CTA Paikka

Vastauksia ja tulkintaa. Kirjanpidon pulmiin

Muutokset kirjanpidon säädöksissä ja verotuksessa herättävät usein kysymyksiä, miten käytännössä pitäisi toimia. Kokeneellekin ulkoistettuja talouspalveluita tuottavalle ammattilaiselle saattaa jonkin asiakkaan kohdalla tulla eteen ennenkokematon asia, joka tuottaa päänvaivaa.
17.8.2010

Leena Rekola-Nieminen KLT, toimitusjohtaja, Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy

Taloushallinnon ammattilaisen työ on muuttunut entistä vaativammaksi ja haasteellisemmaksi. Kansallisten muutosten ja EU-säädösten viidakossa mietityttävät yhä monimutkaisimmiksi ja tulkinnanvaraisimmiksi käyvät kirjanpito- ja veroasiat. Kirjoittaja on poiminut yksittäisiä Taloushallintoliiton piirissä heränneitä kirjanpitokysymyksiä ja laatinut niihin vastauksia, joista on varmasti hyötyä useille taloushallinnon ammattilaisille.

Suomessa kirjanpito ja verotus liittyvät niin läheisesti toisiinsa, että kysyjillä on joskus vaikeuksia päätellä, onko kyseessä kirjanpito- vai verokysymys. Samoin arvonlisäveroa koskevat kysymykset ovat usein yhtä aikaa sekä arvonlisäverolain tulkintakysymyksiä että tilikarttakysymyksiä. On ratkaistava koskeeko lasku esimerkiksi EU-palvelukauppaa ja miten liiketapahtuma kirjataan.

Aika ajoin nousee selkeästi esiin jokin ajankohtainen asia kuten viimeksi verotili. Aikanaan Kirjanpitolautakunnan yleisohje perustajaurakoinnista herätti runsaasi kysymyksiä. Samoin myymättömät porukkalottokupongit olivat jonkin aikaa kuuma aihe. Oman ryhmänsä muodostavat kirjanpitäjän vastuuseen ja eettiseen puoleen liittyvät kysymykset, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta, koska kyse on tulkinnoista. Pulmat ovat kuitenkin tärkeitä kirjanpitäjän työtä ajatellen ja niihin on pyrittävä löytämään ratkaisu.

Kysymys: Liitetiedoissa pitää kertoa yli viiden vuoden päästä erääntyvät lainat. Laitetaanko liitetiedoksi kyseisten lainojen määrä tilinpäätöshetkellä vai viiden vuoden päästä.
Vastaus: Tarkoitus on kuvata määrää, joka erääntyy viiden vuoden päästä, joten liitetietoihin merkitään arvioitu summa lainan jäljellä olevasta pääomasta viiden vuoden päästä.

Kysymys: Asiakkaani osti kiinteistön, johon kuuluu maa-alue ja rakennus. Niiden arvoa ei ole eritelty kauppakirjassa. Pitääkö se jakaa taseessa ja mihin kirjataan varainsiirtovero, onko se kulu?
Vastaus: Kauppahinta tulee jakaa poistokelvottomaan maa-alueeseen ja poistokelpoiseen rakennukseen. Myös maksettu varainsiirtovero tulee jakaa samoin. Jakoperusteena voi käyttää viimeisimmän kiinteistöverolipun osoittamaa jakosuhdetta maa-alueen ja rakennuksen kesken. Jos tontilla on useampia rakennuksia, tulee kauppahinta jakaa jokaiselle omaksi eräksi.

Kysymys: Asunto-osakeyhtiö, jonka kaikki osakkeet on myyty, rakennuttaa itse kiinteistön omistamalleen tontille. Kuinka osakkaiden maksamat rahasuoritukset kirjataan asunto-osakeyhtiön kirjanpitoon.
Vastaus: Rakennusaikana suoritetut maksut kirjataan vastattavien ennakkomaksuihin. Projektin valmistuttua ne siirretään rakennusrahastoon. Tässä tapauksessa tulee ottaa huomioon mahdollinen oman käytön alv, kun asunto-osakeyhtiö toimii itse rakennuttajana.

Kysymys: Yhdistykselle on kartutettu hankerahastoa maa-alueen hankintaa varten. Nyt investointi on tehty. Kirjaanko rahastoon kertyneen pääoman maa-alueen hankintamenoa vastaan?
Vastaus: Kilan ratkaisu 1989/1057 koskee samantapaista tilannetta. Rahaston pääomaa ei kirjata hankintamenoa vastaan, vaan maa-alueen hankintameno tulee bruttona Pysyviin vastaaviin ja rahasto jää edelleen vastattaviin. Jos hankintamenosta tehtäisiin poistoja, tuloutettaisiin rahastoa poistojen teon tahdissa, mutta maa-alueestahan ei poistoja tehdä.

Kysymys: Asiakkaalla on kalustotilillä menojäännöstä
23 000 euroa ja poistoeroa 9 000 euroa. Nyt kalusto on myyty 20 000 euron hintaan. Kirjaanko myyntitappion poistoeroa vastaan ja mitä tapahtuu lopulle poistoerolle?
Vastaus: Kaluston myyntihinnan ja menojäännöksen erotus kirjataan lisäpoistoksi, koska kalustoa ei enää ole. Poistoero tuloutetaan tuloslaskelman poistoeron muutoksen kautta.

Kysymys: Asiakkaalleni tuli verotarkastuksessa maksettavaksi veroja edellisiltä vuosilta 80 000 euroa, mikä on asiakkaan kokoon nähden huomattava summa. Miten kirjaan sen?
Vastaus: Kilan lausunto 2005/1750 sopii tähän tapaukseen. Kyseessä on edellisiltä tilikausilta aiheutunut olennaisen suuruinen erä, joten se tulee kirjata Edellisten tilikausien voittovaroihin.

Kysymys: Asiakkaani on kirpputoriyrittäjä, joka vuokraa pöytiä ja tilittää myynnit pöytien vuokraajille. Edellinen kirjanpitäjä on kirjannut kaikki myynnit kirpputoriyrittäjän liikevaihtoon ja tilitykset vuokralaisille ostoihin. Onko tämä oikein?
Vastaus: Kirpputoriyrittäjän suorite on pöytien vuokraus ja siten hänen liikevaihdossaan voi olla vain pöytien vuokratulot. Vuokraajien puolesta perityt myyntihinnat ovat tilitysvelkaa vuokraajille ja suoritukset vuokraajille tämän velan lyhennystä.

Kysymys: Toiminimi muutetaan osakeyhtiöksi. Saako osakepääoman kattamisen jälkeen ”ylijäävän” oman pääoman kirjata velaksi osakkaalle?
Vastaus: Muutettaessa henkilöyhtiö osakeyhtiöksi voidaan ”ylimääräinen” oma pääoma kirjata velaksi yhtiömiehelle. Toiminimeä muutettaessa osakeyhtiöksi ei tätä mahdollisuutta ole, koska toiminimi ei voi olla velkaa toiminimiyrittäjälle.

Kysymys: Asiakkaani on arvopaperikauppias ja tilinpäätös on 31.12.. Hänellä on tosite, jonka mukaan osakkeet on myyty 28.12., mutta raha on tuloutunut 2.1. tilille. Osakkeet näkyvät 31.12. pankin salkkuraportissa. Kummalle tilikaudelle osakekaupasta syntynyt tappio kuuluu?
Vastaus: Pankin selvityksen mukaan kyseinen myyntitapahtuma tuloutuu asiakkaalle vasta, kun kauppahinta on tilitetty. Verottajan näkemyksen mukaan myyntiraportti 28.12. on kaupan realisoiva dokumentti. Lähtisin siitä, että myyntiraportti tosittaa kaupan tapahtuneen ja siitä syntyy tulo- ja saamiskirjaus. Rahan tuloutuminen poistaa saamisen taseesta.

Kysymys: Asiakkaamme meni konkurssiin ja pesänhoitaja pyysi meitä tekemään myös konkurssipesän kirjanpidon. Onko siinä mitään eroa normaaliin liikekirjanpitoon? Pesä ei harjoita liiketoimintaa.
Vastaus: Konkurssipesästä tehdään ns. realisaatiokirjanpitoa, jossa seurataan rahojen kertymistä konkurssipesän tilille ja kulujen maksua tililtä. Pesäluettelo muodostaa konkurssipesän kirjanpidon perustan. Konkurssiin menneen yrityksen lopputase ei muodosta alkutasetta konkurssipesän realisaatiokirjanpidolle. Konkurssiasiamiehen toimiston kotisivulta löytyvät perusteelliset ohjeet konkurssipesän kirjanpidon hoidosta ja tilikartta, josta saadaan suoraan vaadittavat tilityksen pesänhoitajalle.

Kysymys: Asunto-osakeyhtiössä, jonka kirjanpitoa hoidamme, on tilikaudella maksettu niin monta lainaosuutta pois, että poistojenkin jälkeen tulos jää voitolliseksi. Voisiko kevään yhtiökokouksessa päättää lainaosuussuoritusten rahastoinnista?
Vastaus: Asunto-osakeyhtiö voi verotusta välttääkseen rahastoida lainaosuussuorituksia oman pääoman lainanlyhennysrahastoon. Tämä edellyttää, että menot, joiden maksuun kyseinen laina on otettu, on aktivoitu taseeseen. Lisäksi tulee kyseiset lainaosuussuoritukset olla tilitetty pankkiin ko. lainan lyhennykseksi maksutilikauden aikana. Sen lisäksi tulee päätös rahastoinnista olla tehty ennen tilikauden päättymistä pidetyssä yhtiökokouksessa. Eli päätöstä ei voi tehdä enää tilinpäätöksen vahvistamiskokouksessa.

Kysymys: Asiakkaallemme, joka on osakeyhtiö, realisoituu iso tappio. Heillä on vanha ylikurssirahasto. Voinko kuitata jo tilinpäätösvaiheessa tappiota ylikurssirahastolla?
Vastaus: Tarvitset kirjauksen tositteeksi yhtiökokouksen päätöksen ylikurssirahaston käytöstä tappioiden kattamiseen. Et siis voi vielä tilinpäätösvaiheessa tehdä kirjausta.

Kysymys: Liiketoimintakaupan kauppakirjassa mainitaan, että ostaja sitoutuu maksamaan työntekijöille lomapalkat myös vanhan omistajan omistusajalta. Miten tämä kirjataan liiketoiminnan ostaneen yhtiön kirjanpitoon?
Vastaus: Kyse on selvästi varsinaisen kauppahinnan lisäksi tulevasta maksuvelvollisuudesta kyseiseen kauppaan liittyen. Siinä tapauksessa lomapalkat ovat osa liiketoimintakaupan kauppahintaa, joka maksetaan vasta lomapalkkojen maksun yhteydessä.

Kysymys: Asiakkaallani on ollut kauan sijoitusrahasto-osuuksia, jotka ovat pysyvien vastaavien sijoituksissa. Nyt asiakas on tehnyt pankin kanssa sopimuksen, että yhden rahaston osalta pankki siirtää sieltä varoja shekkitilille, kun saldo on alle hälytysrajan ja taas saldon kasvaessa tietyn rajan yli pankki siirtää varoja rahasto-osuuksiin. Mikä on
oikea paikka tälle rahastolle?
Vastaus: Kyseiset rahasto-osuudet on selvästi hankittu kassanhallintatarkoituksessa. Ne eivät silloin ole pysyvien vastaavien sijoituksia vaan vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereita.

Kysymys: Yritys on ostanut yhdeltä osakkaalta osakkeet yhtiölle itselleen. Kirjaus on ollut Per Edellisten tilikausien voittovarat an Pankki. Nyt ne myydään, miten kirjaan? Meneekö myynnistä varainsiirtovero?
Vastaus: Myyntihinnasta kirjataan Edellisten tilikausien voittovaroihin korkeintaan määrä, joka vastaa yhtiön maksamaa osakkeiden ostohintaa. Jos myyntihinta on pienempi kuin alkuperäinen ostohinta, niin tappio jää edellisten tilikausien voittovarat – tilille. Jos myyntihinta on ostohintaa korkeampi, niin voitto kirjataan Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon, ellei muuta päätöstä ole tehty. Molemmista kaupoista menee varainsiirtovero.

Kysymys: Asiakkaani oli ostanut pysyvien vastaavien sijoituksiin erään osakeyhtiön osakkeita. Myöhemmin se teki kyseiseen yhtiöön SVOP- sijoituksen, joka kirjattiin myös pysyviin vastaaviin. Nyt osakkeet on myyty ja kirjasin osakkeiden hankintahinnan pois taseesta. Mitä teen SVOP-sijoitukselle?
Vastaus: SVOP- sijoitus on myös osa osakkeiden hankintahintaa. Se tulee siis myös kirjata pois, kun osakkeet myydään. Osakkeiden myyntivoitto- tai tappio muodostuu osakkeiden myyntihinnasta vähennettynä hankintahinnalla ja SVOP- sijoituksella.

Kysymys: Olemme todenneet, että uuden asiakkaamme papereihin merkityn johdon takana toimii liiketoimintakieltoon tuomittu henkilö. Mitä meidän tulisi tehdä?
Vastaus: Kyseessä on tietysti äärimmäisen hankala tilanne, jos yhtiön toiminta muuten vaikuttaa asialliselta. Kuitenkin auktorisoidun tilitoimiston tulee tällaisessa tilanteessa miettiä tilitoimiston toimintaperiaatteita ja toimintamoraalia. Asiakassuhteen päättäminen lienee paikallaan, ellei asiakas pysty vakuuttamaan epäilyä bulvaanitoiminnasta aiheettomaksi.

Kirjanpito ja verotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki