CTA Paikka

Verorästit ja maksujärjestelyt – erityisesti verotilijärjestelmän aikaan

Verohallinnon vuosikertomuksen mukaan vuoden 2009 lopussa veroja oli maksamatta eli verojäämänä kaikkiaan 3,6 miljardia euroa. Yritysten ja yhteisöjen verojäämistä lähes kolme neljäsosaa koostui arvonlisäveroista, ennakonpidätyksistä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuista eli ns. oma-aloitteisesti maksettavista veroista.
18.5.2010

Markku Ojala asiantuntija, Taloushallintoliitto

Tilapäisissä veronmaksuvaikeuksissa verottaja voi joustaa ja tulla yrittäjää vastaan, jotta ongelmista selvitään ja veroa kertyy myös tulevaisuudessa.

Kuluvan vuoden alussa otettiin käyttöön verotilijärjestelmä verojen ilmoittamista, maksamista ja maksuvalvontaa varten. Järjestelmään kuuluvat ensimmäisessä vaiheessa oma-aloitteisesti maksettavat verot, kuten arvonlisävero, ennakonpidätykset ja työantajan sosiaaliturvamaksu.

Järjestelmän käyttöönotto on muuttanut myös verojen perintämenettelyä.

Maksumuistutus

Jos veroa ei maksa ajoissa, ensimmäinen yhteydenotto on yleensä maksumuistutus. Verohallinto lähettää postitse maksumuistutuksen kuukauden kuluessa alkuperäisestä eräpäivästä, jos veroa ei ole maksettu siihen mennessä.

Maksumuistutuksessa oleva vero viivästysseuraamuksineen on maksettava viimeistään maksumuistutukseen merkittynä uutena eräpäivänä. Vuonna 2010 viivästyksistä peritään seitsemän prosentin vuotuista korkoa.

Verotilijärjestelmään kuuluvien verojen laiminlyönneistä ei lähetetä erillistä paperista maksumuistutusta, vaan maksamattomista velvoitteista ilmoitetaan tiliotteella ­saldohuomautuksena.

Saldohuomautus verotilijärjestelmässä

Tiedot ilmoitetuista ja maksetuista veroista kirjataan verovelvolliskohtaiseen reskontraan – verotilille. Tilin tiedoista muodostetaan kuukausittain tiliote. Tiliotteessa on huomautus miinussaldosta, jos veroja on enemmän, kuin niitä on lopulta maksettu.

Miinussaldosta huomautetaan tiliotteella. Tiliote annetaan tiedoksi verotilin verkkopalvelussa ja verovelvollisen katsotaan saaneen siitä tiedon yleistä eräpäivää seuraavana kymmenentenä päivänä (kuun 22. päivä). Alkuvaiheessa tiliote lähetetään myös paperisena, mutta myöhemmin vain erillisestä pyynnöstä. Jos tiliotetta ei ole voitu teknisten häiriöiden vuoksi antaa tiedoksi verkkopalvelussa, se katsotaan annetun1 tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä.

Tiliotteen saldohuomautuksessa kerrotaan maksettava saldo ja sille seuraavaan yleiseen eräpäivään laskettu viivästyskorko. Tiliotteella on myös erittely suorittamatta jääneistä veroista sekä vastuuvelvolliset. Kahden saldohuomautuksen jälkeen Verohallinto antaa kolmannella otteella ilmoituksen, että velvoitteet poistetaan verotililtä ja siirretään perintään, jos niitä ei ole maksettu ilmoituksessa mainittuun päivään mennessä.

Jos verotililtä on jo aiemmin siirretty veroja perittäväksi ja niitä on edelleen perittävänä, saldohuomautuksia ei lähetetä. Tällöin tiliotteella ilmoitetaan päivä, jolloin maksamatta olevat velvoitteet poistetaan verotililtä ja siirretään perittäväksi (”Ilmoitus perittäväksi siirtämisestä”).

Kausiveroilmoituksella ilmoitetut verot, jotka on merkitty tiliotteelle, ovat ulosottokelpoisia ilman erillistä maksuunpanopäätöstä. Perintätoimiin ei kuitenkaan ryhdytä, ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut sen tiliotteen tiedoksiannosta, jolle suorittamatta jäänyt vero on merkitty2.

Esimerkiksi, jos ilmoitetut verot tai osa niistä on jäänyt maksamatta yleisenä eräpäivänä 12.2.2010:
• saldohuomautus helmikuun tiliotteella,
• toinen huomautus maaliskuun otteella, jos miinussaldoa on vielä maksamatta
• ilmoitus perintään siirtämisestä huhtikuun otteella.

Perittäväksi siirto tapahtuu noin kahden viikon kuluttua perintään siirtoilmoituksesta.

Perintään siirto helmikuussa syntyneen miinussaldon vuoksi tapahtui näin käytännössä toukokuun alkupuolella. Samalla perittäväksi siirtyivät myös maalis- ja huhtikuussa suorittamatta jääneet verot. Jos myös toukokuussa erääntyvät verot jäävät suorittamatta, niiden perittäväksi siirrosta ilmoitetaan toukokuun tiliotteella. Perittäväksisiirtoajankohta olisi kesäkuun alkupuolella.

Jos verovelvollinen maksaa miinussaldoa, mutta se ei kata saldoa kokonaan, maksu kohdennetaan eri velvoitteille verotililain 20 §:ssä esitetyllä tavalla. Lähtökohtana on, että maksu kohdennetaan velvoitteiden vanhenemispäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Kustakin velvoitteesta katetaan ensin viivästyskorko ja sen jälkeen vero.

Perintään jo siirrettyjen velvoitteiden maksamista varten ei voi enää käyttää verotiliviitettä ja verotilimaksujen pankkitilejä, vaan maksua varten on kysyttävä ohjeet verohallinnon verotilin neuvontanumerosta.

Alle 10 euron suuruisia velvoitteita ei siirretä perintään, vaan ne jäävät aina verotilille odottamaan myöhemmin mahdollisesti tulevia maksuja tai palautuksia.

Tällä hetkellä saldohuomautus tai perittäväksisiirtoilmoitus muodostuu automaattisesti kaikista miinussaldoista. Verohallinto on kuitenkin muuttamassa tietojärjestelmän ohjelmaa siten, että pienistä saldoista huomauksia ei muodostuisi.

Palautettavan arvonlisäveron käsittely voi aiheuttaa saldohuomautuksen

Kun Verohallinto haluaa varmistaa kausiveroilmoituksella ilmoitetun, palautukseen oikeuttavan negatiivisen arvonlisäveron oikeellisuuden, palautettavaa veroa ei kirjata verotilille käsittelyn ollessa kesken.

Kun käsittely on kesken, tiliotteelle tulostuu saldohuomautus seuraavan yksinkertaistetun esimerkin mukaisesti.

Yrityksellä on palautettavaa arvonlisäveroa 3 000 euroa ja maksettavia ennakonpidätyksiä ja sosiaaliturvamaksuja yhteensä 5 000 euroa.

Yritys:
• ilmoittaa kausiveroilmoituksella palautettavan arvonlisäveron ja maksettavat työnantajasuoritukset,
• kuittaa palautuksen maksuja vastaan ja maksaa erotuksen, 2 000 euroa.
Valvontatoimien vuoksi:
• verotilille kirjataan vain maksettavat työantajasuoritukset 5 000 euroa ja maksu 2 000 euroa, jolloin
• tiliotteelle tulee ilmoitus 3 000 euron miinussaldosta (5 000–2 000 ) ja saldohuomautus viivästyskorkoineen
• tiliotteelle tulee ilmoitus myös siitä, että palautettavaa veroa koskevan ilmoituksen käsittely on kesken.

Miinussaldoa ei siirretä perittäväksi käsittelyn ollessa kesken. Mikäli palautuksen osalta kaikki ovat kunnossa, negatiivinen arvonlisävero kirjataan verotilille ja tiliote ”oikenee” kirjauksen perusteella. Jos arvonlisäveron palautusta ei hyväksytä, verovelvollinen saa asiasta aina erillisen päätöksen.

Verotiliotteen seuraaminen on tärkeää

Verotilin verkkopalvelun ja tiliotteen tietojen seuraaminen ja tarkistaminen on yksi uusi rutiini yrityksen taloushallinnossa. Jos verot on ilmoitettu ja ne myös maksettu ajallaan, tiliotteen saldo näyttää nollaa. Mutta jos on maksuongelmia ja -viiveitä, tiliote on nykyään se tiedoksiantotapa, jolla maksuhuomautukset annetaan.

Ulosottoon lähettäminen ja protestointi

Tiliotteelle merkitty vero on suoraan ulosottokelpoinen, eli se voidaan periä ilman erillistä maksuunpano- tai muuta päätöstä. Myöskään muutoksenhaku verotuspäätökseen ei estä veron ulosottoa, ellei muutoksenhakuviranomainen ole antanut täytäntöönpanon keskeytysmääräystä.

Verohallinto ilmoittaa maksamattomat arvonlisäverot sekä ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut julkaistavaksi Kauppalehden ja Taloussanomien protestilistoilla, joita lehdet tuottavat yhdessä Suomen Asiakastieto Oy:n kanssa.

Verohallinto ilmoittaa nämä niin sanottujen oma-aloitteisten verojen jäämät julkaistavaksi myös Virallisen lehden protestilistalla.

Verohallinto ei julkaise protestilistalle tuloverojäämiä.

Verohallinnon vuoden 2009 vuosikertomuksen mukaan maksetuista verojäämistä pääosa karttui Verohallinnon omin perintätoimin. Ulosottolaitoksen kautta kertyi noin ­viidennes.

Verotililtä poistetuille velvoitteille osoitettu maksu

Verotililtä poistetun velvoitteen suoritukseksi verovelvollisen maksama määrä käytetään veronkantolain 27 §:n mukaisessa käyttöjärjestyksessä.

Tämä viittaus tarkoittaa, että verojen vanhenemisjärjestys ratkaisee lähtökohtaisesti sen, mille veroille maksu kohdennetaan. Kyse ei siis ole niin sanotusta saldoperinnästä, vaan miinussaldoon sisältyvät velvoitteet siirretään perittäväksi verolaji- ja eräkohtaisesti.

Viittaus tarkoittaa samalla, että verovelvollinen ei voi lähtökohtaisesti korvamerkitä maksua. Mikäli perinnässä on muitakin kuin verotililtä poistettuja veroja, maksu kohdennetaan kaikille näille veroille ja lähtökohtana on siis vanhenemisjärjestyksen mukainen käyttöjärjestys.

Vanhenemisjärjestyksen mukaisen käyttöjärjestyksen vuoksi koko maksu voi mennä muidenkin kuin verotiliverojen katteeksi. Maksu voi siis kohdentua esimerkiksi kokonaan tuloverovelan maksuksi, jos se vanhenee ennen verotiliveroja.

Samaa käyttöjärjestyssääntöä noudatetaan muidenkin kuin verotiliverojen osalta, jos kyseessä on yksilöimätön maksusuoritus tai samalla kertaa perittävänä on useita veroja tai veroeriä.

Käyttöjärjestykseen vaikuttaminen ja protestoinnin välttäminen

Verotililain 22 § 1 momentin mukaan maksun käyttöjärjestyksestä voidaan poiketa verovelvollisen esittämän perustellun syyn vuoksi.

Hallituksen esityksen (HE 221/2008) mukaan tällainen perusteltu syy on olemassa, jos verovelvollinen voi välttyä verojäämän julkaisemiselta tai verorikkomussyytteeltä.

Tällainen pyyntö saattaa olla siis paikallaan, mikäli
• tulovero vanhenee ennen verotiliveroja, jolloin
• yrityksen verotiliverojen katteeksi tarkoittama maksu kohdentuisi tuloverovelalle ja
• yritys joutuisi protestilistalle Verohallinnon julkaisemien verojäämien vuoksi.

Verohallinnon perintäyksiköltä voi tällöin siis pyytää, että maksu kohdennetaan verotiliveroille eikä tulo verolle.

Maksunlykkäys

Maksunlykkäyssäännökset ovat hajallaan eri verolaeissa3. Yhteistä niille on viittaus, jonka mukaan Verohallinto voi myöntää lykkäystä valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Ehdot on annettu ministeriön vuoden 2003 asetuksessa (1285/2003).

Lykätylle määrälle vaaditaan yleensä hyväksyttävä vakuus ja lykkäysajalta peritään viivekorkoa lykkäyskorkona. Korko on 7 prosenttia vuonna 2010.

Lykkäysaika on yleensä 6–12 kuukautta. Perintä keskeytyy vain, jos lykkäys myönnetään.

Lykkäyshakemukseen annettuun päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla, mutta uudella perusteella on mahdollista tehdä uusi hakemus.

Maksunlykkäyksen käyttö on huomattavasti vähäisempää maksujärjestelyihin verrattuna. Vuonna 2009 Verohallinto teki 18 865 maksujärjestelyä (verossa 252 miljoonaa euroa) ja 2 057 maksunlykkäystä (verossa 11 miljoonaa euroa).

Maksunlykkäyspäätös ei näy verotilillä eikä tiliotteella. Lykkäyksen kohteena olevat verot siirretään pois verotililtä ja maksunlykkäys toimeenpannaan perinnässä.

Tilittämättömien työnantajasuoritusten maksua ei lykätä

Maksunlykkäys ei sovellu tilanteissa, joissa palkasta tai muusta suorituksesta peritty ennakonpidätys on jäänyt maksamatta.

Sen sijaan lykkäys voi tulla kyseeseen yritykselle maksuunpannun, toimittamatta jääneen ennakonpidätyksen maksamista varten. Tästä on säännös ennakkoperintälain 57 §:ssä ja vastaava säännös on työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 14 §:ssä.

Maksujärjestely

Maksujärjestelyä4 voi hakea kirjallisesti tai esimerkiksi puhelimitse Verohallinnon perintäyksiköltä.

Maksujärjestelyn voi saada, jos maksukyky on tilapäisesti alentunut ja korjaantuu järjestelyn aikana. Järjestelyn tulee edistää veron kertymistä muita perintäkeinoja paremmin.

Lähtökohtana on, että verovelka jaetaan tasasuuruisiin maksueriin ja järjestely aikatauluineen vastaa verovelvollisen maksukykyä. Maksujärjestelyn aikana ei saa syntyä uutta verojäämää eli myöhemmät ilmoitukset tulee antaa ja verot maksaa ajallaan.

Veron viivästysseuraamukset juoksevat maksujärjestelyn aikana normaalisti.

Jos maksujärjestelyn kohteena ovat verotiliverot, järjestelyn kohteena olevat velvoitteet poistetaan verotililtä. Näin verotilin saldo ”kohenee” maksujärjestelyyn siirrettyjen verojen verran.

Mikäli järjestelyn ehtoja ei noudata, se raukeaa ja sen sisältämät verot voidaan lähettää perittäväksi ulosotossa.

Järjestelyn esteet

Verohallinto ei ryhdy maksujärjestelyyn, jos veroja on perittävänä ulosotossa. Velallisen tulee näissä tilanteissa keskustella ulosottomiehen kanssa mahdollisesta maksusuunnitelmasta verojen maksamista varten.

Järjestelyn esteeksi voi tulla aiempi maksukäyttäytyminen tai esimerkiksi se, että verovelvollinen ei ole antanut kaikkia veroilmoituksiaan.

Verohallinnon ohjeen5 mukaan maksujärjestelyä ei yleensä myönnetä yli kahden vuoden pituiseksi, ellei verovelvollinen anna turvaavaa vakuutta järjestelyyn sisältyvän verovelan maksamista varten.

Kerrallaan voi olla voimassa vain yksi maksujärjestely. Tässä tarkastelussa yksityishenkilön velkajärjestelyä tai yrityssaneeraukseen liittyvää maksujärjestelyä ei lasketa mukaan.

Toistuvasti ei voi saada uusia maksujärjestelyjä – kyse on siis tilapäisestä maksuvaikeudesta.

Verovelan anteeksianto

Verohallinto voi hakemuksesta antaa verovelan anteeksi6. Anteeksianto on kuitenkin hyvin poikkeuksellinen toimi ja samalla myös hyvin epävarma keino maksuongelmissa varsinkin, jos kyse on tilapäisistä maksuvaikeuksista.

Hakemus verovelan anteeksiantoa varten jätetään valtiolle tulevien verojen osalta Verohallinnon paikalliseen perintäyksikköön. Kunnallisveron, sairausvakuutusmaksun, kirkollisveron ja kiinteistöveron osalta hakemus jätetään paikkakunnan kunnanhallitukselle.

Kunnilla ja seurakunnilla on itsenäinen ratkaisuvalta niille tulevista veroista. Jos kunta vapauttaa kunnallisverosta, vapautus koskee samalla vastaavaa osuutta kirkollisverosta.

Veron anteeksiantoa ei voi hakea perittyä mutta tilittämätöntä ennakonpidätystä eikä työnantajan sosiaaliturvamaksua varten. Sotumaksuun liittyvien viivästys- ja seuraamusmaksujen anteeksiantoa varten voi sen sijaan tehdä hakemuksen.

1 Tämä tarkoittaa, että siitä huolimatta, että yrityksille lähetetään paperinen tiliote, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen yleistä eräpäivää seuraavana 10. päivänä, jos tiliotteet ovat olleet nähtävissä verkkopalvelussa. Vain jos verkkopalvelu ei toimi, tiedoksianto lasketaan paperitiliotteen postitse lähettämisestä.
2 Verotililaki 23 §
3 Kts. laki verotusmenettelystä 90§, ennakkoperintälaki 57 §, laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta 14 § ja arvonlisäverolaki 211 §
4 Veronkantolaki 35 § 1 mom. 2 kohta
5 Verojen maksujärjestely, 11.8.2008, Dnro 1268/559/2008
6 Kts. laki verotusmenettelystä 88 §, ennakkoperintälaki 56 §, laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta 14 § ja arvonlisäverolaki 210 §

Kirjanpito ja verotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki