CTA Paikka

Verotiliaika ja sanktiot

Verotilijärjestelmä yhdisti maksut, mutta kasvatti viivästymisistä seuraavien sanktioiden määrää.
17.8.2010

Sirpa Koponen HTM, KLT, Tilipalvelu Sirpa Koponen Oy

Vuoden alussa voimaan tullut verotilijärjestelmä toi mukanaan muutoksia laiminlyöntien ja viivästysten seuraamuksiin. Kokonaisuutena sanktioiden määrä ei lisääntynyt juurikaan, vaikka julkisuudessa käydystä keskustelusta olisi näin voinut päätellä. Sen sijaan painotukset sen osalta, minkä tyyppisistä viivästyksistä kustannukset kertyvät, muuttuivat. Ennen verotilijärjestelmää maksujen laiminlyönnin seuraamukset olivat suuria. Nyt ilmoittamisvelvollisuudesta tulevat seuraamukset ovat huomattavasti aikaisempaa suurempia. Yritysten siis kannattaa olla huolellisia ilmoitusten lähettämisessä silloinkin, kun niillä ei ole mahdollisuutta maksaa verojaan eräpäivinä.

Verotiliaikana sanktiot ovat kiristyneet muutoinkin. Esimerkiksi vuosi-ilmoitustietojen myöhästymisistä on maksuunpantu myöhästymisseuraamuksia. Jotkut yritykset ovat joskus historiassa maksamiensa TVL-korkojen maksun vuoksi jääneet rekisteriin, johon kuuluvien on odotettu antavan koron maksusta vuosi-ilmoituksen, vaikka korkoja ei enää vuosiin olisi maksettu. Verohallinnon palvelupuhelimet ovat olleet ruuhkaisia ja tästä syystä yritykset eivät ole saaneet selviteltyä aiheettomasti pyydettyjä vuosi-ilmoituksia. Sanktiot ovat olleet näissä tapauksissa kohtuuttomia, tosin ne on hakemuksesta saatu poistettua.

Kausiveroilmoitus korvasi valvontailmoituksen

Kausiveroilmoitus korvasi aikaisemman valvontailmoituksen. Kausiveroilmoituksella ilmoitetaan yleisimpien eli arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten lisäksi myös muita oma-aloitteisesti maksettaviin veroihin liittyviä tietoja. Näitä ovat esimerkiksi korkojen ennakonpidätykset. Valvontailmoitusjärjestelmässä verohallinnosta tuli välittömästi kysely, mikäli esimerkiksi sosiaaliturvamaksun määrä ei täsmännyt palkkoihin. Virhe voitiin välittömästi korjata ja tällaiset virheistä johtuvat viivästysseuraamukset olivat vähäisiä. Nykyisessä kausiveroilmoitusjärjestelmässä sosiaaliturvamaksua ei tarkisteta ja on tapauksia, joissa asiakas ei ole epähuomiossa ilmoittanut sosiaaliturvamaksun tietoja ollenkaan tai ilmoittanut summan väärässä paikassa. Virheistä ei nykyjärjestelmässä tule huomautusta. Maksuthan tulevat joka tapauksessa ilmi vähintään vuosivalvonnan yhteydessä, joten on ilmeistä, että jotkut yritykset maksavat vielä rästiin jääneitä veroja ja niiden viivästysseuraamuksia, ennen kuin ensimmäinen verotilivuosi on lopussa. Ensi vuoden vaihteessa voimme todeta, onko automaattitarkistusten poisjäänti ollut hyvä vai huono asia.

Ilmoitusten korjaaminen tapahtuu lisäilmoituksella. Verovelvollisten on muistettava, että ilmoitukset lasketaan yhteen. Useampaan kertaan lähetetty ilmoitus lisää maksuja, joten niitä on varottava. Kahteen tai useampaan kertaan lähetetyt tiedot kerryttävät maksettavaa saldoa ja sitä kautta viivästysseuraamuksia, kunnes verovelvollinen korjaa ilmoituksensa. Verotiliotetta kannattaa siis seurata tarkoin.

Verotiliote tuntui alkuun hankalasti luettavalta varsinkin silloin, kun maksua oli kuitattu useampaan verolajiin ja viivästyskorkoihin. Maksetun veron kohdentamisessa on näissä tapauksissa hyvänä apuna viivästyskoron alkupäivän täsmääminen maksupäivän kanssa.

Yleinen eräpäivä yhdisti verojen maksut

Verotilijärjestelmän yhteinen maksupäivä, joka on verotililaissa nimetty yleiseksi eräpäiväksi, on kuukauden 12. päivä. Muulle kuin arkipäivälle tai yleiselle pankkipäivälle sijoittuva eräpäivä siirtyy eteenpäin.

Paperilla annetun ilmoituksen jättöpäivä on 7. päivä. Keväällä 2010 hyväksyttiin muutos, jonka mukaan Verohallinto voi myöhentää paperimuotoisena annettavan kausiveroilmoituksen määräpäivää, mikäli kuukauden 7. päivän ja sitä edeltävän kuukauden viimeisen päivän välisenä aikana on vähemmän kuin neljä (4) työpäiväksi katsottava arkipäivää. Valtuutusten sekä tietoteknisten taitojen puuttuminen on johtanut siihen, että paperi-ilmoituksia jätetään vielä jonkin verran. Paperi-ilmoitusten tallentaminen lienee ruuhkautunut, koska ne eivät aina kirjaannu jättöpäivälle, vaikka ilmoitus olisi jätetty Verohallinnon toimipisteeseen.

Myöhästymismaksu aiheutuu useimmiten inhimillisten virheiden seurauksena

Yritykset ovat saaneet kausiveroilmoitusten jättämisen viivästymisestä tai laiminlyönnistä myöhästymismaksuja. Useimmiten maksut eivät ole olleet suuria. Sähköisiä välineitä käytettäessä myös suuria sanktioita on aiheutunut esimerkiksi siitä, että ensimmäiset ns. massalähetykset ovat epäonnistuneet ja koko lähetyserä on hylkääntynyt.

Myös silloin kun yrityksellä ei ole ollut arvonlisäverollista toimintaa tai maksettuja palkkoja, ilmoitus on jätettävä ajallaan. Myöhästymisestä aiheutuva verolajikohtainen viiden euron sanktio näkyy verotiliotteella.

Maksaminen tapahtuu maksajakohtaisella viitenumerolla Verohallinnon pankkitilille

Verovelvollinen saa viitenumeron, jolla verotilijärjestelmässä olevat verot tilitetään Verohallinnon tilille. Vanhan vuoden viitteillä maksaminen aiheuttaa selvittelytyötä ja mahdollisesti myös viivästysseuraamuksia. Yrityskohtaisen viitteen saa tarkistettua verotilipalvelusta tai verotiliotteesta.

Toukokuun alussa maksujen välitys muuttui. Pankit ovat lupautuneet välittämään verojen maksupäivätiedot yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA) siirryttäessäkin. Mikäli maksupäivätietoa ei ole välitetty, vero katsotaan maksetuksi sinä päivänä, kun se on kirjattu Verohallinnon pankkitilille.

Myös ulkomailla maksetut verot katsotaan maksetuksi sinä päivänä, jona maksu on maksettu käteisenä rahalaitokseen tai se on veloitettu asiakkaan tililtä. Tämä edellyttää sitä, että ulkomainen pankki on välittänyt tiedon maksupäivästä. Useimmat ulkomaiset pankit eivät välitä maksupäivätietoa, joten ulkomailla maksavan tulee ottaa huomioon maksun välitykseen kuluva aika, mikäli ei saa varmistettua tiedon välittymistä.

Viivästyskorko määrätään viivästyneelle maksulle

Erääntyneille, maksamattomille velvoitteille lasketaan viivästyskorkoa. Viivästyskorkoprosentti tarkistetaan vuosittain ja tänä vuonna korko on seitsemän prosenttia. Olemme aikaisemmin tottuneet siihen, ettei vähäisiä summia peritä.

Verotilijärjestelmässä viivästyskorkoa kertyy hyvin pienellekin summalle ja tästä syystä verotilillä voi olla veloitus- tai hyvityssaldoa muutamia kymmeniä senttejä.

Verojen maksuja voidaan kuitata keskenään

Verotilijärjestelmän yksi keskeisimmistä periaatteista on se, että eri verolajeja voidaan kuitata keskenään. Tavallisimmin kuittaus tapahtuu siten, että negatiivisella arvonlisäverolla kuitataan työnantajasuorituksia. Negatiivista veroa ei siten siirretä kuukaudelta toisella, vaan ne oli tarkoitus kuittausten jälkeen palauttaa verovelvolliselle. Uudistuksen alkuvaiheessa palautukset ovat viivästyneet ja verovelvolliset ovat ihmetelleet käsittelyaikoja. Ikävä kyllä aikaisempi tieto verovelvollisen liiketoiminnasta ja ostoenemmyyden syistä ei ole välittynyt käsittelijöille ja samoja asioita on kysytty ja selvitelty moneen kertaan. Kun käsittely on viivästynyt ja mikäli palautusta ei ole kokonaan tai osittain hyväksytty, yritys on voinut joutua maksamaan viivästyskorkoa niistä työnantajasuorituksista, jotka se on kuvitellut kuittaavansa negatiivisella arvonlisäverolla.

Perintään siirrettyjen verojen viivästyskorot

Mikäli yrityksen verotiliotteella olevan veron maksu laiminlyödään, tullaan se siirtämään huomautusten jälkeen perintään. Tuolloin myös tuohon veroon liittyvät viivästyskorot siirretään pois verotilin saldosta.

EU-kauppaan liittyvä raportointivelvollisuus kasvoi

Verotilijärjestelmään kuulumattomana käsittelen tässä artikkelissa myös muita uusia ilmoituksia, joiden sanktiot muuttuivat ja aikataulut kiristyivät.

Mikäli yritys myy tavaroita tai palveluja toiseen EU-maahan, on sen tehtävä yhteisömyynneistään ja -palveluistaan kuukausittain ilmoitus sähköisesti. Paperi-ilmoittaminen voi tulla kyseeseen vain hyvin perustellusta syystä.

Yhteenvetoilmoitus on tehtävä kohdekuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä ja sen on täsmättävä samalta kaudelta annettavaan kausiveroilmoitukseen. Arvonlisäverolaki mahdollistaa varsin tiukat seuraamukset yhteenvetoilmoituksen virheistä ja laiminlyönneistä. Verohallinnon ohjeen 1308/40/2009, 30.12.2009 mukaan Verohallinto ei olennaisista muutoksista johtuen tule poikkeuksellisesti määräämään laiminlyöntimaksua tammi–kesäkuulta 2010 tavaran tai palvelun myynnistä annettaville yhteenvetoilmoituksille ja niissä ilmeneville puutteille, mikäli nämä laiminlyönnit ja virheet eivät ole tahallisia. Tulevaisuudessa laiminlyöntimaksun määrään vaikuttavat olennaisuus, toistuvuus ja eroavaisuuksien euromäärät. Mikäli yhtiö harjoittaa myyntitoimintaa toiseen EU-maahan, on VAT-tunnusten tarkistamisesta syytä tehdä automaatio.

Verojen viivästysseuraamukset kirjanpidossa ja tuloverotuksessa

Viivästysseuraamusten kirjanpitokäsittelystä ei ole suoranaisia kirjanpito-ohjeita. Hyvän kirjanpitotavan mukaista lienee, että viivästyskorot ja veronkorotukset ovat rahoituskulua ja että myöhästymismaksut ja laiminlyöntimaksut ovat liiketoiminnan muita kuluja. Kaikki nämä sanktiot ovat joka tapauksessa tuloverotuksessa vähennyskelvottomia. Muihin korkoihin verrattuna viivästyskoron prosentti ja sen vähennyskelvottomuus tekevät veronmaksun lykkäämisestä huonon rahoitusvaihtoehdon.

Sanktioiden ja muun selvittelyn kustannukset

Veroihin liittyvät sanktiot ovat joillekin yrityksille kohtalokkaan korkeita. Yritykset, jotka hoitavat ilmoituksensa ja maksunsa hyvin, eivät useinkaan joudu tekemisiin verotilijärjestelmän sanktioiden kanssa. Verotilijärjestelmän käynnistymisongelmat ovat sen sijaan aiheuttaneet monille yrityksille selvittelytyöstä, vastineista ja oikaisupyynnöistä tullutta lisätyötä, joka ei sekään ole ilmaista. Järjestelmässä olevien ongelmien sekä käyttäjien tottuessa uuteen järjestelmään nämä kustannukset toivottavasti vähenevät. Tulevaisuus tuo tullessaan kustannussäästöjä sähköisen ilmoittamisen lisääntyessä ja edestakaisen rahaliikenteen vähentyessä.

 

Kirjanpito ja verotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki