CTA Paikka

Tilintarkaslautakunnan viimeisimmät ratkaisut

Tilintarkastajien valvonnasta on säädetty tilintarkastuslaissa. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan (TILA) tehtävänä on valvoa ja ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta KHT-tilintarkastajat ja KHT-yhteisöt toimivat tilintarkastuslain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti.
24.1.2012

Risto Ruuska lakimies, Keskuskauppakamari

TILAn kokoonpanosta on säädetty tilintarkastuslaissa. Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 12 jäsentä. Työ- ja elinkeinoministeriö määrää lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kolme jäsentä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Keskuskauppakamarin valtuuskunta valitsee yhdeksän tilintarkastuslautakunnan muuta jäsentä kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Valtuuskunnan valitsemista jäsenistä kolmella on oltava asiantuntemusta tilintarkastusalan tutkimus- ja opetustoiminnasta sekä alan oikeudellista asiantuntemusta. Kolmella jäsenellä on oltava elinkeinoelämän asiantuntemusta. Kahden jäsenen tulee edustaa KHT- ja yhden jäsenen HTM-tilintarkastajia.

TILAssa on asioiden valmistelua, esittelyä ja täytäntöönpanoa varten myös sihteereitä, jotka TILA nimeää.

TILA täyttää sille tilintarkastuslaissa asetettua valvontavelvollisuutta muun muassa tutkimalla KHT-tilintarkastajien ja KHT-yhteisöjen toimintaa jälkikäteen yksittäistapauksissa tilintarkastajan työpapereiden ja muun käyttökelpoisen selvityksen perusteella. TILA voi ottaa tilintarkastajan toiminnan tutkittavaksi omasta aloitteestaan tai ulkopuolelta tulevan yhteydenoton perusteella.

TILA on työjärjestyksessään määritellyt kriteerit, joiden kaikkien täyttyessä TILA ottaa tilintarkastajan toiminnan tutkittavaksi jälkikäteen:

– kysymys on olennaisesta asiasta

– tapauksessa on aihetta epäillä, että tilintarkastaja on toiminut tilintarkastuslain ja sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti

– tutkittavasta tilintarkastajan toiminnasta ei ole kulunut enempää kuin kuusi vuotta.

Tilintarkastajien valvonnassa käytettävissä olevat kurinpidolliset sanktiot määritellään tilintarkastuslaissa. Sanktiot ovat ankarimmasta lievimpään hyväksymisen peruuttaminen, varoitus ja huomautus. Kurinpidollisten sanktioiden tunnusmerkit käyvät ilmi tilintarkastuslain (459/2007) 49 ja 50 §:stä.

Seuraavassa on lyhyet tiivistelmät TILAn viimeaikaisista päätöksistä tutkinta-asioissa.

TILA 1/11

Asunto Oy:n yhtiökokouksessa tilikauden 2009 toiseksi tilintarkastajaksi valittu M kanteli KHT A:n menettelystä. M oli saanut keväällä 2010 tietää isännöitsijältä, että Asunto Oy:n tilikauden 2009 tilintarkastus oli suoritettu ja tilintarkastuskertomuksen olivat allekirjoittaneet yhtiökokouksessa toiseksi tilintarkastajaksi valittu HTM-yhteisö Tili Oy/KHT A sekä mainitun yhteisön palveluksessa ollut HTM B.

KHT A oli M:n mukaan ohittanut yhtiöjärjestyksen määräyksen ja yhtiökokouksen päätöksen sekä nimennyt Asunto Oy:n toiseksi tilintarkastajaksi itse valitsemansa HTM B:n.

KHT A torjui toimintaansa kohdistuneet moitteet. KHT A:n mukaan yhtiökokouksen päätös valita M toiseksi tilintarkastajaksi oli mitätön, koska M oli esteellinen toimimaan Asunto Oy:n tilikauden 2009 tilintarkastajana. KHT A oli isännöitsijän pyynnöstä yrittänyt löytää ratkaisun esteellisyysongelmaan. KHT A oli ehdottanut isännöitsijälle, että yhtiökokouksen tilintarkastajaksi valitsema tilintarkastusyhteisö Tili Oy voisi nimetä toimistostaan henkilön varatilintarkastajaksi. Näin yhtiöjärjestyksen määräys kahdesta tilintarkastajasta täyttyi. KHT A:n mukaan olisi ollut kohtuutonta kutsua yhtiökokous koolle valitsemaan tilintarkastajaa. KHT A oli yhdessä isännöitsijän kanssa yrittänyt ratkaista asian niin, että Asunto Oy:lle ei aiheutuisi vahinkoa.

TILA otti omasta aloitteestaan tutkittavaksi myös HTM B:n menettelyn Asunto Oy:n tilikauden 2009 tilintarkastuksessa ja pyysi HTM B:ltä vastineen toiminnastaan. HTM B totesi saaneensa työnantajaltaan tehtäväksi toimia varatilintarkastajan roolissa Asunto Oy:n tilikauden 2009 toisena tilintarkastajana. HTM B totesi, että M oli esteellinen toimimaan tilikauden 2009 tilintarkastajana. Tähän johtopäätökseen HTM B päätyi keskusteltuaan KHT A:n kanssa sekä tutustuttuaan yhtiön yhtiöjärjestykseen, kaupparekisteriotteeseen sekä yhtiökokouspöytäkirjaan. HTM B katsoi, että näillä perusteilla hänen toimimisensa varatilintarkastajana oli perusteltua.

TILA totesi, että KHT A oli menetellyt hyvän tilintarkastustavan vastaisesti sopiessaan isännöitsijän kanssa siitä, että Tili Oy toimii Asunto Oy:n tilikauden 2009 varatilintarkastajana. KHT A:n oli täytynyt olla tietoinen siitä, ettei hänellä ja isännöitsijällä ollut toimivaltaa sopia siitä, kuka toimii yhtiön varatilintarkastajana, vaan asiasta päättäminen kuului yhtiökokoukselle. KHT A:n ehdotus isännöitsijälle sivuuttaa M tilintarkastuksessa oli virheellinen. M ei KHT A:n esittämillä perusteilla olisi ollut esteellinen toimimaan tilikauden 2009 tilintarkastajana.

TILA totesi, että tilintarkastajana HTM B:n oli täytynyt olla tietoinen siitä, että tilintarkastaja ja isännöitsijä eivät keskenään voineet sopia siitä, kuka tai kenet valitaan asunto-osakeyhtiön varatilintarkastajaksi, vaan tämä valinta kuului yksiselitteisesti yhtiökokoukselle. HTM B oli toiminut hyvän tilintarkastustavan vastaisesti suorittaessaan Asunto Oy:n tilikauden 2009 tilintarkastuksen Tili Oy:n nimeämänä varatilintarkastajana, vaikka yhtiökokouksesta laaditun pöytäkirjan perusteella yhtiökokouksessa ei ollut valittu Tili Oy:tä varatilintarkastajaksi.

TILA antoi KHT A:lle ja HTM B:lle varoituksen. TILAn vähemmistöön jääneet jäsenet jättivät kaksi eriävää mielipidettä päätökseen. Eriävät mielipiteet jättäneet olivat enemmistön kanssa samaa mieltä KHT A:lle annettavasta seuraamuksesta, mutta olisivat antaneet HTM B:lle huomautuksen, koska heidän mielestään HTM B:n menettelyyn liittyi lieventäviä seikkoja.

KHT A ja HTM B hakivat kumpikin päätökseen valittamalla muutosta valtion tilintarkastuslautakunnalta (VALA). VALA hylkäsi päätöksestä tehdyt valitukset. VALAn päätös ei ole lainvoimainen.

TILA 2/2011

TILA kiinnitti huomiota Tilinpäätösvalvojan Listayhtiölle antamaan julkiseen varoitukseen. Tilinpäätösvalvojan mukaan Listayhtiön tilikauden 2006 konsernitilinpäätös ei antanut oikeaa ja riittävää kuvaa yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, sillä konsernitilinpäätökseen sisältyi olennainen virhe. Yhtiön ei olisi tullut sisällyttää käyttämättömien verotuksellisten tappioiden perusteella laskennallista verosaamista vuoden 2006 konsernitilinpäätökseen. Kirjaamisedellytykset eivät Tilinpäätösvalvojan mukaan täyttyneet, koska yhtiöllä ei ollut esittää vakuuttavaa näyttöä verotettavan tulon kertymisestä tulevaisuudessa ja siten verosaamisen hyödynnettävyydestä. Virheen määrä oli olennainen. Laskennallinen verosaaminen veroveloilla vähennettynä, jonka kirjaamisedellytykset eivät täyttyneet, oli 51 prosenttia omasta pääomasta 31.12.2006.

KHT A:n allekirjoittaman tilintarkastuskertomuksen mukaan tilikauden 2006 konsernitilinpäätös antoi oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilintarkastuskertomuksessa oli lisäksi mainittu, että konsernin taseessa on laskennallinen verosaaminen, jonka arvo riippuu siitä, kääntyykö emoyhtiön tulos lähivuosina voitolliseksi.

KHT A totesi vastineessaan TILAlle, että laskennallinen verosaaminen on voitu sisällyttää vuoden 2006 tilinpäätökseen. KHT A perusteli näkemystään sillä, että Listayhtiön tilikauden 2005 tilinpäätös oli voitollinen ja Listayhtiö oli esittänyt tilinpäätöksessään riittävällä tasolla laskennallisen verosaamisen kirjaamista tukevan näytön luonteen. KHT A:n mukaan Listayhtiö Oyj:n laskennallisesta verosaamisesta esitetty näyttö perustui pääasiassa yhtiön laatimiin tulosennusteisiin. Lisäksi laskennallista verosaamista ja tulosennusteita oli arvioitu yhtiön tilauskannan, toteutettujen saneeraus- ja muiden järjestelyjen sekä yhtiön edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Laskennalliseen verosaamiseen oli KHT A:n mukaan kiinnitetty erityistä huomiota ja sen perusteisiin oli paneuduttu erityisellä huolellisuudella. Aiheesta oli pidetty erityinen palaveri, jonka lähtökohtana oli ollut sen arvioiminen, voidaanko laskennallinen verosaaminen sisällyttää Listayhtiön taseeseen tilikaudella 2006.

Asiasta oli myös käyty perusteellisia keskusteluja tarkastusryhmän kesken.

TILA tutki, oliko KHT A toiminut tilintarkastuslain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti tilikauden 2006 tilintarkastuksessa siltä osin kuin kyseessä oli Listayhtiön tilinpäätökseen kirjattuun laskennalliseen verosaamiseen kohdistuvat tarkastustoimenpiteet ja niiden dokumentointi sekä laskennallisesta verosaamisesta raportointi tilintarkastuskertomuksessa.

TILA totesi, että KHT A oli antanut TILAlle selvityksen suorittamistaan tilintarkastustoimenpiteistä, joiden perusteella hän oli muodostanut edellä mainitun käsityksensä. KHT A:n toimittamat tilintarkastajan työpaperit ja tilintarkastusdokumentaatio eivät kuitenkaan kaikilta osin tukeneet hänen vastineissaan esille tuomia seikkoja. Tilintarkastajan työpapereiden ja tilintarkastusdokumentaation perusteella ei voitu todentaa, että kaikki KHT A:n vastineissa esittämät tilintarkastustoimenpiteet olisi suoritettu.

Tilintarkastusdokumentaatio oli laskennalliseen verosaamiseen liittyvien tilintarkastustoimenpiteiden luonteen ja laajuuden sekä tarkastuksen tuloksen osalta ollut puutteellista ja näin ollen hyvän tilintarkastustavan vastaista.

TILA antoi KHT A:lle huomautuksen. KHT A ei hakenut valittamalla muutosta TILAn päätökseen.

TILA 4/2011

TILA kiinnitti huomiota Firma Oy:n tilintarkastajan saamaan kritiikkiin. Firma Oy:n erityisestä tarkastuksesta annetussa raportissa todettiin, että tilintarkastusraporttien perusteella arvioituna tilintarkastushavaintojen raportoinnissa hallitukselle ei riittävästi kiinnitetty huomiota yhtiön hallinnossa esiintyviin puutteisiin eikä sellaisiin sopimuksiin ja toimenpiteisiin, joita voitiin pitää yhtiön edun vastaisina, eikä myöskään yhtiön sisäisessä valvonnassa esiintyviin puutteisiin.

KHT A antoi TILAlle kirjallisen vastineen, jossa hän totesi suorittaneensa Firma Oy:n tilikauden 2008 tilintarkastuksen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. KHT A:n mukaan Firman johto oli kevään 2008 aikana tullut tietoiseksi toimitusjohtajan epäillyistä väärinkäytöksistä, mutta niistä ei annettu tietoa tilintarkastajalle lukuisten tilintarkastajan ja yhtiön kanssa käytyjen keskustelujen ja tapaamisten aikana. Tilintarkastajalla ei näin ollen ollut perusteltua syytä mahdollisten väärinkäytösten korostettuun selvittämiseen.

TILA tutki KHT A:n toiminnan Firma Oy:n tilintarkastajana tilikaudella 2008, tutkinta rajoittui seuraaviin seikkoihin:

• miten Firmassa tapahtuneet muutokset olivat heijastuneet valittuun tilintarkastuksen kokonaisstrategiaan ja tarkastussuunnitelmaan

• miten väärinkäytösriskiä oli arvioitu tilintarkastuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheissa tarkastustiimissä ja keskusteluissa yhtiön toimivan johdon, taloudellisesta raportoinnista vastuussa olevien henkilöiden sekä hallintoelinten kanssa ja miten arvioidut riskit olivat vaikuttaneet valittuihin tilintarkastustoimenpiteisiin

• miten olennaisuus oli määritelty ja miten se oli vaikuttanut arvioon hankittavan tilintarkastusevidenssin määrästä ja luonteesta

• ilmenikö tilintarkastuksen kannalta relevanttien kontrollitoimintojen kartoitus ja testaus tilintarkastajan tarkastusdokumentaatiosta

• miten lähipiirisuhteisiin ja lähipiiriliiketoimiin oli kiinnitetty huomiota

• miten tarkastuksessa oli käyty läpi/arvioitu hallinnon lainmukaisuuden ja johdon huolellisuusvelvoitteen toteutumista.

TILA totesi, että asiassa kertyneen aineiston perusteella ei ollut pääteltävissä, että KHT A olisi Firman tilikauden 2008 päävastuullisena tilintarkastajana menetellyt tilintarkastuslain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti.

Tilintarkastajan toiminnan tutkiminen ei antanut aihetta toimenpiteisiin. TILAn päätökseen ei ole oikeutta hakea muutosta valittamalla.

Kirjanpito ja verotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki