Tilitoimistoille uusi ohje rahanpesun torjuntaan

Henkilöllisyyden todentamiseen käytännön ohjeita

AVI:n ohjeessa on annettu käytännön ohjeita henkilöllisyyden todentamiseen sekä oikeushenkilön tunnistamiseen. Kun kyse on luonnollisesta henkilöstä, henkilöllisyys todennetaan esimerkiksi suomalaisen viranomaisen myöntämästä asiakirjasta kuten passista, ajokortista, poliisiviranomaisen myöntämästä henkilökortista tai kuvallisesta KELA-kortista. Jos suomalaisen viranomaisen myöntämää asiakirjaa ei ole, todentamiseen käy kansallinen ulkomaan passi tai muu matkustusasiakirjana hyväksyttävä henkilöllisyystodistus.

Oikeushenkilön ollessa kyseessä todentamisasiakirjana voidaan käyttää kaupparekisteriotetta tai muuta vastaavaa otetta julkisesta rekisteristä. Oikeushenkilön puolesta toimiva luonnollinen henkilö on tunnistettava ja tämän henkilöllisyys todennettava sekä varmistettava, että tällä on oikeus edustaa oikeushenkilöä. Luonnollisen henkilön oikeus edustaa oikeushenkilöä voidaan varmentaa esimerkiksi ajantasaisesta kaupparekisteriotteesta.

Tehostettu tuntemisvelvollisuus ja etätunnistaminen

Rahanpesulain 3:10 § säätää tehostetusta tuntemisvelvollisuudesta: Tilitoimiston ”on
sovellettava tehostettua menettelyä asiak-kaan tuntemiseksi, jos ilmoitusvelvollinen arvioi 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetun riskiarvion perusteella, että asiakassuhteeseen tai yksittäiseen liiketoimeen liittyy tavanomaista suurempi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski taikka jos asiakkaalla tai liiketoimella on liittymäkohta valtioon, jonka rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämis- ja selvittelyjärjestelmä muodostaa komission arvion mukaan merkittävän riskin EU:n sisämarkkinalle tai ei täytä kansainvälisiä velvoitteita”. AVI:n ohjeen mukaan ”tehostettu tuntemisvelvollisuus edellyttää normaalia laajempaa selvitystä ja dokumentaatiota asiakkaan toiminnasta ja palvelujen käytöstä. Ilmoitusvelvollisen tulee varmistua siitä, ettei asiakassuhteeseen sisälly rahanpesua tai terrorismin rahoitusta.”

Ohjeen mukaan myös silloin, kun asiakas ei ole läsnä tunnistamistilanteessa (etätunnistaminen) tilitoimiston tulisi soveltaa asiakkaaseen tätä tehostettua tuntemista. Tämä AVI:n ohjeen kohta ei perustu rahanpesulakiin, vaan lain vaatimus täyttyy jo sillä, että etätunnistamisessa sovelletaan vahvaa sähköistä tunnistamista. Asialla on tilitoimistoille käytännön merkitystä, koska usein kauempana sijaitsevien asiakkaiden toimeksianto aloitetaan pelkästään etäpalaverien perusteella.

Myös korona on ohjannut vähentämään fyysisiä kohtaamisia. Olen kirjoittanut AVI:lle oikaisupyynnön asiasta.

Onneksi ohjeessa on kuitenkin täsmennetty, että etätunnistamisesta ei ole kyse, kun asiakkaan edustaja on läsnä tunnistamistilanteessa eli ”tavataan nokikkain” mutta henkilöllisyys todennetaan passikopion sijaan esimerkiksi vahvan sähköisen tunnistamisen sisältävällä sähköisen sopimisen ohjelmistolla.

Asiakassuhteen seuraaminen ja epäilyttävät liiketoimet

Ohjeeseen sisältyy myös kaivattuja käytännön esimerkkejä epäilyttävistä liiketoimista. Tunnusmerkeistä on mainittu esimerkiksi:

• Sellaisella asiakkaalla, joka toimii alalla, jolla ei normaalisti käytetä käteistä, on runsaita käteisvirtoja kirjan­pidossa.
• Asiakas vaihtaa toistuvasti kirjanpitäjää tai tilintarkastajaa.
• Liiketoimella ei näytä olevan ilmeistä taloudellista tarkoitusta.
• Liiketoimi poikkeaa tavanomaisesta esimerkiksi taloudellisen arvonsa tai luonteensa vuoksi.
• Tositteet vaikuttavat valetositteilta.
• Yrityksellä on erityisen monimutkaisia lainajärjestelyjä.
• Yrityksen kirjanpidosta ilmenee toimialaan nähden perusteeltaan, lukumäärältään tai summaltaan epätyypillisiä suorituksia, kuten konsulttimaksuja tai sopimussakkoja.

Tämän tyyppiset tunnusmerkit saattavat toki liittyä myös esimerkiksi veropetoksiin tai velallisen rikoksiin. Ne pistävät joka tapauksessa hälytyskellot soimaan kokeneen kirjanpitäjän pääkopassa.