman, että myyjä on läsnä.

Asiakkaalle on tarjottava kuittia, mutta hänen ei tarvitse ottaa sitä vastaan. Paperikuitin lisäksi lain vaatimukset täyttää sähköisessä muodossa oleva kuitti. Kuittia on tarjottava, jos tilikauden liikevaihto ylittää 8 500 euroa, mikä on samalla arvonlisäverovelvollisuuden euromääräinen kynnys. Lain ulkopuolelle on rajattu maatalouden harjoittajien myynti ja automaatti-, veikkaus-, rahapeli- sekä muut arpajaislainsäädännössä tarkoitetut tuotot sekä markkina- ja torikauppa ulkotiloissa, lukuun ottamatta alkoholijuomien anniskelua tai vähittäismyyntiä.

Kirjanpitovelvollisen yrityksen on luonnollisesti omaa kirjanpitoaan varten laadittava tosite kuten tähänkin asti, vaikka asiakkaalle ei tarvitsisikaan tarjota kuittia. Kirjanpitolaki edellyttää, että tulotapahtuma perustuu päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, josta käy ilmi, mitä tavaroita tai palveluja on luovutettu sekä luovutusajankohta. Tällaisena kirjanpitoon liitettävänä tositteena voi toimia esimerkiksi päiväkohtainen myyntiraportti.

Kevennetyt merkinnät

Käteis- tai korttimaksusta asiakkaalle tarjottavassa kuitissa pitää olla seuraavat tiedot:

• yrityksen tai liikkeen-/ammatinharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tunnus
• kuitin antamispäivä
• kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto
• myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palveluiden laji
• tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisä­veron peruste verokannoittain.

Vaadittavat tiedot täyttävät myös arvonlisäverolain niin sanotut kevennetyt laskumerkintävaatimukset. Arvonlisäverolain terminologiassa käytetään vain laskun käsitettä ja laskulle asetetut vaatimukset kohdistuvat asiakkaalle lähetettävän myyntilaskun lisäksi myös tälle annettavaan käteiskuittiin. Arvonlisäverolaki sääntelee lähtökohtaisesti tilanteita, joissa sekä myyjä että ostaja ovat arvonlisäverovelvollisia. Itse asiassa meillä ei ole aiemmin ollut lakia, jossa olisi säännelty myös kuluttajalle annettavan kuitin muotoa tai sisältöä.

Käteismaksutilanteissa sama kuitti täyttää uuden lain ja arvonlisäverolain vaatimukset ja sama kuitti kelpaa näin sekä kuluttaja-asiakkaalle että arvonlisäverovelvolliselle ostajalle, kun ostoksen loppusumma on enintään 400 euroa. Tämä on yleinen raja kevennettyjen laskumerkintöjen käytölle. Lisäksi on eräitä toimialoja, joissa kevennetyt laskumerkinnät ovat sallittuja, vaikka ostoksen loppusumma ylittäisi 400 euroa. Kioski, vähittäiskauppa, suutari ja kampaamo ovat esimerkkejä yrityksistä, joiden myynti on lähes yksinomaan kuluttajamyyntiä ja jotka saavat merkitä kevennetyt laskumerkinnät arvonlisäverovelvolliselle ostajallekin annettavaan kuittiin. Myös tarjoilu- ja henkilökuljetuspalveluista tarjottavissa käteiskuiteissa voidaan käyttää kevennettyjä laskumerkintöjä, mikäli palvelua ei ole myyty ostajan edelleen myyntiä varten.

Jos myyjä ei voi käyttää arvonlisäverolain sallimia kevennettyjä laskumerkintöjä, verovelvolliselle ostajalle annettavassa käteiskuitissa pitää löytyä mainitun lain edellyttämät täydelliset laskumerkinnät. Edellä luetellut tiedot eivät tällöin riitä. Täydentävinä tietoina laskuun on merkittävä muun muassa ostajan nimi, osoite ja arvonlisäverotunniste.

Kuitti, lasku ja tosite

Karkeasti voidaan sanoa, että arvonlisäverolaki määrittää laskuvaatimuksillaan myyjän ja ostajan kesken välittyvän informaation tasoa arvonlisäverotuksessa, kirjanpitolaki osoittaa myyjälle, miten tulotapahtumat on todennettava tosittein, ja laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta velvoittaa kuitin tarjoamiseen yleisen lainkuuliaisuuden vahvistamiseksi.

Uuden lain taustalla on ajatus, että kuitin tarjoamatta jättäminen osoittaisi kuluttajalle, että kyse on mahdollisesta myynnistä, jota ei ole merkitty kassaan tai kirjanpitoon ja josta ei ole maksettu veroa. Tästä yhteisöllistä painetta luovasta lain säätämisestä päätettiin vuonna 2012, jolloin hallitus antoi harmaan talouden torjuntaohjelman tuleville vuosille.

Kuitin olomuodolle ei ole asetettu mitään erityisiä vaatimuksia uudessa laissa. Kuitti voi olla esimerkiksi käsin kirjoitettu tai kassakoneesta taikka maksukorttipäätteestä tulostettu kuitti. Paperisen kuitin lisäksi lain edellytykset täyttäisivät myös niin sanotussa sähköisessä muodossa olevat kuitit, mutta tällaisten tiedostomuodossa tarjottavien kuittien yleistyminen vienee oman aikansa.

Tuleeko kassajärjestelmille tyyppihyväksyntä?

Uusi laki ei edellytä, että yrityksen tulisi ottaa käyttöön kassakone tai että maksukorttipääte ja kassakone pitäisi integroida keskenään. Olemassa oleville järjestelmille uusi laki ei siis tuo erityisiä uusia vaatimuksia, kunhan siitä saadaan edellä luetellut uuden lain sisältövaatimukset täyttävä kuitti. Nyt tilanne on tämä, mutta lähitulevaisuudessa saattaa kuitenkin käydä niin, että yrityksen käyttämällä kassakoneella ja -järjestelmällä pitää olla erityinen tyyppihyväksyntä.

Käytännössä tällainen tyyppihyväksytty järjestelmä tarkoittaisi sitä, että siihen vietyjä tapahtumia ei pitäisi pystyä jälkikäteen muuttamaan ja manipuloimaan. Ruotsissa tällaista kassajärjestelmän tyyppihyväksyntää on edellytetty jo jonkin aikaa. Suomessakin on selvitelty, olisiko vastaava vaatimus otettava käyttöön erityisesti majoitus- ja ravitsemusalan harmaan talouden torjumiseksi.

Kassakoneen hankintaa harkitsevan kannattaa tiedostaa, että myös Suomeen on kaavailtu tyyppihyväksyntävaatimuksen säätämistä. Olisi ollut toivottavaa, että mahdollisesta tyyppihyväksynnästä olisi säädetty samassa yhteydessä kuitin tarjoamisesta säädetyn lain kanssa. Näin yrityksillä olisi ollut jo heti lähdössä tieto siitä, että minkä muotoinen ja sisältöinen asiakkaalle annettavan kuitin pitää olla ja minkälaiset vaatimukset itse kassajärjestelmän on täytettävä.

Koeosto valvontakeinoksi

Kuitintarjoamisvelvoitteen noudattamista valvoo Verohallinto ja poliisi sekä aluehallintovirasto silloin, kun kyse on alkoholin myynnistä ja anniskelusta. Lakiin on säädetty erikoisen oloinen valvontakeino, koeosto. Valvontaviranomainen voi tehdä koeoston tarkistaakseen, että myyjä antaa ostoksesta kuitin eli noudattaa lakiin kirjattua kuitintarjoamisvelvollisuutta. Lain rikkojalle voidaan määrätä vähintään 300 euron ja enintään 1 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.