CTA Paikka

Yrittäjän verosuunnittelu epävarmuustilanteessa

lainsäädännön muutostilanteissa verotuksen
ennustettavuus on ongelmallista.
18.5.2010

Janne Juusela asianajaja, osakas

Veronmaksajilla on oltava mahdollisuus selvittää etukäteen suunniteltujen toimien verokohtelu voimassa olevan lain ja oikeuskäytännön perusteella. Osaltaan verojärjestelmän ennustettavuutta täydentää mahdollisuus hakea yksittäistapauksellista ennakkoratkaisua ja -tietoa. Ennustettavuuteen liittyy perusteltujen odotusten tietynasteinen suoja. Verotuskäytäntöön perustuva verovelvollisen perusteltu vilpitön mieli nauttii luottamuksen suojaa.

Lainsäädännön muutostilanteissa verotuksen ennustettavuus on usein ongelmallista. Riskinä on, että taloudellinen toiminta ”lukkiutuu”, jolloin investointeja, rakennejärjestelyjä tai muita toimia ei uskalleta tehdä, ennen kuin uuden lainsäädännön mukaisesta verokohtelusta on saatu riittävä selvyys.

Valtiovarainministeriön verotuksen kehittämistyöryhmä, niin sanottu Hetemäen työryhmä (toimikausi 1.10.2008– 31.12.2010) pohtii parhaillaan verojärjestelmän uudistustarpeita kokonaisuuden kannalta. Suunnitellut muutokset koskettavat yritysverotuksen lisäksi erityisesti osakeyhtiön voitonjaon verotusta ja pääomatulojen verotusta laajemmin. Tätä kirjoitettaessa olevan tiedon mukaan lisätietoa työryhmän ehdotuksista on odotettavissa toukokuussa tai myöhemmin kesän aikana. Suunnitellut muutokset tulevat todennäköisesti huhtikuussa 2011 laadittavan hallitusohjelman osaksi, ja voimaantuloa voidaan odottaa vuoden 2012 alusta lukien. Viimeaikaisten tietojen perusteella myös nopeampaa aikataulua on harkittu.

Lainsäädännön muutosten vaikutus verosuunnitteluun

Verolainsäädäntöä muutettaessa tietoja tulevista muutoksista saadaan usein julkisuuden kautta jo ennen lainsäädäntötyön eduskuntavaihetta. Tämä antaa verovelvollisille mahdollisuuden varautua tuleviin muutoksiin. Toisaalta julkisuuskäsittely luo paineita verovelvollisille, jotka saattavat ryhtyä tarpeettomiinkin toimiin. Verotusta koskevat lakimuutokset saattavat joissain tilanteissa tulla taannehtivasti voimaan esimerkiksi siitä päivästä lähtien, jolloin hallituksen esitys on annettu eduskunnalle. Tällöin mahdollinen varautuminen uusiin säännöksiin joudutaan tekemään ilman varmuutta siitä, mikä niiden sisältö tulee olemaan.

Olennaista on, ettei verosuunnittelussa unohdeta mahdollisia muita vaikutuksia, joita toimenpiteet aiheuttavat verovelvolliselle. Verosäästöt menettävät merkityksensä, jos toimenpiteistä aiheutuu esimerkiksi kohtuuttomia hallinnollisia kuluja, haittoja yrityksen julkisuuskuvaan, perheensisäisiä ristiriitoja tai muita haittoja yrityksen toiminnalle.

Näkökulmia verosuunnitteluun nykytilanteessa

Kuluvan vaalikauden poliittisen ilmapiirin ja julkisuudessa esillä olleiden tietojen valossa on todennäköistä, että ansio- ja pääomatulojen verotuksen välistä eroa kavennetaan tulevaisuudessa. Erityisesti seuraavat vaihtoehdot ovat olleet esillä:
• Yhteisöverokannan alentaminen
• Pääomatuloverokannan nostaminen
• Osinkoverotuksen kiristäminen.

Edellisen osinkoverouudistuksen jälkeen verosuunnittelun lähtökohtina on ollut toisaalta yhtiön tilinpäätöksen verosuunnittelu ja toisaalta voitonjaon suunnittelu sekä yhtiön että osakkaan näkökulmasta. Voitonjaon osalta vaihtoehtoisina suunnitteluvälineinä on perinteisesti käytetty YEL- tai TEL-osakkaalle maksettua palkkaa, osinkoa ja muita pääomatuloksi luettavia eriä kuten koron tai vuokran maksua. Tarkoituksenmukainen ratkaisu on usein löytynyt näiden vaihtoehtojen sopivasta yhdistelmästä.

Yhteisöverokanta ja pääomatuloverokanta

Yhteisöverokannan mahdollinen alentaminen nykyisestä 26 prosentista esimerkiksi 22–24 prosenttiin voidaan nähdä vastapainona osinko- ja muiden pääomatulojen verotuksen kiristämiselle sekä toisaalta vastauksena kansainvälisen verokilpailun asettamiin haasteisiin. Yhteisöverokannan alentaminen vaikuttaa suoraan Suomeen tehtäviin investointeihin, koska se voidaan ottaa huomioon investointien kannattavuuslaskelmissa.

Verosuunnittelun näkökulmasta mahdollinen yhteisöverokannan alentaminen saattaa kannustaa siihen, että tuloverolain mukaan verotettavaa tuloa (ansio- tai pääomatulo) siirretään verotettavaksi yhteisöverokannan mukaan. Yhteisöverokannan alentaminen kannustaisi sekä sijoitustoiminnan että muun liiketoiminnan yhtiöittämiseen. Toisaalta on otettava huomioon myös voitonjaon verotus. Osinkoverotuksen kiristäminen vähentäisi monissa tilanteissa yhtiöittämisen houkuttelevuutta.

Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella on mahdollista, että pääomatuloverokantaa nostetaan verouudistuksen yhteydessä esimerkiksi 30 prosenttiin. Korotettu verokanta olisi edelleen tietyissä tuloluokissa ansiotuloveroihin sovellettavaa verokantaa alempi.

Voitonjaon verotus

Yksityisen osakeyhtiön jakaman osingon osalta esillä on ollut erityisesti alla mainitut neljä vaihtoehtoa, jotka kaikki tarkoittaisivat nykyisen osinkoverotuksen kiristämistä:

1. Ensimmäisessä mallissa osingot verotettaisiin täysimääräisesti pääomatulona (niin sanottu klassinen malli). Tässä mallissa listaamattomasta ja listatusta yhtiöstä saadun osingon välillä ei olisi eroa.

2. Toisessa mallissa osingosta 35 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa 30 000 euroon asti, jonka ylittävä osinko olisi täysimääräisesti veronalaista pääomatuloa (niin sanottu mukailtu klassinen malli).

3. Kolmannessa mallissa yrityksen nettovarallisuudelle laskettaisiin markkinakorkoon sidottu normaalituotto (esimerkiksi 3,5 prosenttia). Normaalituottoa vastaavasta osingosta 35 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja 65 prosenttia verovapaata. Normaalituoton ylittävästä osingosta 70 prosenttia olisi ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa (niin sanottu mukailtu nykymalli).

4. Neljännessä mallissa osinkojen kaksinkertaista verotusta helpotettaisiin yhteisöverotuksessa annettavalla erityisellä huojennuksella (niin kutsuttu Belgian malli / ACE-malli).

Valtiovarainministeriön työryhmän esittämä osinkoveromalli saattaa olla jokin edellä esitetyistä tai muunnelma, joka sisältää piirteitä useasta vaihtoehdosta.

Valtiovarainministeriö on suunnittelemassa osakeyhtiön ja osakkaan verotukseen liittyviä lakimuutoksia myös muilta osin. Osakeyhtiön tekemät pääoman palautukset sidotusta ja vapaasta pääomasta verotetaan nykyään luovutusvoittoverotuksen sääntöjen mukaan. Ministeriö on esittänyt pääoman palausten verottamista jatkossa osinkoina. Myös tilikauden aikana jaettavien väliosinkojen verotukseen on suunniteltu muutoksia.

Osinkoverotukseen suunnitellut muutokset saattavat johtaa siihen, että verotus kiristyy erityisesti listaamattomien yhtiöiden jakaman osingon osalta. Tämä voi kannustaa yrittäjiä nostamaan ylimääräiset voittovarat yhtiöstä esimerkiksi osittain veronalaisina pääomatulo-osinkoina ennen muutoksen voimaantuloa, jolloin verorasitus osakkaan tasolla on 19,6 prosenttia. Tämä saattaa olla perusteltua silloin, jos yrittäjä uskoo uuden osinkoverotuksen olevan kireämpää ja varojen nostaminen yhtiöstä on tarkoituksenmukaista sekä osakkaan että yhtiön kannalta. Toisaalta on muistettava, että verotuksen lykkääminen tulevaisuuteen mahdollistaa varojen investoinnin ja tuottojen kertymisen tänä aikana. Jos nykyjärjestelmässä sovellettu 90 000 euron osakaskohtainen verovapaan osingon raja poistuu, osakeomistuksen jakaminen perheenjäsenten kesken ei verotuksen näkökulmasta ole enää samalla tavalla tarkoituksenmukaista.

Palkanmaksun lisäksi yhtiössä olevia varoja voidaan nostaa veronalaisina pääomatuloina esimerkiksi yhtiölle annetun lainan korkojen muodossa tai yhtiölle vuokratusta kiinteistöstä tai huoneistosta maksettuna vuokratulona. Verouudistuksen jälkeen on mahdollista, että osakeyhtiön nettovarallisuuden merkitys osinkoverotuksen kannalta poistuu. Tämä saattaa osaltaan korostaa korkotulon ja vuokratulon merkitystä verosuunnittelussa. Osakkaalta saatu vieraan pääoman ehtoinen rahoitus saattaa muodostua oman pääoman ehtoista rahoitusta edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Nämä suoritukset, kuten palkka, voivat olla yhtiölle vähennyskelpoista menoa. Palkanmaksun osalta huomioon on otettava palkansaajan asema eläkelainsäädännön mukaan. Yrittäjäeläkkeen piirissä olevalle osakkaalle palkanmaksu on usein edullisempaa kuin työntekijäin eläkelain piirissä olevalle osakkaalle.

Henkilöyhtiömalli

Esillä olleet muutokset eivät toistaiseksi ole koskeneet henkilöyhtiöiden (avoimet ja kommandiittiyhtiöt) verotusta. Henkilöyhtiö on verotuksellisesti läpinäkyvä laskentasubjekti, jonka tulos verotetaan sen yhtiömiesten ansio- ja pääomatulona. Tällöin osakeyhtiöön liittyvältä kaksinkertaiselta verotukselta vältytään. Henkilöyhtiöstä saatu tulo katsotaan pääsääntöisesti yhtiömiehen pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa elinkeinotoiminnan nettovarallisuudelle laskettua 20 prosenttia tuottoa. Henkilöyhtiö on nykyjärjestelmässä saattanut olla tarkoituksenmukainen vaihtoehto erityisesti aloittaville yrityksille, jolloin nettovelkainen osakeyhtiö ei voi jakaa osakkaalle verovapaata osinkoa. Toisaalta henkilöyhtiössä yhtiömies ei voi maksaa yhtiölle vähennyskelpoista palkkaa itselleen.

Jos osinkoverotusta kiristetään huomattavasti, saattaa henkilöyhtiömalli nostaa suosiotaan osakeyhtiöiden kustannuksella erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten parissa. Henkilöyhtiöissä voitto on aina yhdenkertaisen verotuksen piirissä. Verokohtelu riippuu yrityksen nettovarallisuudesta ja yrittäjän henkilökohtaisesta tuloveroprosentista. Vuoden 2010 alusta voimaantullut niin sanottu työperusteisen osingon verouudistus lisännee myös henkilöyhtiöiden houkuttelevuutta niillä toimialoilla, joissa osingon määrä on ollut sidottu osakkaan henkilökohtaiseen työpanokseen.

Yritysmuodon muutostilanteissa asiantuntija-avun merkitys korostuu. Henkilöyhtiön muutos osakeyhtiöksi on toteuttavissa veroneutraalisti tietyin edellytyksin. Toisinpäin veroneutraalisuus ei toteudu. Vaikka osakeyhtiön muutos henkilöyhtiöksi on mahdollistettu uudessa osakeyhtiölaissa, verotuksessa se rinnastetaan osakeyhtiön purkuun, joka realisoi verotuksen. Henkilöyhtiötä ja osakeyhtiötä vertailtaessa on syytä ottaa huomioon myös verotuksen ulkopuoliset seikat, joista olennaisin lienee yhtiömiehen vastuu yhtiön velvoitteista.

Lopuksi

Voimassaolevan verojärjestelmän puitteissa erityisesti omistajayrittäjän verosuunnittelu on keskittynyt toisaalta yhtiön veronalaisen tuloksen optimointiin ja toisaalta voitonjaon verorasituksen suunnitteluun yhtiö- ja osakastasolla. Verovelvolliselle edullisin ratkaisu tulee jatkossakin todennäköisesti löytymään eri vaihtoehtojen sopivan yhdistämisen kautta, ottaen huomioon yhtiön ja osakkaan olosuhteet kokonaisuutena.

Osakeyhtiön voitonjaon osalta eri vaihtoehtojen keskinäinen edullisuus nykyjärjestelmässä voidaan pelkistetysti esittää esimerkiksi alla olevan taulukon mukaisesti.

Verolainsäädännön muutokset saattavat muokata alla olevaa etusijajärjestystä. Jos osingon osittaisesta verovapaudesta luovutaan, vaihtoehtoiset voitonjakokeinot parantavat asemiaan etusijavertailussa. Ansio- ja pääomatulon vertailulaskelmia on lisäksi tarkistettava, jos verokannat muuttuvat.

Huolellisessa verosuunnittelussa otetaan huomioon verovelvollisen taloudelliset ja henkilökohtaiset olosuhteet kokonaisuutena ja varaudutaan niissä mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin. Verottajan mielipide suunnitellusta rakenteesta on tarkoituksenmukaista pyytää ennakkotiedon muodossa erityisesti silloin, kun verokohteluun liittyy tulkinnanvaraisuutta.

Lainsäädännön muutosvaiheet houkuttelevat verovelvollisia nopeisiin ratkaisuihin, jolloin kokonaisharkinta saattaa pettää. Tietyissä tilanteissa nopeatkin ratkaisut voivat olla tarpeen. Toisaalta voitonjaon maksimointi ja verojen ”ennenaikainen” maksaminen ei välttämättä ole järkevää verosuunnittelua varsinkin, jos vastaavaan verokustannukseen voidaan todennäköisesti päästä myös lakimuutosten jälkeisessä uudessa järjestelmässä.

Kirjanpito ja verotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki