Kansallista sulautumista ja jakautumista koskevista osakeyhtiölain muutoksista
Sulautuminen
Sulautumisen määritelmä ja toteuttamistavat: Sulautumisvastikkeesta luopuminen
OYL:iin on lisätty nimenomainen säännös sulautumisvastikkeesta luopumisesta. OYL 16:1:n 3 virkkeen mukaan absorptiosulautumisessa (yksi tai useampi sulautuva yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön) sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat voivat suostumuksellaan luopua oikeudestaan saada sulautumisvastiketta. Muutos vastaa nykyistä oikeustilaa.
OYL:ssa ei ole säädetty miten ja milloin OYL 16:1:ssä tarkoitettu suostumus tulee antaa. Asian myöhemmän selvittämisen kannalta suostumukset tulee hankkia kirjallisina tai muuten todisteellisesti. Käytännössä suostumus voidaan hankkia esimerkiksi erilliselle asiakirjalle tai se voidaan merkitä yhtiökokouksen pöytäkirjaan. Suostumus voidaan hankkia ennen yhtiökokousta tai viimeistään sulautumisesta päättävässä yhtiökokouksessa ennen asiasta päättämistä taikka tytär- tai sisaryhtiösulautumisessa ennen asiasta päättävää hallituksen kokousta (HE 146/2022 vp s. 181). Lisäksi suostumus voi olla osakassopimuksessa, jos se on riittävästi yksilöity (KKO 2020:34, kohdat 16-18; HE 146/2022 vp s. 182) tai suostumus voidaan hankkia myös asiasta päättävän kokouksen jälkeen.
Jos yhtiö ei saa yhden tai useamman kyseeseen tulevan osakkeenomistajan nimenomaista suostumusta siihen mennessä, näiden ei yleensä katsota luopuneen oikeudestaan saada sulautumisvastiketta (HE 146/2022 vp s. 181).
OYL 16:1:n 3 virke ei koske kombinaatiosulautumista (vähintään kaksi sulautuvaa yhtiötä sulautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan yhtiön), missä on annettava sulautumisvastikkeena vähintään yksi osake (HE 146/2022 vp s. 182).
Sulautumisen toteuttamistavat: Sisaryhtiösulautuminen
OYL:iin on lisätty uusi sulautumisen toteuttamistapa sisaryhtiösulautuminen absorptiosulautumisen, kombinaatiosulautumisen, tytäryhtiösulautumisen ja kolmikantasulautumisen rinnalle. Sisaryhtiösulautumisella tarkoitetaan vastikkeetonta absorptiosulautumista, jossa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö omistaa suoraan tai välillisesti kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeet sekä mahdolliset optio-oikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet (OYL 16:2.2). Sisaryhtiösulautumista ei estä se, että sulautuvalla tai vastaanottavalla yhtiöllä on hallussaan omia osakkeitaan (OYL 3:2.3; HE 146/2022 vp s. 182).
Sulautumissuunnitelma
Sulautumissuunnitelmaa on täsmennetty, lisätty kokonaan uusi kohta ja täydennetty. Sulautumissuunnitelmaa on täsmennetty siten, että kombinaatiosulautumisessa vastaanottavan yhtiön sulautumissuunnitelmassa tulee ilmoittaa vastaanottavan yhtiön tilikausi, jos siitä ei ole määrätty yhtiöjärjestyksessä (OYL 16:3.2:n 3 kohta). Lisäksi sulautumissuunnitelmaa on täsmennetty siten, että absorptiosulautumisessa ehdotus sulautumisvastikkeesta voidaan ilmaista joko mahdollisesti annettavien osakkeiden lukumääränä tai vaihtosuhteena osakelajeittain ja, että kombinaatiosulautumisessa ehdotus sulautumisvastikkeesta voidaan ilmaista joko mahdollisesti annettavien vastaanottavan yhtiön osakkeiden lukumääränä tai vaihtosuhteena osakelajeittain (OYL 16:3.2:n 4 kohta). Lisäksi sulautumissuunnitelmaa on täsmennetty siten, että sulautumissuunnitelmassa on oltava selvitys tai ehdotus sulautuvan yhtiön optio-oikeuden ja muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijan oikeuksista sulautumisessa, kuten ehdotus päivämäärästä, jolloin erityisen oikeuden perusteella annettavat osakkeet oikeuttavat varojenjakoon osallistumiseen vastaanottavassa yhtiössä (OYL 16:3.2:n 7 kohta).
Sulautumissuunnitelmaan on lisätty uusi kohta. Sulautumissuunnitelmassa on annettava selvitys sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden velkojien saatavien suorittamisesta tai niiden maksamisen turvaamisesta (OYL 16:3.2:n 12 a kohta).
Sulautumissuunnitelmaa on täydennetty siten, että sulautumissuunnitelmassa tulee esittää rekisteröintiajankohdan lisäksi myös ehdotus sulautumisen täytäntöönpanon suunnitellusta aikataulusta (OYL 16:3.2:n 15 kohta). Lisäksi sulautumissuunnitelmaa on täydennetty siten, että tytäryhtiösulautumisessa tai sisaryhtiösulautumisessa ei edellytetä OYL 16:3.2:n 4-8 ja 10 kohdissa tarkoitettuja tietoja (OYL 16:3.3).
Tilintarkastajan lausunto
Tilintarkastajan lausuntoa on täydennetty siten, että tilintarkastajan lausunnossa on arvioitava, jos sulautumissuunnitelmassa käytetään osakkeiden vaihtosuhdetta, onko sulautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan osakkeiden vaihtosuhde ja muu sulautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta (OYL 16:4.1). Lisäksi OYL 16:4.2:a on muutettu siten, että myös sisaryhtiösulautumissa riittää lausunto siitä, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun.
Sulautumissuunnitelman rekisteröiminen ja kuulutus velkojille
Kuulutuksen määräaikaa on lyhennetty. Kuulutusta on haettava neljän kuukauden sijasta yhden kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman rekisteröimisestä tai sulautuminen raukeaa (OYL 16:6.2). Lisäksi tytäryhtiösulautumisten ohella myös sisaryhtiösulautumisissa hakemuksen voi tehdä myös vastaanottava yhtiö (OYL 16:6.2).
Sulautumisesta päättäminen
Tytäryhtiösulautumisia vastaavalla tavalla myös sisaryhtiösulautumisesta päättää hallitus (OYL 16:9.1).
Asiakirjojen nähtävänä pitäminen
OYL 16:11.1:n 6 kohtaa on tarkennettu siten, että siinä mainitaan tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen lisäksi myös toimintakertomus.
Osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastaminen
Sulautumiseen liittyvää lunastusmenettelyä on muutettu siten, että lunastusvaatimus voidaan esittää myös sähköisesti. OYL:n mukaan sulautuvan yhtiön tulee ilmoittaa sähköinen osoite lunastusvaatimuksen sähköistä vastaanottamista varten, koskipa lunastaminen sitten osakkeita tai optio-oikeuksia ja muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (OYL 16:13.1-2). Sähköinen osoite viittaa tässä esimerkiksi sähköpostiosoitteeseen tai muuhun yleisesti käytössä olevaan sähköisen viestinnän välineeseen taikka soveltuvaan sähköistä palveluun, joka mahdollistaa vaatimuksen esittämisen ja vastaanottamisen. Mahdollisuus esittää sähköinen lunastusvaatimus voidaan toteuttaa samassa yhteydessä yhtiökokouksessa käytetyn äänestys- tai verkkokokouspalvelun kanssa. Sähköinen osoite voidaan ilmoittaa esimerkiksi sulautumissuunnitelmassa tai kokouskutsussa sulautumisesta päättävään yhtiökokoukseen (HE 146/2022 vp s. 186).
Lisäksi lunastusmenettelyyn on lisätty, että lunastusasiaa käsittelevät välimiehet voivat päättää, että useiden osakkeenomistajien tai optio-oikeuksien tai muiden erityisten oikeuksien haltijoiden vireille panemat lunastusasiat on käsiteltävä samassa menettelyssä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta (OYL 16:13.3). Vastaavan tyyppinen säännös on lisätty myös vähemmistöosakkeiden lunastamista koskevaan lunastusmenettelyyn (OYL 18:3.1).
Sulautumisen täytäntöönpano
Sulautumisen täytäntöönpanoa koskevaa ilmoitusta on täydennetty siten, että kyseiseen ilmoitukseen on liitettävä sulautumispäätösten ohella tiedot sulautumissuunnitelmasta, jonka perusteella päätökset on tehty (OYL 16:14.1:n 4 kohta).
Sulautumisen oikeusvaikutukset
Sulautumisen oikeusvaikutuksiin on lisätty uusi säännös. Velkoja voi vaatia suoritusta vakuudesta, joka on annettu OYL 16:6:n mukaisen kuulutuksen antamisen ja määräpäivän välillä OYL 16:6:ssä tarkoitetulle saamiselle tai sulautumista vastustaneelle velkojalle määräpäivän jälkeen aikaisintaan, kun sulautuminen on tullut voimaan. Sulautumisen voimaantulon ajankohdasta säädetään OYL 16:15 (OYL 16:16.5).
OYL 16:16.5 koskee ajankohtaa, jolloin velkoja voi aikaisintaan vaatia suoritusta tämän eduksi sulautumista varten määrätyistä riittävistä vakuuksista. OYL 16:16.5 koskee vakuuksia, jotka on annettu OYL 16:6:n mukaisen kuulutuksen antamisen ja määräpäivän välillä OYL 16:6:ssä tarkoitetulle saamiselle taikka sulautumista vastustaneelle velkojalle määräpäivän jälkeen. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että OYL 16:6:ssä tarkoitetun saatavan velkojalle sovitaan vapaamuotoisten neuvottelujen jälkeen annettavaksi riittävä vakuus ilman, että velkoja ensin ilmoittaa muodollisesta sulautumista koskevasta vastustuksestaan rekisteriviranomaiselle. Tällä tavoin sulautuvan yhtiön tarkoituksena on välttää tietty viranomaismenettelyn vaihe ainakin kyseisen velkojan osalta tai, jos kyse on jo vireillä olevasta asiasta, riittävän vakuuden antamisen tarkoituksena on päättää kyseisen asian käsittely sovinnollisesti. Tällaisista olosuhteista tai tarkoituksesta voidaan jatkossa mainita vakuussopimuksessakin. Lisäksi julkisoikeudellisille saataville vakuus voidaan antaa myöhemmin määräpäivän jälkeenkin. OYL 16:16.5:ssä edellytetään, että sulautumisen on tultava voimaan, ennen kuin suoritusta voidaan vaatia tällaisesta vakuudesta. OYL 16:16.5:ssa tarkoitettuun ajankohtaan vaikuttaa se, että järjestelyyn liittyvät riskit voivat siirtyä ja toteutua vasta voimaantulon jälkeen (HE 146/2022 vp s. 188).
Olemattoman tai perusteettoman velkojan vastustaessa sulautumista sulautuva yhtiö voi antaa vakuuden, edetä sulautumismenettelyssä ja tarvittaessa jälkeenpäin käydä oikeutta siitä, onko päävelka todellinen. OYL 16:16.5:ssa tarkoitetun vakuuden antaminen ei merkitse päävelan myöntämistä oikeaksi. Sulautumista varten annettavan riittävän vakuuden asettamisella ei ole tarkoitus ottaa kantaa siihen, onko yhtiön velkojaa kohtaan olevan velvoitteen perussuhde ylipäätään olemassa tai mikä sen oikea sisältö on. Vakuuden antamisesta huolimatta päävelan olemassaolo voidaan riitauttaa, jolloin myös vakuus kattaa vain sen vakuuden, joka lainvoimaisella tuomiolla määrätään maksettavaksi. Jos myöhemmin tuomioistuimessa vireillä olleen asian ratkaisusta ilmenee, että velvoitteen perussuhdetta ei ole ollut olemassa, myöskään järjestelyä varten annetun turvaavan vakuuden täytäntöönpanolle ei ole perustetta (HE 146/2022 vp s. 189).
Jakautuminen
Jakautumisen määritelmä ja toteuttamistavat: Jakautumisvastikkeesta luopuminen
OYL:iin on lisätty nimenomainen säännös jakautumisvastikkeesta luopumisesta. OYL 17:1:n 3 virkkeen mukaan jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat voivat suostumuksellaan luopua oikeudestaan saada jakautumisvastiketta.
OYL:ssa ei ole säädetty miten ja milloin OYL 17:1:ssä tarkoitettu suostumus tulee antaa. Asian myöhemmän selvittämisen kannalta suostumukset tulee hankkia kirjallisina tai muuten todisteellisesti. Käytännössä suostumus voidaan hankkia esimerkiksi erilliselle asiakirjalle tai se voidaan merkitä yhtiökokouksen pöytäkirjaan. Suostumus voidaan hankkia ennen yhtiökokousta tai viimeistään jakautumisesta päättävässä yhtiökokouksessa ennen asiasta päättämistä tai ennen asiasta päättävää hallituksen kokousta (HE 146/2022 vp s. 223). Lisäksi suostumus voi olla osakassopimuksessa, jos se on riittävästi yksilöity (KKO 2020:34, kohdat 16-18; HE 146/2022 vp s. 223) tai suostumus voidaan hankkia myös asiasta päättävän kokouksen jälkeen.
Jos yhtiö ei saa yhden tai useamman kyseeseen tulevan osakkeenomistajan nimenomaista suostumusta siihen mennessä, näiden ei yleensä katsota luopuneen oikeudestaan saada jakautumisvastiketta (HE 146/2022 vp s. 223).
Jakautumisen toteuttamistavat: Yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen
OYL:iin on lisätty uusi jakautumisen toteuttamistapa yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen kokonaisjakautumisen ja osittaisjakautumisen rinnalle. Yhtiöittämällä toteutettavalla jakautumisella tarkoitetaan sellaista jakautumista, jossa osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle vastineeksi siitä, että jakautuvalle yhtiölle annetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeita tai arvopapereita (OYL 17:2.1:n 3 kohta). Kokonais- tai osittaisjakautuminen voi tapahtua samalla sekä toimivaan että perustettavaan yhtiöön. Yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen voi tapahtua vain perustettavaan yhtiöön (OYL 17:2.2).
Jakautumissuunnitelma
Jakautumissuunnitelmaa on täsmennetty, lisätty kokonaan uusi kohta ja täydennetty. Jakautumissuunnitelmaa on täsmennetty siten, että jakautumisessa perustettavaan yhtiöön vastaanottavan yhtiön jakautumissuunnitelmassa tulee ilmoittaa vastaanottavan yhtiön tilikausi, jos siitä ei ole määrätty yhtiöjärjestyksessä (OYL 17:3.2:n 3 kohta). Lisäksi jakautumissuunnitelmaa on täsmennetty siten, että jakautumisessa toimivaan yhtiöön ehdotus jakautumisvastikkeesta voidaan ilmaista joko mahdollisesti annettavien osakkeiden lukumääränä tai vaihtosuhteena osakelajeittain ja, että jakautumisessa perustettavaan yhtiöön ehdotus jakautumisvastikkeesta voidaan ilmaista joko mahdollisesti annettavien vastaanottavan yhtiön osakkeiden lukumääränä tai vaihtosuhteena osakelajeittain (OYL 17:3.2:n 4 kohta). Lisäksi jakautumissuunnitelmaa on täsmennetty siten, että jakautumissuunnitelmassa on oltava selvitys tai ehdotus jakautuvan yhtiön optio-oikeuden ja muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijan oikeuksista, kuten ehdotus päivämäärästä, jolloin erityisen oikeuden perusteella annettavat osakkeet oikeuttavat varojenjakoon osallistumiseen vastaanottavassa yhtiössä (OYL 17:3.2:n 7 kohta).
Jakautumissuunnitelmaan on lisätty uusi kohta. Jakautumissuunnitelmassa on annettava selvitys jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden velkojien saatavien suorittamisesta tai niiden maksamisen turvaamisesta (OYL 17:3.2:n 13 a kohta).
Jakautumissuunnitelmaa on täydennetty siten, että jakautumissuunnitelmassa tulee esittää rekisteröintiajankohdan lisäksi myös ehdotus jakautumisen täytäntöönpanon suunnitellusta aikataulusta (OYL 17:3.2:n 16 kohta). Lisäksi jakautumissuunnitelmaa on täydennetty siten, että yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa jakautumissuunnitelmassa ei edellytetä OYL 17:7.2:n 4-7 ja 10 kohdissa tarkoitettuja tietoja (OYL 17:3.4).
Tilintarkastajan lausunto
Tilintarkastajan lausuntoa on täydennetty siten, että tilintarkastajan lausunnossa on arvioitava, jos jakautumissuunnitelmassa käytetään osakkeiden vaihtosuhdetta, onko jakautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan osakkeiden vaihtosuhde ja muu jakautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Lisäksi OYL 17:4:ään on lisätty uusi momentti, jonka mukaan yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa ei edellytetä tilintarkastajan lausuntoa (OYL 17:4.3).
Jakautumissuunnitelman rekisteröiminen ja kuulutus velkojille
Kuulutuksen määräaikaa on lyhennetty. Kuulutusta on haettava neljän kuukauden sijasta yhden kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman rekisteröimisestä tai jakautuminen raukeaa (OYL 17:6.2).
Asiakirjojen nähtävänä pitäminen
OYL 17:11.1:n 6 kohtaa on tarkennettu siten, että siinä mainitaan tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen lisäksi myös toimintakertomus.
Osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien lunastaminen
Jakautumiseen liittyvää lunastusmenettelyä on muutettu siten, että lunastusvaatimus voidaan esittää myös sähköisesti. OYL:n mukaan jakautuvan yhtiön tulee ilmoittaa sähköinen osoite lunastusvaatimuksen sähköistä vastaanottamista varten, koskipa lunastaminen sitten osakkeita tai optio-oikeuksia ja muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (OYL 17:13.1-2). Sähköinen osoite viittaa tässä esimerkiksi sähköpostiosoitteeseen tai muuhun yleisesti käytössä olevaan sähköisen viestinnän välineeseen taikka soveltuvaan sähköistä palveluun, joka mahdollistaa vaatimuksen esittämisen ja vastaanottamisen. Mahdollisuus esittää sähköinen lunastusvaatimus voidaan toteuttaa samassa yhteydessä yhtiökokouksessa käytetyn äänestys- tai verkkokokouspalvelun kanssa. Sähköinen osoite voidaan ilmoittaa esimerkiksi jakautumissuunnitelmassa tai kokouskutsussa jakautumisesta päättävään yhtiökokoukseen (HE 146/2022 vp s. 226).
Lisäksi lunastusmenettelyyn on lisätty, että lunastusasiaa käsittelevät välimiehet voivat päättää, että useiden osakkeenomistajien tai optio-oikeuksien tai muiden erityisten oikeuksien haltijoiden vireille panemat lunastusasiat on käsiteltävä samassa menettelyssä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta (OYL 17:13.3). Vastaavan tyyppinen säännös on lisätty myös vähemmistöosakkeiden lunastamista koskevaan lunastusmenettelyyn (OYL 18:3.1).
Lisäksi OYL 17:13:ään on lisätty uusi momentti. Sen mukaan yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa ei sovelleta lunastusmenettelyä koskevia säännöksiä (OYL 17:13.7).
Jakautumisen täytäntöönpano
Jakautumisen täytäntöönpanoa koskevaa ilmoitusta on täydennetty siten, että kyseiseen ilmoitukseen on liitettävä jakautumispäätösten ohella tiedot jakautumissuunnitelmasta, jonka perusteella päätökset on tehty (OYL 17:14:n 4 kohta).
Jakautumisen oikeusvaikutukset
Jakautumisen oikeusvaikutuksiin on lisätty kaksi säännöstä, jotka koskevat yhtiöittämällä toteutettavaa jakautumista. Ensinäkin yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa kuten osittaisjakautumisessa siirtyvät ainoastaan jakautumissuunnitelmassa jaetut varat ja velat (OYL 17:16.1). Toiseksi yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa jakautuvalle yhtiölle syntyy oikeus jakautumisvastikkeeseen jakautumissuunnitelman mukaisesti (OYL 17:16.3).
OYL 17:16.5:a on tarkennettu siten, että jos jakautumisessa ilmaantuu varoja tai velkoja, joita ei ole jaettu jakautumissuunnitelmassa, ne kuuluvat jakautumiseen osallistuville yhtiöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhtiön netto-omaisuus jaetaan jakautumissuunnitelman mukaan, jollei jakautumissuunnitelmassa muuta määrätä. Sanottu koskee myös sellaisia varoja tai velkoja, jotka eivät ole tiedossa jakautumissuunnitelman laatimispäivänä, sekä tilannetta, jossa jakautumissuunnitelmaa tulkitsemalla ei voida tehdä päätöstä varojen tai velkojen kohdentamisesta (HE 146/2022 vp s. 229).
Lisäksi OYL 17:16.6:a on tarkennettu jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden yhteisvastuuta jakautuvan yhtiön velasta siten, että sellaisista jakautuvan yhtiön veloista, joista toinen yhtiö vastaa jakautumissuunnitelman mukaan, yhtiön vastuun kokonaismäärä on kuitenkin enintään sille jäävän tai siirtyvän netto-omaisuuden arvo jakautumisen voimaantulon ajankohtana.
Jakautumisen oikeusvaikutuksiin on lisätty uusi säännös. Velkoja voi vaatia suoritusta vakuudesta, joka on annettu OYL 17:6:n mukaisen kuulutuksen antamisen ja määräpäivän välillä OYL 17:6:ssä tarkoitetulle saamiselle tai jakautumista vastustaneelle velkojalle määräpäivän jälkeen aikaisintaan, kun jakautuminen on tullut voimaan. Jakautumisen voimaantulon ajankohdasta säädetään OYL 17:15 (OYL 17:16.7).
OYL 17:16.7 koskee ajankohtaa, jolloin velkoja voi aikaisintaan vaatia suoritusta tämän eduksi jakautumista varten määrätyistä riittävistä vakuuksista. OYL 17:16.7 koskee vakuuksia, jotka on annettu OYL 17:6:n mukaisen kuulutuksen antamisen ja määräpäivän välillä OYL 17:6:ssä tarkoitetulle saamiselle taikka jakautumista vastustaneelle velkojalle määräpäivän jälkeen. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että OYL 17:6:ssä tarkoitetun saatavan velkojalle sovitaan vapaamuotoisten neuvottelujen jälkeen annettavaksi riittävä vakuus ilman, että velkoja ensin ilmoittaa muodollisesta jakautumista koskevasta vastustuksestaan rekisteriviranomaiselle. Tällä tavoin jakautuvan yhtiön tarkoituksena on välttää tietty viranomaismenettelyn vaihe ainakin kyseisen velkojan osalta tai, jos kyse on jo vireillä olevasta asiasta, riittävän vakuuden antamisen tarkoituksena on päättää kyseisen asian käsittely sovinnollisesti. Tällaisista olosuhteista tai tarkoituksesta voidaan jatkossa mainita vakuussopimuksessakin. Lisäksi julkisoikeudellisille saataville vakuus voidaan antaa myöhemmin määräpäivän jälkeenkin. OYL 17:16.7:ssä edellytetään, että jakautumisen on tultava voimaan, ennen kuin suoritusta voidaan vaatia tällaisesta vakuudesta. OYL 17:16.7:ssa tarkoitettuun ajankohtaan vaikuttaa se, että järjestelyyn liittyvät riskit voivat siirtyä ja toteutua vasta voimaantulon jälkeen (HE 146/2022 vp s. 229).