CTA Paikka

Tilitoimistokokemuksia verotilimenettelystä: Asiakkaalle etu vai taakka?

Verohallinnon verotilin piti yksinkertaistaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista ja maksamista. Liikkeellelähtö tapahtui keväällä kompuroiden, eikä menettely ole saumatonta vielä syksylläkään. Tilitoimistot ovat tuskaantuneita menettelyyn, joka hankaloittaa asiakkaiden arkea ja aiheuttaa jopa taloudellisia menetyksiä.
20.10.2010

Eeva-Liisa Hynynen

Kolmen suurehkon turkulaisen tili- ja kirjanpitotoimiston kokemukset ovat poikkeuksellisen yhdensuuntaisia tänä vuonna käyttöön otetusta verotilimenettelystä. Uotila & Laine Oy:n osakas ja Tili-Ringvall Oy:n toimitusjohtaja Jussi Uotila sekä Senior Partner Pekka Uotila, toimitusjohtaja Maarit Heinoja Kirjanpitotoimisto Heinoja Oy:stä ja toimitusjohtaja Irja Hirsinummi Laskentatieto Oy:stä katsovat, että verotilimenettely on otettu käyttöön testaamattomana ja ennenaikaisesti.

Näillä turkulaisilla taloushallinnon konkareilla on katetta sanoilleen: heidän tilitoimistoillaan on yhteensä lähes tuhat asiakasta.

– Emme suinkaan ole vastustaneet uutta menettelyä ja palvelua. Kaikki, mikä helpottaa taloushallinnon rutiineja, on tervetullutta. Nyt vain on tapahtunut niin, että verotili otettiin käyttöön testaamatta sitä kunnolla. Se annettiin meille lyhennetyillä ilmoitusajoilla, tiukasti aikataulutettuna ja vieläpä hankalien lastentautien kera, Irja Hirsinummi pahoittelee.

Hänen mukaansa viime kevät oli poikkeuksellisen vaikeaa aikaa verotilimenettelyyn liittyvien jatkuvien epäselvyyksien takia.

– Ohjelma on ollut jäykkä ja työläs, se ei toimi luvatulla tavalla ja asiakkaamme ovat joutuneet maksumiehiksi verohallinnon virheistä. Olemme joutuneet tekemään verotilimenettelyn pilotointityön kentällä asiakkaidemme kustannuksella, koska verohallinto ei testannut ennalta sen toimintaa kunnolla, Hirsinummi toteaa.

Pekka Uotila, Jussi Uotila ja Maarit Heinoja yhtyvät Irja Hirsinummin näkemykseen. Pekka Uotilan mukaan tilitoimistoissa ehdittiin käyttää kevään aikana useita satoja tunteja asiakkaiden verotileillä tapahtuneiden kömmähdysten selvittelyissä.

Heikkoa ohjeistusta, turhaa työtä

Mikä siis on tökkinyt tai tökkii edelleen? Pekka Uotilan mukaan ongelmia on ollut kautta linjan. Pelkästään asiakkaiden tunnistautuminen ja tilitoimistojen valtuuttaminen Katso-järjestelmässä on tehty työlääksi ja monimutkaiseksi.

– Verohallinnosta ei ollut vielä joulukuussa 2009 saatavilla kunnollista yrittäjille annettavaa ohjeistusta siitä, miten asiakkaat voivat valtuuttaa tilitoimistonsa hoitamaan veroasioitaan. Tilitoimistot joutuivat kukin itsenäisesti laatimaan ohjeistuksensa asiakkaille.

Ohjeistuksen laatimisen jälkeen verohallinto muutti Katso-tunnistautumisen valtuutusmenettelyn vain pari viikkoa ennen verotilin käyttöönottoa. Tilitoimistojen ohjeistukset eivät enää pitäneet paikkaansa.

– Tämä aiheutti sekaannuksia ja merkittävästi turhaa työtä sekä asiakkaille että tilitoimistoille. Valtuutusmenettelyyn olisi pitänyt olla verohallinnon itse laatima ohjeistus, jolloin olisi vältytty sekaannuksilta ja monenkertaiselta työltä, Maarit Heinoja toteaa.

Irja Hirsinummi kertoo, että näiden harmien lisäksi tilitoimistojen valtuutusmenettely on saattanut kestää Verohallinnossa useita viikkoja.

– Verohallinto ei ollut varautunut riittävästi Katso-tunnistautumisen ja tilitoimistovaltuutuksen viemään aikaan. Valtuutuksen viipymisen takia osaa asiakkaiden ilmoituksista ei voitu lähettää sähköisesti, vaan ne piti lähettää paperilla. Paperi-ilmoittaminen kiristi tilitoimistojen aikatauluja, ja lisäksi siitä aiheutui verohallinnolle turha tallennustyö.

Turussa katsotaankin, että menettely on kaikin puolin liian järeä. Esimerkiksi: kenen henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tunnistautuu kiinteistö- tai taloyhtiö, jonka hallitukset vaihtuvat tiheästi?

– Pahin vaihtoehto on asiakkaan juoksuttaminen moneen kertaan verotoimistoon tunnistautumaan henkilötodistuksineen. Onkohan se tätä aikaa? Pienempikin byrokratia olisi riittänyt, Pekka Uotila arvioi.

Verottajan virheet maksaa asiakas

Kun tilitoimisto on saanut valtuutuksen asiakkaalta, ongelmat eivät suinkaan ole olleet ohi. Ajallaan tehdyt ilmoitukset, maksetut arvonlisäverot sekä työnantajamaksut eivät vielä tarkoita sitä, että ne kirjautuisivat verohallinnon palveluun ajallaan.

Pekka Uotilan mukaan viiveet verotilin merkintöjen ja rahaliikenteen kohdentamisen välillä ovat olleet useita viikkoja, pahimmillaan lähes kuukauden mittaisia. Myöhästyneen maksun viivästyskorko on seitsemän prosenttia, mutta ilmoituksen viivästymisestä peritään peräti 20 prosentin myöhästymismaksu, mikä alkaa muistuttaa jo pikavippiyhtiöiden menettelyä.

– Näin tapahtuu, vaikka maksu olisi verottajan tilillä ajoissa ja ilmoitus päivän myöhässä. Kenen oikeustajuun tämä sopii? Menisikö tällainen menettely EU:n seulan läpi? Miksi yrittäjyydestä rangaistaan näin, Uotila kysyy.

Turkulaisissa tilitoimistoissa jouduttiin viime keväänä useita kertoja hankaliin tilanteisiin, koska verotili ei ole toiminut pankkien maksuohjelmien tapaan reaaliaikaisesti. Maksujen ja ilmoitusten kirjautuminen on kangerrellut. Tilitoimistojen asiakkaille se on tarkoittanut kymmenittäin epäselviä karhulaskuja, jotka ovat olleet pääosin aiheettomia.

– Kun asiaa ryhtyy selvittelemään, verohallinnosta ei tahdo saada asiantuntijaa kiinni. Ja jos saa, kukaan ei ota vastuuta. Lopputulema on useimmiten se, että meidän pitää tehdä oikaisuvaatimus asiakkaamme puolesta. Jotta asiakas saisi oikeutta, hän joutuu maksamaan lisäkuluja oikaisuvaatimuksen tekemisestä, Maarit Heinoja selvittää.

– Tilitoimisto joutuu siis tekemään verohallinnon tekemästä virheestä oikaisuvaatimuksen, eikä verohallinnosta löydy tahoa, joka edes pahoittelisi tapahtunutta. Verohallinnon virheen oikaisukulut laskutetaan asiakkaalta, joka on joutunut virheen uhriksi. Tämä kuvaa verohallinnon kafkamaisimpia piirteitä, Irja Hirsinummi kiteyttää.

Maarit Heinojan ja Irja Hirsinummin mukaan verottaja on lisäksi palauttanut yrittäjille sellaisia arvonlisäveroja, jotka olisi pitänyt kohdistaa maksettaviin työnantajasuorituksiin. Kun yrittäjän tilille syntyy tämän takia vajausta, verottaja alkaa laskea korkoja päälle, vaikka asiakas on toiminut verohallinnon ohjeistusten mukaan.

– Verohallinnossakaan ei olla perillä siitä, miten maksut kohdentuvat ja kirjautuvat. Joskus vastaus on ollut, että ”voi kun tietäisi”, Irja Hirsinummi kertoo.

Kohtuuton menettely pienille toimijoille

Jussi Uotilan mukaan verotilimenettelyssä yksi iso ongelma on raskas byrokratia pienten toimijoiden kohdalla.

– Pienet asuntoyhtiöt, kiinteistöyhtiöt, sivutoimiset yrittäjät ja nämä muut, joiden tulisi antaa ilmoitus vain kerran vuodessa, ovat joutuneet liian järeään myllyyn vahvojen tunnistautumismenettelyjen takia. Verohallinto ei selvästikään ymmärrä eri toimintojen luonnetta. Kaikilta vaaditaan yhtä raskaat menettelyt yrityksen koosta, ilmoitustarpeesta tai maksuliikenteestä riippumatta.

Verotilimenettelyn hämmästyttävimmät kokemukset liittyvät kuitenkin senttien pyöristämisiin. Kun asiakas on maksanut 90 euron ja yhden sentin laskun pankissa käteisellä, pankki ei ole voinut periä senttiä, vaan on pyöristänyt sen tasasummaksi.

– Verottajalta on sitten tullut asiakkaalle ilmoitus yhden sentin mahdollisesta ulosotosta, Jussi Uotila jatkaa.

Myös Maarit Heinoja ja Irja Hirsinummi ovat törmänneet samaan käytäntöön. Verottaja perii pankin pyöristämiä senttejä yrittäjältä.

Heinoja ja Hirsinummi ihmettelevätkin, miksi keskeneräinen järjestelmä piti tuoda yleiseen käyttöön keväällä, vuoden kiireisimpänä aikana.

– Tuolloin ei olisi ollut yhtään ylimääräisiä tunteja verohallinnon tuottamien sotkujen selvittelyyn. Työn alla olivat asiakkaiden veroilmoitukset ja tilinpäätökset, Heinoja toteaa.

Viime kevät herätti Pekka Uotilan mukaan tilitoimistot puolustamaan asiakkaitaan. Turun seudun tilitoimistoyrittäjät toteavatkin nyt, että kevään ongelmien perusteella verohallinnon olisi pitänyt ottaa käyttöön taannehtiva siirtymäaika verotilimenettelyn osalta.

– Olisi tärkeää, että verohallinto myöntäisi, että verotili ei ole toiminut ennakoidulla tavalla. Sakkomaksut voitaisiin yhä ottaa pois päältä siksi ajaksi, kun tätä menettelyä harjoitellaan edelleenkin puolin ja toisin, Uotila katsoo.

Irja Hirsinummi myöntää, että virheitä sattuu ja tapahtuu tilitoimistoillekin, mutta ne eivät ole koskaan tahallisia.

– Siksi on kohtuutonta, että vähäisetkin, kertaluontoiset virheet luetaan heti verohallinnossa tahallisiksi. Satunnaisesta virheestä tai myöhästymisestä on täysin sama 20 prosentin myöhästymismaksu kuin ”hulttioiden” kuukausittain toistuvissa laiminlyönneissä.

Maarit Heinoja muistuttaa, että varsinkaan tilinpäätöskauden kausiveroilmoitusta ei juuri koskaan saada täydellisenä verottajalle sitä seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä, koska ilmoituspäivä tulee eteen liian varhain.

– Arvonlisäveroja joudutaan aina täydentämään. Tästä korjausilmoituksestakin veloitetaan 20 prosentin myöhästymismaksu. Se tuntuu kohtuuttomalta.

Tilitoimistojen uskottavuus testissä

Pekka Uotila, Jussi Uotila, Maarit Heinoja ja Irja Hirsinummi katsovat yrittäjien jääneen verotilin käyttöönotossa kohtuuttomaan asemaan.

– Yrittäjät maksavat tämän vuoden kokeilun viivästyskorkoina, puhelinlaskuina ja menetettynä työaikana selvitellessään verohallinnon takkuja, Pekka Uotila summaa.

Mutta ongelmaton ei ole ollut tilitoimistojenkaan asema. Vaakalaudalla on asiakkaiden luottamus tilitoimistojen osaamiseen.

– On iso kysymys, kuinka pitkälle uskottavuutemme riittää asiakkaidemme suuntaan. Parhaamme olemme tehneet. Kun yrittäjä saa kolmannen aiheettoman viivästyskorkolapun yhdestä ja samasta maksusta, jota olemme viikkotolkulla selvitelleet, kai heidänkin uskonsa osaamiseemme alkaa olla koetuksella, Maarit Heinoja ynnää nelikon yhteiset tunnot.

Turussa kyselläänkin ihmetellen, onko verottajalla tällaisena aikana varaa kohdella yrityksiä ja yrittäjiä näin kovakätisesti. Suurehkon yrityksen kuukausi-ilmoituksen muutaman päivän myöhästyminen saattaa helposti aiheuttaa 20 prosentin korolla yli tuhannen euron myöhästymismaksun, vaikka rahat ovat olleet valtion tilillä ajallaan.

– Eikö verottajan pitäisi nähdä yrittäjien toimintakykyisyys äärimmäisen arvokkaaksi asiaksi? Olisi hienoa, jos poliitikkojen juhlapuheet muuttuisivat käytännöksi verohallinnossakin, Pekka Uotila tiivistää.

Tilitoimistoissa on pohdittu kevään ja kesän ajan, uhkaako raskas valtuutusmenettely sähköistä veroilmoitusmenettelyä, jota tilitoimistot ovat pääsääntöisesti jo käyttäneet.

– Varsinkin kerran vuodessa ilmoittavien asiakkaiden kohdalla saattaa käydä niin, että ilmoitukset jätetään jatkossa nykyisestä menettelystä poiketen paperi-ilmoituksina. Tämän vuoden heinäkuun ensimmäisen päivän jälkeen, kun vanha tilitoimistovaltuutus ei enää toimi, jätetään osa kausiveroilmoituksistakin paperilla, koska asiakkaat eivät ole tehneet valtuutusta hankalan menettelyn takia. Tämä tuskin oli verohallinnon tarkoitus, Irja Hirsinummi ja Maarit Heinoja arvioivat.

Turun seudun tilitoimistoyrittäjien keskuudessa on herännyt perustavaa laatua oleva kysymys: kuka verotiliä ja verotiliotetta oikeasti tarvitsee?

Kirjanpito ja verotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki